Wikipedia:Äänestys/Uskomuslääkintä vai Vaihtoehtohoidot

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

• Tarkennus: Nimeä Vaihtoehtohoidot kannatti 22 ja nimeä Uskomuslääkintä 35 käyttäjää. Eniten ääniä saanut vaihtoehto tulee artikkelin uudeksi nimeksi - kohdan mukaisesti artikkelin nimi on Uskomuslääkintä. --Eetvartti ^(Kommentoi) 6. heinäkuuta 2009 kello 19.04 (EEST)

---

Koska asiasta halutaan demokraattinen päätös eli äänestys, aloitetaan tässä äänestys. Artikkelin nimenmuutokselle on paineita. Viranomaiskäytännössä on omaksuttu termi Vaihtoehtohoidot (STM: Vaihtoehtohoitojen sääntelytarve.), joka on sen selvityksen mukaan yleisin. Nykyinen artikkelinnimi on yhden lääkärijärjestön julkaisussa käydyn kilpailun tuloksena syntynyt leimaava nimi, jota käyttävät erityisesti aiheeseen hyvin kielteisesti suhtautuvat. Aiempi keskustelu artikkelissa on hyvä lukea ja ajatella Wikipedian käytäntöä, että Wikipedia ei ota kantaa, mutta kuitenkin tämä artikkelinimi ottaa kantaa voimakkaasti. Jätin muut nimitykset pois, jotta hajonta ei olisi liian suuri, koska selvityksen mukaan Vaihtoehtohoidot on yleisin käytössä oleva termi ja siis myös STM:n selvityksessä käytetty--Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 12.43 (EEST) --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 12.43 (EEST)

Lue artikkelin yhteydessä käyty keskustelu.

Aikaisempi äänestys Wikipedia:Äänestys/Uskomuslääkintä vai vaihtoehtolääkintä.

Äänestys päättyy 6. heinäkuuta klo 12:43. Eniten ääniä saanut vaihtoehto tulee artikkelin uudeksi nimeksi.

Kannatan nimitystä Vaihtoehtohoidot

1. Neutraali näkökulma verrattu nykyiseen. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 12.55 (EEST)
2. Neutraali. -tKahkonen 22. kesäkuuta 2009 kello 13.08 (EEST) Lisäperustelu ministeriön raportista. Termi on nimeämiskäytännön mukainen: "Suomalaisessa keskustelussa termi vaihtoehtohoidot on yleisin käytössä oleva termi" ja lisäksi toiset termit eivät ole neutraaleja: "Uskomushoito tai uskomuslääkintä -termiä näyttävät Suomessa käyttävän etenkin vaihtoehtohoitoihin kriittisesti suhtautuvat henkilöt". -tKahkonen 22. kesäkuuta 2009 kello 16.10 (EEST)
3. Ei uskomuksia. --Sts 22. kesäkuuta 2009 kello 13.34 (EEST)
4. Samat perustelut kuin yllä. –Crimson Cherry Blossom™ 22. kesäkuuta 2009 kello 13.38 (EEST)
5. Kahdesta huonosta vaihtoehdosta ehkä vähemmän huono: pääsääntöisesti ns. "vaihtoehtohoidot" eivät vain oikeasti tarjoa mitään vaihtoehtoa lääketieteelliselle hoidolle. Oleellista ei kuitenkaan ole se, millä nimellä artikkeli sattuu olemaan vaan se, että kaikki eri termit ja niiden merkitys ja ongelmat selvitetään artikkelissa.--Joonasl (kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 13.47 (EEST)
6. Kuten Ulrika ja Joonasl. :-) --Hrrkrr31 22. kesäkuuta 2009 kello 13.58 (EEST)
7. Ehkä nämä hoidot voisivat lieventää kahden käyttäjän jatkuvaa toistensa jyräämistä ja kyräämistä. ¬Antilope 22. kesäkuuta 2009 kello 14.28 (EEST)
8. --Nironen 22. kesäkuuta 2009 kello 15.21 (EEST)
9. --Vihermarja 22. kesäkuuta 2009 kello 15.50 (EEST)
10. --Eetvartti ^(Kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 17.23 (EEST)
11. Yleisempi ja vähäsen neutraalimpi nimitys, kansainvälinen muoto --Aulis Eskola 22. kesäkuuta 2009 kello 18.08 (EEST)
12. Yleisempi ja neutraalimpi nimi. Tämä ei tarkoita että käyttäisin itse käärmeöljy-linimenttia. —kallerna™ 22. kesäkuuta 2009 kello 19.03 (EEST)
13. Neutraalina sopiva artikkelin nimeksi.--Khaosaming 22. kesäkuuta 2009 kello 23.46 (EEST)
14. En ole Suomen kielen expertti, mutta Uskomuslääkintä ei oikein kuullosta hyvältä vaihtoehdolta. Vaihtoehtohoidot olisi parempi vaikkaan ei sekään nyt ihan täydellinen ole, paremman suomenkielisen sanan puutteessa, ääni tälle puolelle. --J Hazard 23. kesäkuuta 2009 kello 06.59 (EEST)
15. Kuten Kahkonen siteeraa.--Ukas 23. kesäkuuta 2009 kello 08.37 (EEST)
16. --Unara 23. kesäkuuta 2009 kello 10.10 (EEST)
17. Neutraalimpi, juu. Mutta artikkelin nimen pitäisi kaiketi käytännön mukaan olla yksikössä: Vaihtoehtohoito. --Watsamies 23. kesäkuuta 2009 kello 16.46 (EEST)
18. Lääkäreitä sisältänyt aihetta käsitellyt työryhmäkin pitää "uskomushoitoa" epäneutraalina. --Pettson 24. kesäkuuta 2009 kello 14.50 (EEST)
19. Kuten Kahkonen. --Jukka Kolppanen 26. kesäkuuta 2009 kello 11.29 (EEST)
20. Uskomuslääkintä on kaikesta huolimatta hieman epäneutraali. --ML 26. kesäkuuta 2009 kello 21.50 (EEST)
21. Kuten Kahkonen. --Jusba v 27. kesäkuuta 2009 kello 00.34 (EEST)
22. --MrFinland 28. kesäkuuta 2009 kello 20.16 (EEST)

