Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Hattulan Pyhän Ristin kirkko

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Soppakanuuna 15. marraskuuta 2010 kello 12.48 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Meni niin kepeästi lupaavaksi, että uskallan viikon kestäneen laajennuksen jälkeen ehdottaa hyväksi. Jos kehittelyideoita yhtäkkiä löytyisi, voin kohtuuden rajassa yrittää niitä täyttää, mutta ajattelin, etten kuitenkaan veisi vertaisarviointiin tässä vaiheessa enää. Sen paikka on sitten jos joku yrittää suositelluksi. Omat rahkeeni eivät taida tämän kirkon kohdalla siihen riittää. Puukirkoista en löytänyt tietoa, kuten keskustelusivulla totean. Tiiliruukin ikä saattaa olla neljäsataa vuotta nuorempi kuin on oletettu. Mutta katsotaan nyt miten käy arvioijien käsissä. --Ulrika 8. marraskuuta 2010 kello 12.23 (EET)

Äänestys päättyy 15. marraskuuta 2010 kello 12.23 (EET).

Kannatan

1. --Peltimikko 8. marraskuuta 2010 kello 12.39 (EET)
2. --Soppakanuuna 8. marraskuuta 2010 kello 12.49 (EET)
3. Juu. --JannE 8. marraskuuta 2010 kello 14.28 (EET)
4. Eipä mitään, voi kirkossa seistäkin. --Lakritsa 8. marraskuuta 2010 kello 15.26 (EET)
5. --Mikrou 8. marraskuuta 2010 kello 18.42 (EET)
6. --Bluto 8. marraskuuta 2010 kello 18.55 (EET)
7. --Kari-kujanpää 8. marraskuuta 2010 kello 19.50 (EET)
8. --Juuso 8. marraskuuta 2010 kello 20.48 (EET)
9. Ok D100a 9. marraskuuta 2010 kello 20.12 (EET)
10. J.K Nakkila 9. marraskuuta 2010 kello 20.14 (EET)
11. --Gwafton 9. marraskuuta 2010 kello 21.53 (EET)
12. --Jisis 10. marraskuuta 2010 kello 11.42 (EET)
13. --Kaikenlaisia 10. marraskuuta 2010 kello 17.29 (EET)
14. Joops. Ei tässä haeta SS-tasoa. --Höyhens 11. marraskuuta 2010 kello 17.52 (EET)
15. Oikein hyvä.--Tanár 11. marraskuuta 2010 kello 20.05 (EET)
16. Hieno. –Crimson Cherry Blossom™ 14. marraskuuta 2010 kello 12.20 (EET)
17. --Dr x 14. marraskuuta 2010 kello 18.19 (EET)
18. Hyvää työtä Ulrikalta.Tetopa 14. marraskuuta 2010 kello 18.21 (EET)

Vastustan

Keskustelu

En löytänyt tietoa istumapaikoista? --Lakritsa 8. marraskuuta 2010 kello 14.47 (EET)

Ei löydy, olen pitänyt silmällä ja varta vasten etsinytkin. Yleensä seurakunnan sivulla on tiedot tällaisista, mutta Hattulan kohdalla ei. --Ulrika 8. marraskuuta 2010 kello 15.18 (EET)

Artikkeli on hyvin kirjoitettu sekä jäsennelty, käsittelee asiaa monelta kantilta ja lähteet vaikuttavat uskottavilta. Mielestäni maininta tiiliruukista on paikallaan, sillä monen hattulalaisenkin käsityksen mukaan tiilet olisi tehty juuri siellä. Ja onhan tämä teoria mainittu käyttämässäsi lähteessäkin.

Historiallinen viitekehys kaipaa laajennusta, sillä rakennusmateriaali on ollut aikakaudelle hyvin poikkeuksellinen. Miksi näin syrjäisen kirkon materiaaliksi on mahdettu valita juuri tiili? Muutama varteenotettava teoria tästä täydentäisi artikkelia. Sen jälkeen olisin valmis kannattamaan tätä hyväksi. --Gwafton 8. marraskuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Syrjäinen se ei kai sinänsä ollut. Onkohan muita teorioita kuin että Hämeen linna oli lähellä, sitä laajennettiin samoihin aikoihin samasta materiaalista ja rakentajatkin oletettavasti samoja? Lisäilin hiukan näitä johdantoon, toivottavasti ei nyt muutu sekavammaksi. Muita teorioita ei ole tullut vastaan, mutta jos sinulla on jokin tietty teoria mielessä ja lähde sille, se olisi mielenkiintoista saada artikkeliin. --Ulrika 9. marraskuuta 2010 kello 11.02 (EET)

Nyt näyttää oikein hyvältä, artikkeli saa ääneni. En ole lukenut aihetta syvästi luotaavia kirjoja, mutta olen kuullut yhtä ja toista asiaan perehtyneiltä tahoilta.

