Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Clarice Lispector

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (77,8 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Ulrika 22. lokakuuta 2008 kello 16.18 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Clarice Lispector

Artikkeli oli kaksi viikkoa vertaisarvioinnissa, ja sain hyviä vinkkejä. Kelpaisikohan se hyväksi nyt kehittelyn jälkeen? Suositelluksi ei ole asiaa, koska vapaita kuvia ei ole sattunut eteen ja muukin laajentamiseen tarvittava materiaali on kiven takana eli lähinnä ulkomailla. Mutta jos edes hyväksi. --Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 14.02 (EEST)

Äänestys päättyy 22. lokakuuta 2008 kello 14.02 (EET).

Kannatan

1. --JannE 15. lokakuuta 2008 kello 14.03 (EEST)
2. Hyväksi kyllä. --Juusomoro 15. lokakuuta 2008 kello 14.06 (EEST)
3. --Morottaja 15. lokakuuta 2008 kello 17.00 (EEST)
4. Mulle alkaa riittää.Tetopa 16. lokakuuta 2008 kello 13.20 (EEST)
5. Eipä niitä lähdepyyntömerkkejä ainakaan minun silmääni saattunut, enkä näe mitää syytä vastustaakkaan. --Ville Siliämaa 16. lokakuuta 2008 kello 14.23 (EEST)
6. --albval (keskustelu) 16. lokakuuta 2008 kello 14.34 (EEST)
7. Hyvältä näyttää. -- Piisamson 16. lokakuuta 2008 kello 18.07 (EEST)
8. Erittäin tasokas. --Nro92 16. lokakuuta 2008 kello 18.55 (EEST)
9. Ei SS-äänestys. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 20.08 (EEST)
10. Hyväksi riittää, kehittynyt hyvin kommenttien perusteella.--Tanár 16. lokakuuta 2008 kello 20.47 (EEST)
11. --Barosaurus Lentus 16. lokakuuta 2008 kello 21.00 (EEST)
12. --Soppakanuuna 18. lokakuuta 2008 kello 11.42 (EEST)
13. Kyllä--kalamies 18. lokakuuta 2008 kello 13.14 (EEST)
14. Lähteitä paranneltu. --Fredforce 19. lokakuuta 2008 kello 13.37 (EEST)
15. --Jusba v 19. lokakuuta 2008 kello 22.55 (EEST)
16. Ulrikan mieliksi. --Pyhajumbo 20. lokakuuta 2008 kello 18.07 (EEST)
17. "Vapaa suomennos" vielä pois turhana kliseenä. Kaikki suomennokset ovat "vapaita". Käännetään ajatuksia, ei sanoja.--Khaosaming 20. lokakuuta 2008 kello 20.36 (EEST)
18. Kelpaa jo. —kallerna™ 21. lokakuuta 2008 kello 08.46 (EEST)
19. Hyvä on. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjailijalta, täytyy tutustua teoksiinsa joskus. --Quinn 21. lokakuuta 2008 kello 08.51 (EEST)
20. Kuva olis kiva, mutta menee silti. --Velma 21. lokakuuta 2008 kello 09.15 (EEST)

Vastustan

1. Artikkelissa täysin lähteettömiä osioita. Lähteistys kuntoon. --Klassikkomies 15. lokakuuta 2008 kello 15.02 (EEST)
2. Kuten yllä. --Otrfan 15. lokakuuta 2008 kello 15.03 (EEST)
   1. Luokat: Puutteelliset lähdemerkinnät | Lähteettömät artikkelit. --Fredforce 15. lokakuuta 2008 kello 17.01 (EEST)
3. Edellisten takana. --Eetvartti ^(Kerro) 15. lokakuuta 2008 kello 17.10 (EEST)
4. Hitleristä ei tullut edes hyvää koska oli yksi lähdepyyntö, tässä niitä on yhdeksän! Guam 15. lokakuuta 2008 kello 20.01 (EEST)
5. Lähteettömiä kohtia paljon. --Javatyk 16. lokakuuta 2008 kello 11.16 (EEST)
6. Vastustan, lähteet puuttuu joistain osioista. --Hassa ^{(Tell me)}16. lokakuuta 2008 kello 21.03 (EEST)
   1. Samat kuin yllä. Lisäksi kuva puuttuu. --Pyhajumbo 20. lokakuuta 2008 kello 17.16 (EEST)

