Wikipedia:Äänestys/Nimistölähteeksi Tieteen termipankki

	Tämä sivu on arkisto alla olevasta äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien, ohjeiden tai käytäntöjen keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty äänin 15–5 (75 % kannatti). --Jmk (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 10.25 (EEST)

Tämä on äänestys siitä, lisätäänkö Tieteen termipankki [1] ennalta määriteltyjen nimistölähteiden luetteloon.

Nimistölähteet (sanastolähteet) ohjaavat nimeämiskäytännön mukaan artikkelin nimen valintaa. Tällä hetkellä luettelosta löytyy lähteet kolmelle erikoisalalle (musiikki, lääketiede ja tietoturva), mutta monialainen kattava sanasto olisi tarpeen. Sellaisena on toiminut paremman puutteessa lähinnä Yleinen suomalainen asiasanasto YSA, jonka käyttöä on joskus kritisoitu sillä perusteella, ettei sitä ole varsinaisesti tarkoitettu kielenhuolto-ohjeeksi vaan tiedon indeksointityökaluksi. Tieteen termipankki on YSAa laajempi (tällä hetkellä 40 263 käsitesivua ja 147 221 hakusanaa) ja kehittyy jatkuvasti. Termipankkia tekevät kunkin tieteenalan asiantuntijat ja se on aloittanut toimintansa vuonna 2012.

Lisäämisestä on keskusteltu kahvihuoneessa. Nimeämiskäytännön mukaan uuden ennaltamääritellyn lähteen saa lisätä vain äänestyksellä, jossa sitä kannattaa vähintään 2/3 äänestäjistä.

Äänestä toista näistä vaihtoehdoista lisäämällä rivi # --~~~~ haluamasi vaihtoehdon alle. Äänestys päättyy 6. heinäkuuta 2017 kello 9:00 Suomen kesäaikaa. Selvyyden vuoksi äänestyksen aloitusta ei lasketa ääneksi, vaan aloittaja äänestää kuten muutkin. --Jmk (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 08.58 (EEST)

Äänet

Kannatan muutosta

1. --Jmk (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 09.03 (EEST)
2. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 22. kesäkuuta 2017 kello 09.04 (EEST)
3. --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 09.09 (EEST)
4. --J Hokkanen (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 09.56 (EEST)
5. --Savir (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 10.02 (EEST)
6. --Outilein (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 10.27 (EEST)
7. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 22. kesäkuuta 2017 kello 11.38 (EEST)
8. --4shadoww (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 11.41 (EEST)
   1. --Höyhens (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 13.21 (EEST)
   2. --Seegge^sup? 22. kesäkuuta 2017 kello 19.11 (EEST)
9. --Geohakkeri (keskustelu) 23. kesäkuuta 2017 kello 23.23 (EEST)
10. Juu. Iivarius (keskustelu) 24. kesäkuuta 2017 kello 08.21 (EEST)
11. --Msaynevirta (k · m) 27. kesäkuuta 2017 kello 22.39 (EEST)
12. --jni (k) 27. kesäkuuta 2017 kello 22.59 (EEST)
13. --Epiq (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 21.08 (EEST)
14. --Tanár 1. heinäkuuta 2017 kello 22.27 (EEST)
15. Tottakai. --Zuissii ^Juttusille? 4. heinäkuuta 2017 kello 19.33 (EEST)

Vastustan muutosta

1. Asiantuntijat tuntuvat käyttävän aika paljon Wikipediaa lähteenä (esim. [2]). Sivusto ei kävisi artikkelien sisällölle lähteeksi ja ei sen silloin pitäisi käydä lähteeksi nimistöllekään. Ei sille ainakaan mitään virallisempaa asemaa pitäisi antaa. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 17.19 (EEST)
2. Ehdotan, että suljetaan Wikipedia kaikelta muokkaamiselta, koska nykyiset lähteistövaaatimukset johtavat mielettömyyksiin. --Höyhens (keskustelu) 27. kesäkuuta 2017 kello 01.37 (EEST)
3. Kuten Ortfan. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 28. kesäkuuta 2017 kello 19.34 (EEST)
4. Jonkin verran Tieteen termipankista tuntuu löytyvän huolimattomuutta ainakin yhdysmerkin ja välilyönnin käytön suhteen (esim. ”attribuutti - arvo pari”, ”ad hominem-argumentti”, ”karkeistettu syy-virhepäätelmä”, ”transaktio kustannukset”, ”gemena kirjain”, ”A- ja B- tyypin persoonallisuus”), joten itse en uskalla kannattaa sivuston lisäämistä ennalta määriteltyjen nimistölähteiden joukkoon. Lähinnä siis epäilen, että kielenhuollon kannalta laadunvalvonta ei ole siellä vastaavalla tasolla kuin nykyisin käytössä olevissa nimistölähteissä. Siksi en kannata Tieteen termipankin asettamista samalle viivalle nykyisten nimistölähteiden kanssa, kun kyseessä on artikkelien nimeäminen. –Ejs-80 3. heinäkuuta 2017 kello 17.59 (EEST)
5. Termipankista on löytynyt ongelmia, jotka eivät olleet tiedossani aiemmin, joten lienee parempi suhtautua T-pankkiin ennemminkin ohjeellisena, nimeämiskeskustelua tukevana sivustona kuin tehdä siitä kategorisesti auktoriteetti, jota pitää noudattaa. Jos sinne kirjoittavat katsastusmiehet EKG:stä, se ei vaikuttane nimistön oikeellisuuteen, mutta nuo Ejs-80:n löytämät esimerkit keikuttavat venettä liikaa. Laadunvalvonta näyttää olevan T-pankissa liiaksi sen varassa, että tekstin kirjoittajalla sattuu olemaan etunimi ja sukunimi sekä korkeakoulututkinto joko artikkelin aiheesta tai aiheen vierestä. Se riittää projektin sisäisesti, mutta ei sen pitemmälle. --Pxos (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 12.40 (EEST)