Tässä vähän kuulopuheita, joista saattaa olla hyötyä lähteiden etsinnässä: Yksi selitys paikan valinnalle (paikallistasolla) voi olla se, että siinä on saattanut sijaita rautakautinen palvontapaikka. Kirkkoja kun oli tapana rakentaa tuohon aikaan sellaisille paikoille jotka olivat valmiiksi "pyhiä". Hämäläiset sai käännytettyä luontevammin uuteen uskoon, kun vain palvonnan kohde muuttui. Esimerkiksi 10 km päässä sijaitseva Tyrvännön kivisakasti Lepaalla on rakennettu paikalle, josta on löytynyt rautakautisia hautoja. Paikan ja rakennusmateriaalin valintaan voi olla syynä myös sopivan laatuinen saviesiintymä, ja tämä voisi olla syynä myös (Museoviraston mukaan) 1800-luvulla toimineen tiiliruukin perustamiseen? Kaikki savi ei nimittäin sovellu tiilenpolttamiseen. Olen kuullut että novgorodilaiset harjoittivat käännytystyötä Hauholla asti. Toisaalta Ruotsi oli jo vahvistanut asemansa Viipurissa asti, kun nykyistä tiilikirkkoa alettin rakentaa. Mutta taas toisaalta Pähkinäsaaren rauhan raja ei estänyt novgorodilaisiten ryöstö- ja hävitysretkiä, jotka suuntautuivat myös lännen kirkkoa vastaan. Tiilinen kirkko on poltettunakin nopeasti rakennettu uudelleen. Ehkä se oli uskonnollinen etuvartio. Miksi sitä ei sitten tehty kivestä? Kyseinen paikka on hiekkainen eikä kiviä varmaan ollut mielekästä kuljettaa kovin kaukaa. Tiiliruukin paikka, jossa siis oli oletettavasti hyvä saviesiintymä, on alle kilometrin päässä kirkosta. Lisäksi olen lukenutkin jostain puolivakavasti otettavasta lähteestä hämäläisten kapinasta, jossa he muun muassa polttivat kirkkoja. Kun Vanajaveden reittiä kuljetaan eteenpäin Tyrvännön suuntaan, eteen tulee Vesunnan salmi. Siinä kohden on suhteellisen luotettavan perimätiedon mukaan sijainnut kivinen torni, jonka materiaalit olisi käytetty myöhemmin Vesunnan navetan kivijalkaan. Yksityisiltä ihmisiltä oli kivirakennusten rakentaminen kielletty 1500-luvulle asti, joten voi arvella että siinä on mahdollisesti ollut vartiopaikka tai jokin muu vastaava, jossa olisi valvottu vesiliikennettä. Mahdollisesti vielä 1400- ja 1500-luvuilla Vanajanselän ympäristössä on ollut paikallisia asukkaita, jotka ovat vastustaneet kristinuskoa ja vesireittiä olisi siksi valvottu. Mahtavan ja komean kirkon rakentaminen on ehkä houkutellut asukkaita uuden uskonnon pariin - olihan moderni, tiilinen kirkko nyt varmaan paljon vakuuttavampi kuin jossain pöpelikössä maanneet uhrikivet ja muut vastaavat palvontapaikat. ;)

Kirkon varhaishistoriasta tiedetään kovin vähän mitään todella varmaa ja sen rakentamisen syyt ovat voineet todellisuudessa olla sekä moninaiset että sekavat. Tämä edellinen oli siis kooste niistä kuulopuheista, jotka olen itse arvioinut jossain määrin uskottaviksi selityksiksi ja joiden avulla voit ehkä löytää joitain lähteitä, jos haluat edelleen kehittää artikkelia tältä osin. Mutta nykyiselläänkin se siis on mielestäni hyvää työtä. --Gwafton 9. marraskuuta 2010 kello 21.53 (EET)