Keskustelu

Kommenttina vielä, että kannattaa katsoa Uskomuslääkintä-artikkelin interwiki-linkkejä. Yhtään Uskomus-otsikkoa niissä ei ole, eli kaikki muut Wikipediat käyttävät jotakin vaihtoehto- eli alternative-tyyppistä vaihtoehtoa. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 16.46 (EEST)

Ei suinkaan, esimerkiksi ranskankielisessä fr-wikissä nimi on ’Médecine non conventionnelle’, ei tuossa ole adjektiivia ’alternatif’ tai mitään vastaavaa ollenkaan. Venäjänkielisessä wikissä nimi on ’Нетрадиционная медицина’ (raakasuomennos: ’ei-traditionaalinen lääkintä’). Puolankielisessä wikissä Medycyna niekonwencjonalna ranskan tapaan. Se, että monissa kielissä esiintyy jokin vaihtoehto-sanaan liittyvä termi, johtuu tietyistä historiallista syistä. Paremman puutteessa termi käännettiin englannista ja saksasta sellaisenaan moniin muihin kieliin. Kielet kehittyvät koko ajan. Suomessa on onnistuttu kehittämään asian luonnetta onnistuneemmin kuvaava termi, jota myös Kielitoimisto suosittaa. Jokainen wikipedia on itsenäinen, ei meidän pidä taaksepäin hiihtää ja apinoida joiltakin muilta huonommin asiaa kuvaava termi. --Ioannis 22. kesäkuuta 2009 kello 20.49 (EEST)

Loin turhan nopean yleissilmäyksen. Hain lähinnä sitä uskomusta, jota ei todellakaan löytynyt. Korjataan siis: Lähes kaikki muut Wikipediat käyttävät jotakin vaihtoehto- eli alternative-tyyppistä vaihtoehtoa, kolme ei-perinteistä, mutta tämä jälkimmäinen käsite on kyllä itsensä kanssa ristiriidassa. Artikkelissa lähteenä olevassa pienessä tekstinpätkässä Forsius kirjoittaa: "Anglosaksisessa kulttuurissa - - [sille on] historiallinen perusta sikäli, että etenkin Yhdysvalloissa oli 1800-luvulla mm. homeopaattisia korkeakouluja ja laillistettuja lääkäreitä". Hänellä on varmaan tuolle luotettava lähde. Muut olettamukset termien syntyhistoriasta ovat omaa tutkimustasi ja perustuvat jokseenkin ahtaaseen maailmankuvaan. Muualla Euroopassa suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin on paljon myönteisempi kuin suomalaisen lääkärikunnan piirissä, ja siitä johtuu, että uskomus-tyyppistä neekeri-tason nimitystäkään ei käytetä. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 21.32 (EEST)

Paras ratkaisu: erilliset artikkelit kummallakin otsikolla, merkitykset ovat vain osittain päällekkäisiä. -KLS 23. kesäkuuta 2009 kello 10.17 (EEST)