Hylätyt

--93.106.117.189 5. heinäkuuta 2017 kello 19.56 (EEST) Rekisteröitymätön käyttäjä, ei äänioikeutta. --Jmk (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 19.58 (EEST)

Keskustelu

Tieteen termipankkiin on sana-artikkeliin merkitty lähde, eli jos lähde on epäluotettava, kuten Wikipedia, artikkelia ei pidä käyttää. Abc10 (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 18.23 (EEST)

Ajatuksena kai olisi, että lähteillä ei olisi edes väliä, sillä kahvihuonekeskustelua lainatakseni "Kyseessä on wikitekniikalla toteutettu tietokanta, mutta sitä ei muokkaa kuka tahansa kadunmies, vaan kunkin tieteenalan asiantuntijat.", eli sivusto kävisi sellaisenaan lähteeksi. Kuitenkin siellä on Wikipediaa merkitty aika usein lähteeksi, mikä tekisi siitä meille lähteeksi kelpaamattoman. Tai esim. sivulla kammiovärinä[3] lähteenä on kaksikymmentä vuotta vanha Valittujen Palojen Kodin suuri lääkärikirja. Lääketieteen ammattilaisella olisi varmaan parempiakin lähteitä. Tosin tässä termipankissa kammiovärinä on sähkötekniikan alla, mitä se toki tavallaan sivuaa. Googlettelun perusteella kirjoittaja ei vaan ole lääketieteen, sähkötekniikan, eikä edes kielenhuollon ammattilainen, vaan auto- ja kuljetustekniikan. Joka tapauksessa en minä uskalla puoltaa tuota sivustoa viralliseksi sanastolähteeksi. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 18.54 (EEST)

Hyvä huomio, mutta tuo poistaa jotakin kautta varmaan 90 prosenttia käytetyistä lähteistä. --Höyhens (keskustelu) 27. kesäkuuta 2017 kello 01.32 (EEST)

Lohdutukseksi kollega Höyhensille: Ei meillä oikeasti ole sellaista sääntöä, että jos julkaisu X joskus käyttää Wikipediaa lähteenä, niin koko X olisi lähteenä kielletty. Sillä tapaa kyllä menisi kategoriseen lähdekieltoon niin Hesari [4], Yleisradio [5], Ilta-Sanomat [6], Iltalehti [7], Talouselämä [8] kuin Kansan Uutisetkin [9]. – Oikeasti käytäntö kieltää Wikipediaa peilaavat sivustot lähteinä, sekä Wikipediasta peräisin olevan sisällön käyttämisen sen saman sisällön lähteeksi. --Jmk (keskustelu) 27. kesäkuuta 2017 kello 19.48 (EEST)

Kiitän lohdutuksesta. Mutta kuten esimerkiksi muistaakseni kollega @J.K.Nakkila aikoinaan muistutti, ettei saman käytännön mukaan esimerkiksi Wikimedian commonsin kuvia saisi käyttää, koska ne ovat käytännössä lähteistämättömiä. --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2017 kello 21.49 (EEST)

Muutin mieleni ja äänestän tyhjää.. ne artikkelit jotka luin läpi vaikuttivat ihan hyviltä mutta ilmeisesti muissa kategorioissa sitten taso on huonompaa. --Seegge^sup? 5. heinäkuuta 2017 kello 02.22 (EEST)