Kuulopuheet ovat mielenkiintoisia, ja jos niitä olisi kirjattu johonkin vakavasti otettavaan tekstiin, niitä voisi esitellä artikkelissakin. Tuo kirkkojen rakentaminen pakanallisille paikoille on kuitenkin yleisemminkin esitetty ajatus ja yleensäkin pakanallisten elementtien liukuminen kristinuskon kautta nykyaikaan, eikä se siis koske pelkästään Hattulan kirkkoa. Aikamatka kirjaamattomaan menneisyyteen olisi mielenkiintoinen koe. --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 09.13 (EET)

Toinen ajatus tiilenkäytön perusteeksi sen lisäksi että kiviä ei ehkä ollut, on se että Hämeen linnaa rakentamassa olleet Baltiasta tai sieltä päin tulleet rakentajat olisivat olleet nimenomaan tiiliammattilaisia. Kun seurakunta oli linnan vaikutuspiirissä ja rakentaminen lähti liikkeelle sen isäntäväen aloitteesta, tiili oli siltä kantilta helppo valinta. Vanhat pitäjänkivikirkot ovat jostain lukemani tiedon perusteella yleensä olleet paikallisen väen rakentamia itse hankkimistaan materiaaleista, eikä katolinen kirkko niihin paljon uhrannut varojaan. ellei sitten varsinainen mestari ollut kirkon palkkalistoilla. Mutta raaka työ ja raaka-aineet olivat kansan vastuulla. --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 09.25 (EET)

Hattula ei 1400-luvulla ollut mitään pakanallista takamaata, vaan merkittävä asutuskeskus suurten valtakeskusten lähellä ja hyvin kaukana rajaseudusta. Noista spekulaatioista voinee siis suosiolla unohtaa kristinuskon vastaiset kapinoinnit ja etuvartio-oletukset. Kivisen tai tiilisen kirkon rakentaminen oli 1400-luvulla lähestulkoon itsestäänselvyys kaikkialla missä siihen vain oli varaa. Tiilen valinta rakennusmateriaaliksi on kieltämättä kiinnostava juttu.--130.234.68.223 10. marraskuuta 2010 kello 11.15 (EET)

Itse asiassa ne spekulaatiot kuuluvatkin paremmin seurakunnan perustamisen ja ensimmäisen puukirkon rakentamisen yhteyteen. Mutta totta on että ei se kristinuskon tulo ollut mikään päivän eikä vuodenkaan juttu. Monenlaisia kristinuskoa edeltäviä tapoja noudatetaan Suomessa yhä, ja lukutaidoton kansa jatkoi kertomusperinteen siirtämistä sukupolvelta toiselle todennäköisesti 1400-luvulla Hattulassakin, kun perinne on ollut elossa paikoin vielä 1800-luvulla. --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 11.28 (EET)

Kristinuskon juurtuminen kesti pidempään kuin moni luuleekaan, pakanallisiin jumaliin pidettiin yhteyttä satoja vuosia kirkon rakentamisen jälkeenkin. Todennäköisesti tämä ei johtunut hämäläisten tunnetusti kovasta muutosvastarinnasta tai kansallismielisistä syistä (niin kuin sata vuotta sitten oli houkuttelevaa ajatella), vaan silkasta käytännöllisyydestä. Elämä oli kovaa ja luonnonvoimien armoilla, ja ehkä ajateltiin, että kannattaa pitää hyvät välit joka suuntaan, eli vanhoillekin jumalille uhrattiin ikään kuin varmuuden vuoksi, vaikka muuten oltiin kristittyjä. Mielestäni ihan mahdoton ei ole sekään ajatus, että joku uskonnollinen johtaja, joka ei voinut hyväksyä valta-asemansa menetystä, lietsoi vihaa kristinuskoa kohtaan agitaattorin tavoin vielä kirkon rakentamisen aikaan. Vanajanselän ympäristöön oli sen ajan mittapuun mukaan keskittynyt paljon asukkaita, ja kristinuskoa saarnaavilla on voinut olla ihan perusteltu syy pelätä asemansa puolesta. Tyrvännön suunnalla väitetään jonkun uhranneen vanhoille jumalille vielä 1960-luvulla! Tämä on muistaakseni kirjoitettu Eero Ojasen toimittamaan Tyrvännön historiaankin.