Keskustelu

Käsittääkseni jonkinlaista tajunnanvirtaproosaa kirjoittava neitokainen. Artikkeli on muuten oikein hyvällä mallilla, mutta nähdäkseni et missään kohtaa artikkeliasi summaa kirjoittajan varsinaista tyyliä. Kirjoittiko hän arjen sankareista, seikkailija-arkeologeista vai kiinalaisista salaseuroista? Eli kyllä hyvässä kirjailija-artikkelissa pitäisi alusta lähtien tehdä selväsanaisesti selväksi minkälaista tavaraa hän kirjoitti. Tämän kun korjaat, voisin kannattaa vaikka suositelluksi, ymmärrän kyllä että vapaata kuvaa ei aina ole saatavilla. --Miihkali ^(artikuloi) 15. lokakuuta 2008 kello 14.18 (EEST)

Minulle itselleni kävi hyvin selväksi, mistä hän kirjoittaa, mutta ilmeisesti en osannut tuoda sitä esille tekstissä :) Pitää yrittää tarkentaa. EDIT: Vielä erikseen haluaisin tähdentää, että kommentissasi sana "neitokainen" antaa sen vaikutelman ettei kyseessä olisi mikään vakavasti otettava kirjailija – sinun mielestäsi. Sitäkään puolta en siis osannut tarpeeksi tuoda esiin. --Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 14.50 (EEST)

Eäh, en viitannut sanavalinnallani muuhun kuin henkilön sukupuoleen. Sana vain tuli ensimmäisenä mieleeni. Päinvastoin, vaikka itse en olekaan Lispectorista ennen kuullutkaan (olen enemmän viihteellisemmän kirjallisuuden perään), artikkeli sai minut kiinnostumaan hänen tuotannostaan. Pitänee vierailla kirjastossa. :) --Miihkali ^(artikuloi) 15. lokakuuta 2008 kello 15.02 (EEST)

Vähän sama ongelma minulla. Kun lukaisin artikkelin, en oikein saanut hänestä kirjailijana tai hänen tuotannostaan "otetta". En siis kunnolla käsittänyt, mistä hän kirjoittaa, vaikka luin kyllä kuvauksia, kuten naamiovertauksen, ja tajusin sen verran, että hän kuvaa "tajunnanvirtaa". Ihmisen tajunta on aika laaja kenttä, johon voidaan lukea kuuluvaksi valtavasti erilaisia asioita, ja niistä voidaan (periaatteessa) kirjoittaa lukuisilla eri tavoilla. Hänen tapansa lienee erikoinen, koska häntä kutsutaan omaperäiseksi? Vai onko omaperäisyys kieliasussa tai jossain muussa? Millä tavalla hänen tajunnanvirtakuvauksensa ovat omaperäisiä, jos ovat? Esimerkiksi keskittyykö hän johonkin tajunnan osaan, mihin muut eivät niin usein keskity? Keskittyykö hän esimerkiksi aistihavaintoihin, tunteisiin, loogiseen ajatteluun, kielelliseen ajatteluun, mielipiteisiin, asenteisiin, sosiaalisuuteen, kehon liikuttamiseen, alitajuntaan, vietteihin, muistiin vai mihin, ja mihin hän ei keskity? Asiantuntijoiden selitykset tuntuvat korostavan hajanaisuutta ja monitulkintaisuutta, mutta myös selitykset itsessään vaikuttavat monitulkintaisilta ja hajanaisilta. Mitä sellaisilla selityksillä tekee? Tuohirulla 15. lokakuuta 2008 kello 17.04 (EEST)