Tieteen termipankissa oli alussa esillä "oikein hyväksyttäviä" kirjoittajia. Perustermien kirjoittaja saisi mielestäni olla jatko-opiskelijan tason oman alan ihminen. Jos hän siteeraa lähteitä, jotka ovat hyvin toteutettuja, riittää vähemmän opiskellutkin. Hyväksyn jopa Valittujen Palojen Kodin lääkärikirjan, joka on alunperin toteutettu tietokirjojen kulta-aikana. Silloin suuri kustantaja saattoi panostaa hakuteoksessa laatuun. Suomenkielinen versio on siitä suora käännös ja jotain on todennäköisesti vain jätetty käännettäessä pois. Internetin aikakausi vaikutti siihen, ettei uusia hakuteoksia ole enää ilmestynyt. Perusterminä kammiovärinän selitys ei tarvitse muuttua ajan kuluessa, vaan se kelpaa 100 vuotta tästä päivästä eteenpäinkin. Ensimmäiseen asiaa vielä. Mikseivät professorit ja muut arvostetut johtajat kirjoita tieteen termipankkiin? Eivät vaan ehdi. He delegoivat tarvittaessa alaisiaan tai palkkaavat siihen tehtävään muita henkilöitä. He korkeintaan seuraavat pankin termien kehittymistä, jos siihen on päätetty tiedekunnassa tai laitoksessa panostaa. Näin toimitaan muissakin asiantuntija-pohjaisissa julkaisuissa. Niissäkin on vanhentunutta asiaa ja virheitä, vaikka ne olisivat täällä hyväksytty hyviksi lähteiksi. En lähtisi näitäkään kumartamaan sen syvemmin kuin tätäkään projektia, vaan olen niissäkin valppaana virheen varalta. Ja viimeisen virheen teen sitten aina itse, jos valitsemani vittaus menee virheellisenä läpi.--J Hokkanen (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 11.48 (EEST)

On karkeasti ottaen kaksi eri tapaa julkaista tietoa: 1) ennakkotarkastettu, ikään kuin toimitettu julkaisu, jossa virheitä korjataan luonnollisena osana prosessia niin, että kirjoittajat itse tai heidän kollegansa valvovat sisältöä; Kotuksen julkaisemat kielenkäyttöä koskevat ohjesivut ovat tällaisia perinteisiä tietokanavia; ja 2) wiki-pohjainen malli, missä parhaimmillaan toteutuu Linuksen laki "given enough eyeballs, all bugs are shallow", jolloin lukijat voivat tarvittaessa muuttua muokkaajiksi; tästä esimerkkinä on Wikipedia. Tieteen termipankki on osittain ilmeisesti väliinputoajan asemassa, missä laatua ei valvota ylhäältä eikä sitä ole mahdollista valvoa myöskään sivustakatsojana, koska artikkeleja ei voi muokata ilman erityistä käyttöoikeutta. Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että T-pankkia ei pitäisi nostaa Wikipedian yläpuolelle virallistiedon auktoriteetiksi vaan sitä pitäisi käyttää vain "mahdollisena nimistölähteenä".

Itse olin aiemmin tutustunut termipankissa ainoastaan hyvännäköisiin, asiallisen oloisiin ja virheettömiltä vaikuttaviin artikkeleihin, mutta kun sieltä on nyt kaivettu muutamia virheitä, niin asia on muuttunut. Auktoriteetin asemassa olevan lähteen on joko oltava virheetön tai sitten virheenkorjausprosessin on oltava selkeä ja luotettava. Ensimmäinen vaatimus on mahdoton, joten ainoa tapa luotettavuuden ylläpitämiseksi on riittävä valvonta. Kun artikkelit ovat vain kirjoittajiensa varassa, niin se ei riitä.

Lopuksi vielä on todettava, että tiedeyhteisössäkin on eroja. Klassinen esimerkki lienee Helsingin yliopiston "latinankielen laitoksessa" esiintynyt mielipide, että sana Caesar pitäisi lausua [keesar], kun taas Turussa oltiin sitä mieltä, että lausunta on pikemminkin [kaisar]. Kaksi koulukuntaa. Nyt jos Tieteen termipankkiin kirjoitettaisiin asiasta artikkeli ja siihen lausuntaohje, viralliseksi muodoksi tulisi jompi kumpi riippuen siitä, onko jutun tallentanut Hki-tyyppi vai Tku-tyyppi. Jos T-pankki olisi virallinen nimistölähde, niin Wikipedian kädet sidottaisiin aika tavalla sattumanvaraisesti. (Toki asiallisessa artikkelissa mainittaisiin eri lausuntatavat, mutta mikään ei myöskään estä kirjoittamasta T-pankkiin yksipuolisia artikkeleja.)

--Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 14.04 (EEST)

Tiedeyhteisöissä ja varsinkin niissä toimivissa on eroja. Koska en ole väitöskirjaan asti päässyt, olen ollut sinisilmäinen. Keskustelin vastikään väitöskirjaohjaajana ja oman alansa kirjallisuuden asiantuntijatarkastajana toimivan kanssa, ja hän repii parhaillaan hiuksiaan lukiessaan muuatta käsikirjoitusta. Käsikirjoituksen tekijöistä yksi on väitellyt suomalaisessa yliopistossa, ja väitöksen tulos on kuulemma sekä sisällöllisesti että myös kielellisesti luokaton, mutta niin se vain on hyvksytty ja tekijälle myönnetty rahoitus tekeillä olevaan projektiin, jota ei voi enää perua vaikka tämä tarkastaja on sitä mieltä ettei tekstiä voi julkaista. Abc10 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 14.43 (EEST)