Ajatus kristinuskonvastaisesta kapinaliikkeestä 1400-luvun Hattulassa on kyllä täysin anakronistinen ja äärimmäisen epäuskottava. Pari sataa vuotta aikaisemmin sellaisia ehkä oli, muttei taatusti enää 1400-luvulla Kanta-Hämeen rintamailla. Pakanallisia ja kristillisiä perinteitä sekoittanut kansanusko ei omien harjoittajiensa mielestä ollut mitenkään antikristillistä. Mutta tämä keskustelu pitäisi kai käydä jossain muualla.--Kaikenlaisia 12. marraskuuta 2010 kello 14.31 (EET)

Huomasin että artikkelista puuttuu kirkon suojelupyhimys (en itsekään tiedä mikä se voisi olla). Pyhimykset olivat käsitykseni mukaan katolisen kirkon keksimä markkinointikikka, jolla yritettiin siirtää kansa luonnonjumalien palvonnasta kristinuskon pariin. Kirkon pyhimys voisi antaa spekulaation aihetta sille, minkälainen esikristillinen palvontapaikka kirkon kohdalla olisi voinut olla. Tyrvännössä pyhimyksenä oli Pietari eli Pekka, mikä on ymmärrettävää, sillä kalastus on alueella aina ollut merkittävä elannon lähde. Pyhän ristin kirkon ympärillä on paljon peltoa ja paikka on varmaan ollut hyvää viljelysmaata jo tuolloin. Tähän viittaa Mierolansalmen toisella puolella olevan Rahkoilan kylänkin nimi. Rahkoi oli Agricolan mukaan maanviljelyksen jumala. Kirkolle valittu pyhimys voisi aivan hyvin olla johdettu tästä. --Gwafton 10. marraskuuta 2010 kello 22.39 (EET)

Lisäys: väitteen Hämeen vanhimmasta kirkosta voisi ehkä tarkistaa Hiekkaselta, koska nyt tieto on peräisin lähteestä, jossa kirkon rakentamisajankohdasta annetaan aivan toinen tieto (epäilemättä väärä tieto) kuin Hiekkasen kirkkokronologiassa. Luultavasti väite silti pitää paikkansa, mutta eihän vara venettä kaada.--130.234.68.223 10. marraskuuta 2010 kello 11.25 (EET)

Johdantoa vähän miettisin, pitääkö siinä korostaa vanhoja erimielisyyksiä tiilikirkon rakentamisajankohdasta, kun ei siitä taideta hirveästi kiistellä. Ehkä johdannossa voisi kertoa vain Hiekkasen uusimman arvion ja vanhemmat näkemykset artikkelitekstissä. --Jisis 10. marraskuuta 2010 kello 11.50 (EET)

Kyllä siitä kiistellään. Vai onko sinulla parempaa tietoa? --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 12.08 (EET)

En ole nähnyt viime aikoina Hattulan kirkon ajoitusta koskevaa kiistelyä. Jos sinulla on linkkejä tällaiseen, lukisin mielelläni. --Jisis 10. marraskuuta 2010 kello 12.26 (EET)

Mikä on viime ajat? Kun vertaat eri lähteitä, huomaat että niissä ajoitus on erilainen. Kun kysyin syytä eräältä asianomaiselta taholta, sain vastaukseksi: "Hiekkasen mielipide on vain yksi muiden joukossa." Jos ajoitusta ei päivitetä Hiekkasen näkemyksen mukaiseksi, se on helppo tulkita erimielisyydeksi. Jos sinulla on pätevämpiä perusteita näkemyksellesi, näkisin mielelläni lähteen johon näkemyksesi perustat. --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 12.49 (EET)

No, sanotaan vaikka vuoden 2007 jälkeen (jolloin Hiekkanen viimeksi kirkon ajoitukseen on ottanut kantaa) käytyä kiistelyä ajoituksesta. Mikä on "asianomainen taho"? Ahvenanmaan kirkoista olen tutkijoiden välistä kinastelua nähnyt, mutten Hattulan kirkosta. --Jisis 10. marraskuuta 2010 kello 12.54 (EET)