Pyrin kirjoittamaan sitä mitä muut ovat sanoneet Lispectorista, en yritä tulkita itse (vaikka k-mies tuolla alempana muuta väittää). Sikäli mahdollisuudet ovat rajalliset että en osaa portugalia vaan joudun turvautumaan englanninkielisiin lähteisiin. Yritän vielä löytyy jotakin täsmällsitä, jos sellaista Lispectorista voi sanoa :) Hänestä ei kyllä muuten saakaan otetta, hän lipsuu käsistä, juuri kun luulet tajuneesi. --Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 17.29 (EEST)

Teosten kohdalla tuntuu hieman, että asiasta ei ole oikeastaan mitään sanottavaa, ja niitä käsitellään pikemminkin näön vuoksi. Koko tuontatoa on turha käsitellä ellei oikeasti ole syytä siihen. Otsikoinnissakin olet käyttänyt teosten nimiä, mikä on mielestäni harhaanjohtavaa. Itse odotin otsikoiden alta löytyvät teoksen analysointia, mutta se on pikemminkin vain henkilön elämäkertaa teoksen kirjoittamisen aikaan. --qWerk 15. lokakuuta 2008 kello 14.33 (EEST)

Suomentamattomista teoksista on lähinnä se teksti, mikä on en.Wikipediassa, koska en.wikin teksti muodostaa artikkelin rungon. Voisin yrittää katsoa, mitä löytäisin lisää. Sitten jäädään vain odottamaan että suomennoksia tulee lisää. Portugalin taitoisia lienee aika harvassa, joten suomentamattomien lukijoitakaan tuskin on monta, mutta on tietenkin mielenkiintoista tietää niistä muutakin otsikko ja ilmestymisvuosi:) --Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 14.53 (EEST)

Odotan osaltani ääneni kanssa, kunhan lähteistys tulee kauttaaltaan kuntoon. Onhan tämä jo sitten muuten selkeästi "keskimääräistä parempi" noin sisältönsä puolesta. Kuva tietysti olisi...Tetopa 15. lokakuuta 2008 kello 15.43 (EEST)

Artikkelista on yritetty poistaa lähdepyyntöjä vastaamatta niihin.[1] --Klassikkomies 15. lokakuuta 2008 kello 15.48 (EEST)

Tuon esimerkkisi minä luin kyllä niin, että kun siellä erään pisteen jälkeen oli lähde, niin se viittaisi koko sitä edeltävään kappaleen osaan(kuten tässä on taannoin käytännöissä keskusteltukin) - t.s. jos koko edeltävä kappale on yhdestä lähteestä, niin laitetaan se sinne siitä lähteestä otetun tiedon viimeisen lauseen jälkeen pisteen jälkeen se viite.Tetopa 15. lokakuuta 2008 kello 15.58 (EEST)

Tein lähdepyynnöt nimenomaan siksi, että merkitty lähde ei vastannut lauseiden sisältöä. --Klassikkomies 15. lokakuuta 2008 kello 16.03 (EEST)

Joo, minäkin kurkistin lähdettä, joka näytti olevan blogi... jollaiset aiemmin on todettu ei-niin-hyviksi lähteiksi. Mutta jospas noillekin jutuille löytyvät paremmat sitten. Hatunnosto ulrikalle hyvästä työstä tähän saakka, joka mielestäni lähteistyksen tsekkaamisen jälkeen yltää hyväksi saakka.Tetopa 15. lokakuuta 2008 kello 16.07 (EEST)