Kannatan nimitystä Uskomuslääkintä

1. Kuvaa paremmin artikkelin sisältöä, eli hoitomuotoja, joiden toimintaa/vaikutusta ei tieteellisesti todennettu. Kulmalukko 22. kesäkuuta 2009 kello 13.34 (EEST)
2. Siitä, että nämä perustuu uskomuksiin eikä tutkimustietoon, on kai suurempi konsensus kuin siitä, että nämä olisivat varteenotettava vaihtoehto (monet alan parissa toimivat sanovat itsekin, ettei jotain tiettyä hoitoa ole tutkittu tai saatu evidenssiä puolesta). Joten tämä on neutraalimpi nimitys. --Cyborg Orangutan model-123 22. kesäkuuta 2009 kello 13.45 (EEST)
3. Huomasin, että artikkelissa esiintyy useammin nimi Uskomuslääkintä kuin Vaihtoehtohoidot. --August-54 22. kesäkuuta 2009 kello 13.47 (EEST)
4. Cyborgin erittäin osuvaa kommenttia kompaten. --○ SpaceAce ○ 22. kesäkuuta 2009 kello 14.00 (EEST)
5. Sanastoissa käytetty ja kuvaarajaa tarkemmin aihetta. --TBone 22. kesäkuuta 2009 kello 14.30 (EEST)
6. Vaihtoehtohoidot on puolueellinen, ei neutraali termi. Nimitys antaa ymmärtää, että nämä hoidot olisivat muka jokin todellinen ja symmetrisesti samanarvoinen vaihtoehto lääketieteeseen perustuville hoidoille. Uskomushoitojen puolesta ei ole tieteellistä, tutkittua tietoa, vaan vain uskomuksia. Jos olisi tieteellistä. pätevää näyttöä, niin ne tulisivat osaksi lääketieteellistä hoitoa. Uskomushoidot-nimitys antaa oikean kuvan näiden hoitojen todellista luonteesta. --Ioannis 22. kesäkuuta 2009 kello 14.44 (EEST)
7. Mielestäni uskomuslääkintä on kuvaavampi nimi.--Nvidia 22. kesäkuuta 2009 kello 14.47 (EEST)
8. Kuten COm ja Ioannis, ja Kulmalukko. --Tappinen 22. kesäkuuta 2009 kello 15.01 (EEST)
9. --Javatyk 22. kesäkuuta 2009 kello 15.18 (EEST)
10. Mielestäni perustelut eivät ole muuttuneet oleellisesti sitten viime äänestyksen. --Ras 22. kesäkuuta 2009 kello 15.25 (EEST)
11. Uskomuksen perustuvaa lääkintää voi aivan hyvin käyttää koululääketieteen tukenakin, kunhan ei tuota tietoisesti vahinkoa potilaalle. Siks kolmannekseen niin vaihtoehtohoidoista voisi ehkä olla vielä oma artikkelinsa, jos sen sisällöllisesti voi erottaa tästä. --Höyhens 22. kesäkuuta 2009 kello 16.21 (EEST)
12. Kyllä "virallinenkin" lääketiede monessa tapauksessa tuntee samaan vaivaan useampia keskenään vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Mutta kun termiä vaihtoehtohoidot käytetään siinä merkityksessä, mistä tässä on kysymys, annetaan kyllä ainakin epäsuorasti ymmärtää, että lääketiede suorastaan periaatteesta kieltäytyisi edes tutkimasta asiaa tai muutoin olisi perusteettomasti hylännyt ne. Kenties niin todella onkin tai sitten ei. Mutta jos kyseessä on pelkkä epäilys, niin kyllä sekin on osaltaan selvä kannanotto. -KLS 22. kesäkuuta 2009 kello 16.58 (EEST)
13. Maailman merkittävin suomenkielinen lääketieteellinen järjestö, Suomalainen lääkäriseura Duodecim, kannattaa tätä muotoa. Luotan asiantuntijoitten näkemykseen. --M. Porcius Cato 22. kesäkuuta 2009 kello 17.42 (EEST)
14. Neutraalimpi nimitys. Tietosanakirjassa tulee ottaa tieteellinen lähestymistapa. Tässä tapauksessa lääketieteellinen. --Pentti Repo 22. kesäkuuta 2009 kello 19.05 (EEST)
15. Kuten M. Porcius Cato --Jisis (keskustelu) 22. kesäkuuta 2009 kello 19.15 (EEST)
16. Vaikka "lääkintä" voi olla hieman kapea käsite kuvaamaan poppakonsteja, näistä kahdesta kuitenkin tämä.--Crash 22. kesäkuuta 2009 kello 19.18 (EEST)
17. Parempi. --Ville Siliämaa 22. kesäkuuta 2009 kello 19.19 (EEST)
18. Kuvaavampi nimim --Hömötiais-Pekka luokittelee 23. kesäkuuta 2009 kello 00.03 (EEST)
19. --A333 23. kesäkuuta 2009 kello 07.59 (EEST)
20. --MiPe ^(wikinät) 23. kesäkuuta 2009 kello 08.53 (EEST)
21. Per Ioannis, Höyhens ja Cato --albval (keskustelu) 23. kesäkuuta 2009 kello 10.07 (EEST)
22. Kuvaavampi nimi tämä "Uskomuslääkintä". --Tiger8 (jutellaax) 23. kesäkuuta 2009 kello 15.44 (EEST)
23. Uskomuslääkintä tietysti, tilanne ei ole muuttunut sitten viime äänestyksen. --Thi 23. kesäkuuta 2009 kello 21.53 (EEST)
24. Tämäkin kalskahtaa jotenkin korvaan, mutta parempi kuin vaihtoehtohoidot. --Vnnen 23. kesäkuuta 2009 kello 22.12 (EEST)
25. Tuo parhaiten esille epätieteellisten hoitojen uskomuksellisen perustan. --Sunn 24. kesäkuuta 2009 kello 20.20 (EEST)
26. --Rumbin^** 27. kesäkuuta 2009 kello 13.00 (EEST)
27. --Eriklindroos 27. kesäkuuta 2009 kello 19.01 (EEST)
28. Kuten jo perusteltu yllä. Tämä on parempi termi tietosanakirjaan. --Hehkuviini 27. kesäkuuta 2009 kello 21.17 (EEST)
29. --Esamatti1 29. kesäkuuta 2009 kello 14.02 (EEST)
30. ذكرىالمعاركوالشهادةهيجت شوقيالىدارالخلـــودالباقيــه وزئيراسداللهفيالساحاتكــم' J.K Nakkila 30. kesäkuuta 2009 kello 11.22 (EEST)
31. Orangutan perusteli hyvin. --Juusomoro 30. kesäkuuta 2009 kello 11.33 (EEST)
32. Ei noita tavallisesti edes markkinoida vaihtoehtona vaan pikemminkin "täydentävänä" hoitona. --ilaiho (kitinää) 4. heinäkuuta 2009 kello 17.03 (EEST)
33. Ilmeisesti nimistölähteiden suosittelema muoto. --Jannex 5. heinäkuuta 2009 kello 17.09 (EEST)
34. --Mpadowadierf 5. heinäkuuta 2009 kello 17.14 (EEST)
35. Umpimaallikkona mielestäni tämä on parempi termi, koska "vaihtoehtohoidosta" puhuttaessa tulee mieleen esimerkiksi syöpää sairastavan hoitaminen joko sytostaattihoidolla tai leikkauksella (ovat siis toistensa vaihtoehtoja). Nojaan kuitenkin lopullisessa päätöksessäni alan ilmeisten asiantuntijoiden lausumiin, yllä ja muualla. --Jaakonam 6. heinäkuuta 2009 kello 03.17 (EEST)