Taholla ei ole merkitystä, koska viestinvaihto oli yksityistä, mutta jotain voit päätellä siitä, miten kukin lähde rakentamisen ajoittaa. Kinastelu ei välttämättä ulotu julkisuuteen sananvaihtona. En siis lähtisi poistamaan erilaisia näkemyksiä ennen kuin lähteet ovat reagoineet Hiekkaseen. Jos eivät reagoi, se on jo ilmoitus siitä, että pitävät kiinni näkemyksestään, ja oli se oikein tai väärin, se kannattaa esittää Wikipediassakin. Wikipediahan ei kerro mikä on oikein, vaan neutraalisti kaikki näkemykset tjsp. --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 13.03 (EET)

No, resentismin ja kantaaottavan sävyn välttämiseksi lienee tosiaan perusteltua mainita useissa eri lähteissä esiintyviä ajoituksia. Minäkään en sinänsä ole nähnyt Hattulan kirkkoon kohdistuvaa väittelyä, ja kulttuuriperintörekisterin ristiriita Hiekkasen kanssa johtuu siitäkin, että tällaisia valtavia rekistereitä päivitetään varsin hitaasti ja satunnaisesti. Tärkeintähän niissä ovat kohteen sijaintitiedot eikä se, onko kaikki uusimman tutkimuksen detaljit mukana. Museovirastolla ei taatusti ole virallista kantaa siitä, että Hiekkanen olisi Hattulan kirkon suhteen väärässä. Reagoimattomuuden syy on ensisijaisesti byrokraattinen viive ja se, ettei uusia ja mahdollisesti vielä muuttuvia tutkimustuloksia kannattaa liian suurella hopulla ympätä rekisteritietoihin. Kyseessä ei välttämättä ole aktiivinen kiinni pitäminen vanhasta tulkinnasta. Jos joku yksityinen tutkija on eri mieltä H:n kanssa, niin se ei ole Museoviraston kannanotto sinänsä. Mutta kun tämä on argumentointia eikä perustu suoriin lähteisiin, niin eipä tämä tietenkään artikkeliin kuulu.--130.234.68.223 10. marraskuuta 2010 kello 13.09 (EET)

Ilmeisesti tarkoitat sitä, että seurakunnan sivulla ilmoitetaan tuo vanha ajoitus. Ongelma on siinä, että seurakunnan sivut on tehnyt todennäköisesti historian tutkimisen kannalta joku täysin maallikko, joka toki voi olla sitä mieltä että "Hiekkasen mielipide on vain yksi muiden joukossa". Kuitenkin Museovirasto on luottanut Hiekkasen ajoituksiin ja uusissa Suomen arkkitehtuuriopaskirjoissa on kerrottu Hiekkasen ajoitukset. En esitä, että Hiekkasen ajoitukset pitäisi ilmoittaa absoluuttisena totuutena, mutta artikkelista ei myöskään saisi tulla vaikutelma, että kirkon ajoitus olisi kiistanalaisempi kuin se onkaan. --Jisis 10. marraskuuta 2010 kello 13.46 (EET)

Minun on vaikea lähteä arvioimaan kenenkään pätevyyttä. Sinulla ehkä on asiasta enemmän tietoa kuin arvausta? Tuo on sitä paitsi vain yksi kohta, jossa lähteet eroavat. Jos joku lähde nostetaan muiden ylitse, silloin koko artikkeli joudutaan kirjoittamaan uudestaan. Sitä ei tietysti mikään estä, jos halukkaita ilmestyy. Mutta hankalaa on sekin, että yksi käyttäjä haluaa erilaisia näkemyksiä, toinen ei. Lähteet on kuitenkin merkitty, joten asiasta syvemmin kiinnostunut lukija voi tutkia niitä ja tehdä omat päätelmänsä. Se nyt ainakin on varmaa, että historia ei ole vielä(kään) valmiiksi kirjoitettu, joten uusia tutkimustuloksia ja tulkintoja saadaan varmasti, jos ei huomenna, niin 10–100 vuoden kuluttua, ja me täällä Wikipediassa seuraamme tilanteen kehittymistä. --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 14.09 (EET)