Minusta se kyllä vastaa lähdettä. Ehkä osaan tulkita sitä jo toisin kuin satunnainen lukija, kun olen jossain määrin päässyt asiaan pintaa syvemmälle. Täytyy joko muotoilla tai etsiä tarkemmin sitä vastaava lähde. Olen tässä noiden k-miehen huiskaisujen jälkeen miettinyt pitääkö poistaa kaikki teksti, mihin ei löydy lähdettä. Pohjanahan on en.wikin teksti. Toisaalta Wikipedian ohjeiden mukaan ei joka lausetta tarvitsekaan viitteistää, joten ehkä kaikki lähdepyynnöt eivät olekaan tarpeellisia. Kun lukee Lispectoria koskevia kirjoituksia, tulee monista asioista sellainen yleistuntuma. Mutta jos sitä yrittää etsiä täsmälleen tietyssä sanamuodossa jostakin tekstistä, ei ehkä löydy. Täytyy miettiä mitä kaikkein viivaan yli. --Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 17.10 (EEST)

Tietojen pitää olla tarkistettavissa ja luotettavista lähteistä eikä omia fiilistelyjä siitä mitä kirjailija omasta mielestä olisi saatanut tarkoittaa jne. Uusi tutkimus on Wikipediassa kiellettyä. --Klassikkomies 15. lokakuuta 2008 kello 17.23 (EEST)

Välillä - aika usein - tuntuu, ettet lue sitä tekstiä, mihin vastaat. Kirjoitin yllä "Kun lukee Lispectoria koskevia kirjoituksia, tulee monista asioista sellainen yleistuntuma..."--Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 17.26 (EEST)

Blogista piti vielä sanoa, että riippuu blogista. Tämän kirjoittaja on kirjallisuudentutkija ja –opettaja, tietokirjailija, kriitikko ja kääntäjä, eli ei kuka tahansa. Mutta jos herra Nobody kirjoittaa blogissaan jotain, se ei tietysti kelpaa lähteeksi, tätä on sillä blogien torjumisella tarkoitettu ainakin minun ymmärtämäni mukaan. Vedotaanhan vähän väliä Jukka Kemppisenkin blogiin, jos nyt ihan ääripäähän mennään. --Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 17.24 (EEST)

Miksi muuten tuo eka kuva on tuossa missä on? Jotenkin hassu paikka. —kallerna™ 15. lokakuuta 2008 kello 17.00 (EEST)

Se jäi siihen, kun muuttelin järjestystä. Siirretään se parempaan paikkaan.--Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 17.11 (EEST)

Minusta tämä artikkeli voisi vielä parantua kielen viilaamisesta, etenkin lauserakenteissa ja pronominien käytössä maistuu käännös: minusta tuntuu, että hän- sanoja on liikaa, ja usein kappaleiden alussa. Esimerkki:"14. syyskuuta 1966 hänelle sattui kotona vakava tapaturma. Otettuaan unilääkkeen hän nukahti vuoteeseen palava savuke kädessä. Hän sai pahoja vammoja, ja hänen oikea kätensä oli vähällä joutua amputoiduksi." Toinen esimerkki: "Hän kirjoitti ahkerasti lehtiin, ja hänen kirjoituksiaan on koottu kirjoiksi, samoin hänen kirjeenvaihtoaan." Jos joku alkaa viilata kieltä, kannattaa katsoa myös Tähden hetki, siellä on samanlaisia lauseita, esim. "Tähden hetken erikoisuus on, että se puuttuu Brasilian ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, joita Lispector kuitenkin käsitteli laajasti lehtikolumneissaan" (yritetäänkö sanoa että kirja ei puutu ongelmiin joita hän kuitenkin käsittelee kolumneissa, vai että kirja puuttuu ongelmiin joita hän käsittelee myös kolumneissa ?). --Tappinen 15. lokakuuta 2008 kello 18.48 (EEST)

Tuota pitää selventää. Sillä on tarkoitussanoa, että Tähden hetki oli poikkeus hänen kirjoissaan, ja siinä hän käsitteli kuten kolumneissaankin... Ja kielen viilausta näköjään: suutarilla ei itsellään ole kenkiä. --Ulrika 15. lokakuuta 2008 kello 20.17 (EEST)

Lisäys vielä Tappiselle: Tämä arviointihan ei kata pääartikkeleita. Jos ne ovat huonoja, keskeneräisiä, sen ei pitäisi vaikuttaa tähän. Jos vaikuttaa, monen artikkelin hyvä- ja suositeltava-arviointi pitää tehdä uudestaan. --Ulrika 16. lokakuuta 2008 kello 13.32 (EEST)