Keskustelu

August-54:n perustelu vaatisi selvennystä. Artikkeli edustaa pääasiassa Joonasl:n aiempaa näkemystä, ja siksi siinä esiintyy hänen aiemmin kannattamansa termi.--Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 13.52 (EEST)

Yleensä artikkelissa pyritään viljelemään nimitystä, jolla artikkeli Wikipediaan on laitettu, vaikka kaikki nimitykset selostetaankin. --Aulis Eskola 22. kesäkuuta 2009 kello 18.10 (EEST)

Kahkoselle:Kriittisyys ei sulje pois neutraalia näkökulmaa ;) --Höyhens 22. kesäkuuta 2009 kello 16.22 (EEST)

Mutta kun nimitys on vain yhden osapuolen käyttämä. Kun meillä on nyt kerrankin kunnon lähde sille, että toinen nimitys on yleisin käytössä oleva, niin miksi se ei kelpaa? Ei tarvita google-perusteluakaan. -tKahkonen 22. kesäkuuta 2009 kello 16.39 (EEST)

"..näyttävät Suomessa käyttävän etenkin..." --Höyhens 22. kesäkuuta 2009 kello 16.48 (EEST)

Ja: "...vaihtoehtohoidot on yleisin käytössä oleva termi..." -tKahkonen 22. kesäkuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

Ja minkä minä sille voin että STM puhuu kahdesta eri asiasta synonyymeinä. Ai niin mutta Wikipediahan ei etsikään totuutta vaan lähteistystä. Harmin paikka. --Höyhens 22. kesäkuuta 2009 kello 17.18 (EEST)

Olin itse samaa mieltä, että äänestys on tässä väärin. Joitakin asioita ei vain voi päättää demokraattisesti, mutta kun yksi käyttäjä ei näyttänyt muuhun suostuvan, tälle tielle oli lähdettävä. Saa nähdä elääkö Wikipedia vielä tämänkin äänestyksen jälkeen dinosaurusten aikaa. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 16.42 (EEST)