Muokkasin hieman johdantoa. En ole vaatimassa uudelleenkirjoitusta enkä usko että loppujen lopuksi olemme hirveästi eri mieltä tästä, sillä myös erilaisten ajoitusten historia kuuluu artikkeliin. --Jisis 10. marraskuuta 2010 kello 15.00 (EET)

Tarkistin asian. Rakennusperintörekisterin ilmoittama 1440 - 80 on saatu rekisteriin juuri Hiekkaselta. Sehän on hänen aiempi ajoituksensa. Rekisteriä ei ole päivitetty tämän yksityiskohdan osalta, mutta asiaa ei pidä dramatisoida Museoviraston ja Hiekkasen tulkintaerimielisyydeksi vuonna 2007 esitetyn uuden ajoituksen suhteen. Byrokraattista kitkaa. Rekisterin ylläpito ei ole muistanut/ehtinyt/viitsinyt päivittää tätä yksityiskohtatietoa, joka onkin rekisterin käyttötarkoituksen kannalta toissijainen.--130.234.68.222 10. marraskuuta 2010 kello 17.26 (EET)

Museoviraston sivu on päivitetty 15.10.2010. Minusta artikkelissa ei pidä lähteä esittämään omia mielipiteitä, vaan kertoa tosiasiast niin kuin ne missäkin esitetään. Vaikka olisimme Hiekkasen kannalla, ymmärtäisin niin että Wikipediassa ei meidän mielipiteillämme ole painoa, jos lähteet sanovat muuta. --Ulrika 11. marraskuuta 2010 kello 15.48 (EET)

LJoka tapauksessa on kyseenalaista, voisiko tällaisen rekisterin perusteella edes väittää, että Museovirastolla olisi oma, Hiekkasesta eroava arvio kirkon iästä. Muutin siksi ingressin ilmaisun "Museoviraston arviosta" muotoon "rakennusperintörekisterin mukaan". Lähde ei todistanut, että Museovirasto olisi tutkinut kirkkoa ja esittänyt siitä oman ajoituksensa. Rekisterithän eivät ole Museoviraston omaa tutkimusta esitteleviä tieteellisiä lähteitä. Muinaisjäännöksen ajoitusta ja tulkintaa koskevat tiedot ovat vain suuntaa antavia ja usein ulkopuolisista lähteistä lainattuja. Tässä tapauksessa tieto on lainattu Hiekkasen aiemmasta tutkimuksesta (tämä on varma tieto rekisteritiedon alkuperästä, mutta julkaistua lähdettä tälle ei tietenkään ole), eikä yksityiskohtaa ole syystä tai toisesta muokattu uuden tutkimuksen jälkeen. Rekisterien päivittäminen tällaisten tietojen osalta on kuitenkin niin sattumanvaraista, ettei siitä pidä vetää johtopäätöksiä tulkintaerimielisyyksistä.--Kaikenlaisia 11. marraskuuta 2010 kello 17.33 (EET)

Olennaista on, ettei artikkeliin lisätä omia tulkintoja tai yksityisesti jostakin saatuja näkemyksiä vaan pitäydytään lähteisiin. Lähteissä esitettyjen erilaisten arvioiden esiin tuominen kuuluu Wikipedian käytäntöihin, ja lukija sitten tehköön niiden perusteella omat johtopäätöksensä. Mielenkiintoista, että tästä aloitettiin köydenveto. --Ulrika 11. marraskuuta 2010 kello 18.17 (EET)

Lähdekritikkikin kuuluu tasapainoiseen lähteiden käyttöön. Monista kohteista rakennusperintörekisterissä ei ole edes perustietoja. Siitä jo käy ilmi, että sinne on viety mitä on ehditty. Se ei siis ole mitään Ex chatedra -tietoa.--Urjanhai 11. marraskuuta 2010 kello 21.08 (EET)

Pitää muistaa, että Hattulan Pyhän Ristin kirkko on omassa lajissaan maailman pohjoisin. Eli punainen savitiili oli tyypillinen rakennusaine kaikialla tuon keskiaikaisen Hansa-nimisen kauppayhtymän alueilla. Näin tuo kirkko on siis maailman pohjoisin keskiaikainen punatiilinen Hansa-arkkitehtuuria edustava rakennus. Kruununlinna, vanhassa Vanajan pitäjässä oli hieman etelämpänä. --Dr x 14. marraskuuta 2010 kello 18.06 (EET)