Mitähän tämä "sana" uutena ulottuvuutena brasilialaisessa kirjallisuudessa oikein tarkoittanee? En saanut lähteestä selkoa.. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 19.50 (EEST)

Ymmärtäisin hänen viittaavaan sillä siihen, että hän pohtii (lähteiden mukaan) teksteissään paljon kirjoittamista. Aiempi brasilialainen kirjallisuus oli ollut juonellista ja maanläheisempää tarinointia. Jäin kyllä sitä miettimään ja olin välillä jotain muutakin mieltä. --Ulrika 16. lokakuuta 2008 kello 19.58 (EEST)

Tuota, artikkeli on vaikeansorttisesta aiheesta, joten panen kannatusäänen, mutta tämä kohta kaipaisi jotain huoltoa. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 20.08 (EEST)

Lähteet merkitty

Lähteet merkitty pyydettyihin ja vähän muihinkin. Teosanalyysit saavat nyt jäädä tekemättä, sillä en ehdi enää syventyä aiheeseen niin syvällisesti kuin se vaatisi. Jos tämä ei vielä riitä hyväksi artikkeliksi, palaan asiaan myöhemmin uudestaan. Mutta hieno matka on ollut palkitseva jo sinänsä, sillä olen saanut tutustua erikoiseen ja mielenkiintoiseen kirjailijaan, joka toivottavasti herättää kiinnostusta vähän enemmän Suomessakin.--Ulrika 16. lokakuuta 2008 kello 13.30 (EEST)

Noissa teoksissa on nyt väliotsikoina pitkiä portugalinkielisiä nimiä, jotka eivät useimmille suomenkielisille kerro mitään - pystyisiköhän ne väliotsikot suomentamaan? Se vaatisi tietty portugalinkielen taitoa. Se tuossa vähän häiritsi, mutta ei liikaa, notta enkö äänestäisi.Tetopa 16. lokakuuta 2008 kello 13.36 (EEST)

Nehän on noiden kirjojen nimiä ja niitä ei ole suomennettu, eli nimen suomentaminen olisi periaatteessa uutta tutkimusta (ja muutenkin vähän hölmöä). --Miihkali ^(artikuloi) 16. lokakuuta 2008 kello 13.52 (EEST)

Toisaalta näin - toisaalta noin väliotsikkotasolla mitäänsanomaton väliotsikko suomenkielisessä wikipediassa näyttää myös vähän omituiselta.Tetopa 16. lokakuuta 2008 kello 14.20 (EEST)

Yritän kovasti miettiä, miten portugalinkielisen otsikon voi korvata. Kappaleessa on kuitenkin tarkoitus käsitellä (ehkä vielä joskus paljon laajemmin) tuota kirjaa. Jokin itse keksitty kuvaileva otsikko ei kuitenkaan mielestäni käy tietosanakirjaan. Yläotsikkohan on "Teoksista", jonka pitäisi johtaa tajuamaan, että otsikot ovat kirjan otsikoita. Tietysti ne muuttuvat pikku hiljaa suomenkielisiksi sitä mukaan kuin Tarja Härkönen ne kirjat suomentaa, eli toivoa on. :D --Ulrika 16. lokakuuta 2008 kello 14.29 (EEST)

Jotkut alaluvut ovat kieltämättä lyhyitä, mutta sinänsä on loogista edetä teos kerrallaan. Ja kun ei ole suomennoksia, niin ei ole, ja pakkohan se on käyttää alkuperäisiä nimiä. Jos Lispector olisi kirjoittanut englanniksi, kukaan ei olisi varmaan ihmetellyt asiaa.--Tanár 16. lokakuuta 2008 kello 20.50 (EEST)