Terveisiä vaan dinosaurukselta. --Höyhens 22. kesäkuuta 2009 kello 16.48 (EEST)

...ja vielä yhdeltä muultakin dinolta - kerran jo äänestettyä asia ei oikein voida kumota muuta kuin äänestyksellä. --Aulis Eskola 22. kesäkuuta 2009 kello 18.14 (EEST)

..tai vähintään täysin selkeää konsensusta, jollaista ei myöskään syntynyt. (Pikaisen päässälaskun tuloksena nyt ollaan jo ainakin kolmessa käyttäjässä) --Joonasl (kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 18.16 (EEST)

Mielestäni tasapuolisuusvaatimusta ei voi ulottaa kaikkialle: esimerkiksi evoluutiosta ja ilmastonmuutoksesta käyttäisin terminologiaa,jota suosivat ..positiivisesti suhtautuvat henkilöt. Omassa luokittelussani tämä aihe on lähellä niitä, vaikkakin päinvastaisella tavalla. --Tappinen 22. kesäkuuta 2009 kello 16.20 (EEST)

Hylätyt

1. Kokemusperäisesti (jonkinasteisesti) tehokkaiksi osoittuneiden hoitomuotojen esittelylle tämä "-hoito"-päätteinen termi antaisi kiihkottomamman alustan ilman väitettä sen luonnontieteellisen todistettavuuden olemassaolosta. --Estoinen 22. kesäkuuta 2009 kello 15.28 (EEST)Alle 100 muokkausta --Jisis (keskustelu) 22. kesäkuuta 2009 kello 15.42 (EEST)
2. Kuvaavampi nimi --OttoMäkelä 23. kesäkuuta 2009 kello 02.14 (EEST) _{alle 100 muokkausta --Otrfan 23. kesäkuuta 2009 kello 05.53 (EEST)}
3. Ioannis perusteli hyvin. Rz 30. kesäkuuta 2009 kello 12.06 (EEST) Liian vähän muokkauksia.

Yleinen keskustelu

Ihan hyvä olisi selittää mikä on tuo STM. Varmaankin sosiaali- ja terveysministeriö. -tKahkonen 22. kesäkuuta 2009 kello 13.30 (EEST)

Se on Sosiaali- ja terveysministeriö. STM:n selvitys on herättänyt keskustelua varsin laajasti, mutta selvitys siis käyttää termiä Vaihtoehtohoidot ja toteaa että uskomuslääkintä on kielteinen termi, niin kuin tietysti onkin. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 13.36 (EEST)

Minä luin nyt tuon STM:n sitaatin vielä kerran huolella ajatuksen kansssa enkä kertakaikkiaan löytyänyt siitä mainintaa että uskomuslääkintä olisi kielteinen termi. --Höyhens 22. kesäkuuta 2009 kello 17.21 (EEST)

Koska äänestyksen avauksessa viitataan STM:n raportiin, niin lienee aiheellista lainata siitä keskeisiä kohtia (kursiivit lisätty) --Joonasl (kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 13.42 (EEST):

»Vaihtoehtohoitojen alueella on tyypillistä käsitteiden runsaus. Suomalaisessa keskustelussa termi vaihtoehtohoidot on yleisin käytössä oleva termi, mutta sen rinnalla käytetään myös termejä täydentävät hoidot

ja uskomushoidot. Englanninkielisessä kirjallisuudessa ja tutkimuksessa käytetään termiä täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä (complementary and alternative medicine, CAM)...Vaihtoehtohoito mielletään yleensä ilmiöksi, joka asettuu virallisen terveyden- ja sairaanhoidon valtakulttuurin ulkopuolelle. Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan yleensä hoitoja ja taudinmääritysmenetelmiä, jotka eivät perustu lääketieteelliseen tietoon, eikä niiden tehoa tai toimivuutta ole osoitettu tutkimuksin. Luottamus vaihtoehtohoitoihin perustuu usein asiakkaan tuntemuksista tehtyihin päätelmiin...Termi uskomushoito on syntynyt aikakauskirja Duodecimin (1995) sanakilpailun tuloksena. Uskomuslääkintä viittaa siihen, että hoidot eivät kuulu tieteellisen tutkimuksen piiriin. Uskomushoito tai uskomuslääkintä -termiä näyttävät Suomessa käyttävän etenkin vaihtoehtohoitoihin kriittisesti suhtautuvat henkilöt. Uskomuslääkintä viittaa kaikkiin sellaisiin hoitoihin ja menetelmiin, joita käytetään sairauden parantamiseen tai diagnostiikkaan ja joiden teho perustuu uskomuksiin eikä tieteelliseen näyttöön niiden tehokkuudesta. Vaihtoehtohoitojen edustajat suhtautuvat kriittisesti termin käyttöön...Viralliseen lääkintään kuulumatonta lääkintää kutsuttiin 1970-luvulla luonnonlääkinnäksi tai luontaislääkinnäksi. Käsitteillä tarkoitettiin rohdosvalmisteiden ja kansanomaisten hoitojen käyttöä sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Luontaislääkinnän nousu kytkeytyi 1960-luvun Yhdysvalloissa niin sanottuihin vaihtoehtoliikkeisiin, ja tämän vuoksi luontaislääkinnän nimitykseksi tuli yleisesti käyttöön sana vaihtoehtolääkintä. Käsitteet luontaisterapia ja luontaishoito viittaavat luonnonmukaisiin hoitoihin, jotka