Vrt. jos puhuisimme kiinankielisestä kirjailijasta tai venäjänkielisestä - olisi mielestäni aika luonnollista suomentaa. Mutta ehkäpä nämä ovat makuasioita.Tetopa 16. lokakuuta 2008 kello 21.12 (EEST)

Laitoin vapaat suomennokset kirjojen nimistä sinne missä niistä puhutaan, en kuitenkaan otsikkotasolle. Jotkut ovat yksikäsitteisiä, esim. A Legião estrangeira ('Muukalaislegioona'). Joissakin olen joutunut kompromisseihin, kuten A Descoberta do mundo (vapaa suomennos 'Kun maailma keksittiin') - voisi olla "maailman löytäminen" tai jotain sellaista. Toivon, että selvennätte näitä kohtia, jos keksitte, miten osoitetaan, että nämä kirjat eivät ole ilmestyneet suomeksi näillä nimillä eikä näitä nimiä varmaankaan käytetä suomennoksissa (vrt. Água viva, ajatuksen takana). --Tappinen 20. lokakuuta 2008 kello 18.48 (EEST)

Mielestäni artikkelissa on ainesta "hyväksi artikkeliksi", myöhemmin ehkä "suositelluksikin". Sisältöä on riittävästi. Tekstissä on kuitenkin liikaa kirjoitusvirheitä...Rio de Janeirooon jne. Asiatekstissä pitäisi ehkä välttää puhekielen Rio-nimityksiä. Virkkeet ovat mielestäni tarpeettoman pitkiä. Eri lukusarjoihin kuuluvia numeroita ei pitäisi kirjoittaa peräkkäin; ne kannattaa erottaa, tuli sitten lauseesta vaikka hieman keinotekoinen. Kaikki teokset tulisi myös panna kursiiviin. Nyt osa on kursivoitu, osa lainausmerkeissä. Myös aikamuodot kaipaavat tarkistusta. Teosten kohdalla ne ovat ylipäätään mielestäni vaikeita...joku elokuva/kirja ilmestyi 1999, kuitenkin teos on edelleen olemassa, joten pitäisikö siitä kirjoittaa preesensissä vai imperfektissä. Ulkonäön tähden laittaisin viitenumerot kunkin virkkeen loppuun, Wp:n käytäntö tunkea ne keskelle lauseita on ikävä ja vaikeuttaa luettavuutta.

Tekstissä on ikäviä kankeuksia ja svetisismejä. Kirjoittaisin esim: Myöhemmin muun muassa naiskirjoituksen filosofi Helene Cixous on ominut hänet - joidenkin mielestä kirjailijan vahingoksi - pelkästään naiskirjallisuudeksi ja tulkinnut häntä siitä näkökulmasta. Lispectorin teemat ovat kuitenkin yleisiä ja sukupuolesta riippumattomia. Häntä on luonnehdittu Virginia Woolfin ja Marguerite Durasin sukulaiseksi, pikemmin kuin Kafkan ja Joycen, jotka hänen yhteydessään niin ikään on usein/toistuvasti mainittu.

Perhe palasi Rioon 1952. Saman vuoden syyskuussa he muuttivat Washingtoniin, jossa he asuivat (imperfekti) kesäkuuhun 1959.

Uuden kappaleen alussa pitäisi kirjoittaa hänen sijasta nimi:

Vuonna 1962 Lispector aloitti suhteen vanhan ystävänsä runoilija Paulo Mendes Camposin kanssa. Mendes Campos oli aviossa, eikä suhde kestänyt. 14. syyskuuta 1966 hänelle sattui vakava kotitapaturma. (Virkkeen aloittaminen numerolla ei välttämättä hyvä) Otettuaan unilääkkeen hän nukahti vuoteeseen palava savuke kädessään. Aiheutuneiden vammojen tähden/seurauksena/vuoksi kirjailijan oikea käsi oli vähällä joutua amputoiduksi.

Vuonna 1971 ilmestyi jälleen (uudelleen?) Lispectorin (aiemmin julkaistu?) novellikokoelma Felicidade clandestina. Eräissä sen tarinoista hän palasi lapsuusmuistojensa Recifeen.