kattavat vain osan vaihtoehtohoitojen kentästä.»
(Vaihtoehtohoitojen sääntelyn tarve - Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti)

Mielestäni sana "vaihtoehto" ei ota mitenkään kantaa näiden hoitojen vaikuttavuuteen lääketieteen hoitoihin nähden. Vaikka uskomushoidot olisivat alusta loppuun silkkaa huuhaata (mikä on aivan mahdollista), hoitoa tarvitseva ihminen voi valita, meneekö lääkärille vai "puoskarille", eli hänellä on (ainakin) kaksi vaihtoehtoa. --Hrrkrr31 22. kesäkuuta 2009 kello 14.52 (EEST)

Tästä termistä on ainakin kaksi tulkintaa, toinen mainitsemasi painottaa tuota "vaihtoehtoa" ja toinen "hoitoa". Toisin sanoen, (puolivakavasti) onko kyseessä "vaihtoehtoinen hoito" vai "vaihtoehto hoidolle". Mikään mahdollisista termeistäni ei mielestäni ole hyvä - siksi oleellisempaa on miten termejä käsitellään artikkelissa eikä se millä nimellä artikkeli sattuu olemaan.--Joonasl (kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 14.55 (EEST)

Tämä keskustelu, johon varsinkin Ulrika osallistuu erityisen kärkevin kommentein, tuo jo pakostakin mieleen kysymyksen: Onko hänellä ollut koko ajan mielessään jokin tietty lääkinnällinen hoitomuoto, jonka puolesta hän ottaa kiivaastikin kantaa, mutta jonka vaikutuksen muut kiistävät nimittäen sitä uskomuslääkinnäksi? Jos niin mikä? Voisi olla erillisen keskustelun arvoinen kysymys, onko juuri se hoitomuoto a) uskomuslääkintää vai b) todellinen vaihtoehto (mille?), vai miksi muuksi juuri se ehkä on lueteltava. -KLS 22. kesäkuuta 2009 kello 14.59 (EEST)

Tuo on tarpeetonta henkilöintiä. -tKahkonen 22. kesäkuuta 2009 kello 15.22 (EEST)

Ota se esille jossakin muualla, mutta voin tässä lyhyesti ja ytimekkäästi sanoa, että arvauksesi on väärä. Motiivien pohdiskelu on mielestäni kyllä aina paikallaan, vaikka monet sitä vastustavatkin. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 15.48 (EEST)

STM:n raportista on jäänyt kaksi kohtaa lainaamatta (lihavointi lisätty):

»Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti päätynyt käyttämään tässä muistiossa termiä vaihtoehtohoito.»

»Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittävän työryhmän ajalle 1.6.2008 – 31.3.2009»

Toisin sanoen, jos raportissa käytetty termi on ymmärrettävä kannanotoksi, se on ilmeisesti vain työryhmän asettaneen ministerin tai kansliapäällikön yksityinen kannanotto eikä niinkään työryhmän. Samulili 4. heinäkuuta 2009 kello 17.11 (EEST)

Kopioitu Höyhensin keskustelusivulta

Muokkauksesi Uskomuslääkintäartikkelissa vaatisi kyllä lähteen, muuten se poistuu sieltä lähteettömänä ennemmin tai myöhemmin. Yllättävä tunnustus käyttäjältä, joka kuitenkin äänestää tämän leimaavan termin puolesta. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 16.51 (EEST)