Entä Härkönen? Suomentaako hän vain espanjalaista espanjankielistä kirjallisuutta? Drefer 16. lokakuuta 2008 kello 18.19 (EEST)

Kiitos kommenteista, joista osa oli erinomaisia. Peräkkäisiä numeroita ei satu silmään, vaikka kuinka etsin (paitsi viitenumeroita). Nykyohjeiden mukaan virkkeen voi aloittaa numerolla, muuten tulee liikaa keinotekoisuutta. Teosten nimet on periaatteessa kursivoitu, yksittäisten novellien nimet puolestaan pantu lainausmerkkeihin, kuten Wiki-käytäntö on. Jos on virheitä, niitä saa korjata, samoin typot saa korjata, olen niitä kyllä suurennuslasin kanssa metsästänyt. Suomenkielisessä tekstissä kirjan ilmestyminen on aina imperfektissä. Esimerkiksi ranskassa näytään suosivan preesensiä. Härkös-kommenttia en tajua, hänhän suomentaa myös portugalinkielistä kirjallisuutta – Lispector kirjoitti portugaliksi.--Ulrika 16. lokakuuta 2008 kello 19.42 (EEST)

Lisää lähteitä merkitty Correctin pyynnöstä

Kun käyttäjä Correct epäili joidenkin tietojen luotettavuutta, olen lisännyt lähteitä. Vieläköhän sieltä löytyy lähteistettävää? En tiedä kannattaako ihan joka lauseeseen hakea lähdettä, mutta jos joku tuntee tarvetta, voin kyllä etsiä, jos lähdepyyntöjä lisätään. ;-) --Ulrika 17. lokakuuta 2008 kello 16.29 (EEST)

Muuta

"Ukrainassa venäjänjuutalaisista vanhemmista syntynyt brasilialainen kirjailija." Tuo ei taida sopia ihan aloitukseksi. On varmaan parempikin tapa ilmaista alkuperä, kuin sanoa minkämaalaisista vanhemmista hän on syntynyt. Ʒ 20. lokakuuta 2008 kello 17.24 (EEST)

Olet oikeassa, se alkoi olla jo vähän liian pitkä. Kun sama asia on sanottu myöhemmin, otin siitä suurimman osan pois.

Pyhäjumbon ääni

Pyhäjumbon ääni vaikutti ensin oudolta, kun lähteitä on lisätty koko ajan pyyntöjen mukaan ja toisaalta ilmoitettu että kuvia ei ole. Hänen keskustelusivuaan katsoessani huomasin kuitenkin, että vastustus on hänen vakiintunut käytäntönsä, eikä laadultaan parantunutkaan artikkeli saa häntä kannattajien puolelle. Onkohan tämä nyt katkeruuden purkausta jostakin vanhasta vääryydestä. K-miehen kannan ymmärrän, enkä ollenkaan ihmettele vaikkei hän vaihtaisikaan kantaansa, vaikka tekisin Lispectorista väitöskirjan. (Kuka tietää vaikka tekisin joskus).--Ulrika 20. lokakuuta 2008 kello 17.32 (EEST)

Joissakin artikkeleissa esteenä on kuvan puuttuminen. En ymmäärrä miten tekee poikkeuksen se että kuvaa ei ole vapaana. Sitä paitsi luuleen että jollakin ihmisellä tässä maailmassa on on kuva henkilöstä ja ehkä sellainen vielä joskus tänne tulee. --Pyhajumbo 20. lokakuuta 2008 kello 18.01 (EEST)

Onhan kuvia, mutta niillä on edelleen tekijänoikeussuoja. Täytyy odottaa vielä joku aika, että niitä voi käyttää. Eikä minun mielikseni tarvitse mitään tehdä, mutta olisin kaivannut kunnon perusteluja, miksi et pidä sitä hyvänä. --Ulrika 20. lokakuuta 2008 kello 18.51 (EEST)