Olen tätä pohtinut enemmänkin. Lähteen kaivaminen tuntuu kyllä kohtuuttomalta, koska asin negaatio on jo käsitteessä "näyttöön perustuva lääketiede", joka tosiasiassa lienee vain vähemmistön yritys muuttaa ns. lääketieteen metodeja kenties mielestään tieteelliseen suuntaan mutta samalla hylätä normaaleja potilas-hoitaja-suhteen ikiaikaisia hyväksi koettuja traditioita. En nyt aio kirjoittaa aiheesta esseetä, mutta kun nyt muistaisin missä ja milloin esim. arkkiatri Risto Pelkonen kiinnitti huomiota tähän hoidettavan kokonaisvaltaiseen huomioonottamiseen. Tota. Onko plasebo nyt sitten mielestäsi uskomuslääkintää vai ei koska sillä on osoitettu tehoa, mutta ei plaseboa partempaa tehoa moniin sairauksiin? Äh, tämä kuuluisi varmaan äänestyskeskusteluun eikä minun sivulleni, vai? --Höyhens 22. kesäkuuta 2009 kello 17.02 (EEST)kopiointi päättyy

Kaksi perustetta

Näkisin kaksi erittäin hyvää syytä valita "vaihtoehtohoidot". Toinen näistä perustuu tiettyihin faktoihin ja toinen käyttäjänäkökulmaan (jota mielestäni käytetään wikipediassa aivan liian harvoin perusteena)

1. Uskomuslääkintä- termille löytyy selkeä määritelmä. Tämä määritelmä, kuten Höyhenskin yllä vihjaa, pätee myös sellaisiin lääkäreiden käyttämiin hoitoihin, joista syystä tai toisesta ei saa vaadittua tutkimustietoa. Esim. jotkut elvytystoimet (vertailuryhmän käyttö on epäeettistä) tai vaikeasti operationalisoitavat hoitotoimet (Höyhensin mainitsemat traditiot). Toisaalta määritelmän ulkopuolelle jäävät kaikki vaihtoehtohoidoissa lääketieteellisiä tuloksia tuottavat hoidot (esim kiropraktiikka -> alaselkäkivut, akupunktio -> kiputilat porttikontrolliteorian perusteella). Jos artikkelissa halutaan nykyisen mukaisesti käsitellä kaikkia terkkari- ja sairaala- ym. hoidon ulkopuolelle jääviä hoitotratidioita, epämääräisestä aihepiiristä johtuen epämääräinen käsite "vaihtoehtohoidot" kuvaa asiaa paremmin.

2. Tätä artikkelia (toivottavasti ainakin) lukevat ne, jotka tahtovat saada neutraalia, asiaperustaista tietoa lääketieteen ulkopuolelle jäävistä hoidoista. Jos aihepiiri on "leimattu" uskomuksiksi otsikosta alkaen, lääketieteeseen kriittisesti suhtautuvat vaihtanevat pikaisesti informaation lähdettä. Jos taas lääketieteen nöyrä palvelija vetää herneen nenään Duodecimin politiikan vastaisesta nimestä, niin voi kysyä, miksei hän alun perinkin etsinyt tietoa Terveysportista. :) --Pettson 26. kesäkuuta 2009 kello 19.13 (EEST)

Ensimmäinen argumentti ei mielestäni ole aivan täysin paikkaansapitävä: uskomuslääkintä..tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jäävät hoitomenetelmät [1]. Tutkimusnäyttöä on eriasteista eikä esim. elvytystoimet täysin tieteeseen tai tutkimustietoon perustumattomia ole, vaikka täysin satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia suurilla potilasmäärillä ei voidakaan tehdä. Vaikka joku ei ole puhtaasti näyttöön pohjatuvaa lääketiedettä termin tiukimman rajauksen mukaan ei tarkoita, ettei se olisi lääketiedettä. Rajatapaukset, kuten kiropraktiikka ja akupunktio voidaan käsitellä artikkelissa sen nimestä huolimatta.Kommentin jätti Joonasl (keskustelu – muokkaukset).

Rajanvedon tiukkuudesta tämä osittain on kiinni, mutta kyllä "virallisen medisiinan" piirissä harrastetaan ihan sitä varsinaista uskomuslääkintääkin: lääkärit määräävät joskus lääkkeitä, vaikka ei olisi odotettavissa plasebohyötyä kummempaa (esim. potilaan vaatimuksesta :) ), ja pillereiden muotoilussa voidaan käyttää hyväksi plaseboefektiä. --Pettson 26. kesäkuuta 2009 kello 23.19 (EEST)

Huomauttaisin lisäksi, että erityisesti kirurgian alalla on "koulu"-lääketieteen hyväksymiä menetelmiä, joitten tehoa ei ole oikeastaan osoitettu välttämättä nykyaikaisen käsityksen mukaan hyväksyttävillä tutkimuksilla vaan jotka on aikanaan hyväksytty logiikkaan perustuen tai aiemmin hyväksyttyihin hoitoihin vertaamalla. Plaseboon vertaaminen liittyykin lähinnä lääkehoitoihin. Kirurgiset ja muut konkreettiset hoitomenetelmät kehittyvät monesti enemmänkin käsityötaitojen kuin tieteen tapaan. (Tällä ei ole todellakaan tarkoitus halventaa kyseisiä hoitomuotoja, jotka edustavat parasta lääketieteellistä osaamisen tasoa.) --M. Porcius Cato 4. heinäkuuta 2009 kello 21.07 (EEST)

Tekninen keskustelu äänestyksestä

Ihan käytännön sujuvuuden vuoksi: ennen äänestyksen aloittamista on hyvä todeta ainakin äänikynnys (eli riittääkö yksinkertainen enemmistö vai tarvitaanko määräenenmistö), äänestyksen kesto ja mielellään viitata siihen käytäntöön, johon äänestys perustuu (tässä tapauksessa tämä). Kts. myös "Äänestyksen toteutus" Tämän jälkeen äänestys olisi hyvä viedä omaksi alasivukseen tänne kuten aikaisemmatkin. Esimerkiksi sivulle Wikipedia:Äänestys/Uskomuslääkintä vai vaihtoehtolääkintä 2. Tämä helpottaa äänestyksen arkistointia ja myöhempää viittaamista siihen.--Joonasl (kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 12.47 (EEST)

Artikkelin nimestä äänestettiin viimeisenä keinona loppuvuodesta 2006. Artikkelin nimeksi valittiin uskomuslääkintä. Artikkelia ei ole suotavaa siirtää toiselle nimelle ilman uutta eri tulokseen päättynyttä äänestystä. Uusi äänestys voidaan järjestää vain jos olosuhteet olennaisesti muuttuvat.Kommentin jätti Joonasl (keskustelu – muokkaukset).

Toivoisin että Joonasl lakkaisi mestaroimasta tätä äänestystä. Omat kommentit voi esittää keskusteluosuudessa. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 13.37 (EEST)

Tarkoitus ei ollut mestaroida vaan selventää asiaan perehtymättömille henkilöille, minkä vuoksi asiasta äänestetään uudelleen. Teksti ei ollut omaani, vaan lainaus keskusktelusivun mallinneessta, jossa kerrotaan artikkelin aikaisemmasta äänestyksestä. --Joonasl (kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 13.43 (EEST)

Aiemmassa keskustelussa vakuutit kannattavasi termiä Vaihtoehtohoidot: "lupaan mahdollisen äänestyksen yhteydessä äänestää termiä "vaihtoehtohoito"" (12. kesäkuuta 2009 kello 14.52), joten yritä olla vaikuttamatta kovin voimakkaasti toiseen suuntaan. --Ulrika 22. kesäkuuta 2009 kello 13.37 (EEST)

Kyllä Ulrika on aika perehtynyt henkilö. Liittyykö vihasi häntä kohtaan siitä, että hän on muokannut Wikipediaa enemmän kuin sinä? Onko tämä sittenkin arvovaltataistelua. Anteeksi aiheesta poikkeaminen, pidättäydyn tästä teidän välisestä riidasta, ainakin tässä äänestyksessä. Niin, ja edellisestä äänestyksestä oli se 3 vuotta, jolloin fi Wiki oli aikamoinen tynkä --Sts 22. kesäkuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Luulen että Joonasl tarkoitti perehtymättömillä niitä, jotka osuvat äänestyssivulle lukematta viimeisen 3 vuoden aikana käytyä keskustelua. --Tappinen 23. kesäkuuta 2009 kello 00.06 (EEST)

Millä perusteella äänestyksessä olevat vaihtoehdot on valittu? Käsittääkseni "Vaihtoehtolääkintä" sai alustavassa keskustelussa enemmän perusteluita taakseen kuin "Vaihtoehtohoidot"? --Pentti Repo 22. kesäkuuta 2009 kello 19.15 (EEST)

ja "Uskomushoidot" viehättäisi myös joitakin. --Tappinen 22. kesäkuuta 2009 kello 19.18 (EEST)

Se tulee ilmeisesti tuosta STM:n raportista: "Suomalaisessa keskustelussa termi vaihtoehtohoidot on yleisin käytössä oleva termi, mutta sen rinnalla käytetään myös termejä täydentävät hoidot ja uskomushoidot."--Joonasl (kerro) 22. kesäkuuta 2009 kello 19.20 (EEST)

Uskomushoito olisikin uskomuslääkintää parempi, koska vaihtoehtoisilla kohtaaminen parantajan tms. kanssa on kai keskeisessä roolissa ja ainakin teollisiin lääkkeisiin nuo suhtautuvat usein kriittisesti.--Crash 23. kesäkuuta 2009 kello 00.04 (EEST)