Wienerwald
| Wienerwald | |
|---|---|
| Mons Cetius | |
 Wienerwald lähellä Breitenfurtia |
|
| Maantiede | |
 Itä-Alppien osat; Wienerwald on tässä alue nro 24. |
|
| Sijainti | Ala-Itävalta ja Wien, Itävalta |
| Päävuoristo | Alpit |
| Vuoriston pituus | 45 km |
| Vuoriston leveys | 20–30 km |
| Koordinaatit | |
| Korkein kohta | |
| Nimi | Schöpfl |
| Korkeus meren- pinnan tasosta |
893 m |
| Koordinaatit | |
| Geologia | |
| Kivilaji | hiekkakivi, kalkkikivi |
Wienerwald (lat. Mons Cetius)[1] on metsäinen vuoristoalue Ala-Itävallan ja Wienin alueella Itävallassa. Se on noin 45 kilometriä pitkä ja 20-30 kilometriä leveä ja muodostaa koillisen osan Pohjoisia Kalkkialppeja. Tämä hyvin metsäinen alue on wieniläisten suosima virkistysalue.
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wienerwaldia rajoittavat Tonava ja sen sivujoet Triesting, Gölsen ja Traisen. Se sijaitsee pääasiassa Ala-Itävallan kahden hallintoalueen, Mostviertelin ja Industrieviertelin rajamailla, mutta ulottuu myös Wienin kaupungin alueelle. Sijaintinsa vuoksi se on Wienin ja sen tiheään asutun lähiseudun asukkaiden suosima ulkoilualue.[2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wienerwaldin korkein kohta on Schöpfl, joka on 893 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Siellä sijaitsee Leopold Figlin mukaan nimetty observatorio. Huomattavia jokia Wienerwaldin alueella ovat Wien, Schwechat ja Triesting. Wienerwaldin koilliskärjessä sijaitseva Leopoldsberg Tonavan varressa on samalla Alppien itäisin kohta.
Vaikka Wienerwald on suojeltu Unescon biosfäärialueena,[3] nykyisin sitä uhkaa Wienin kaupunkirakenteen hajoaminen ja kaupunkiasutuksen leviäminen alueelle. Jo 1800-luvulla Wienin kaupunki perusti sinne kaksi laajaa puistoa, Lainzer Tiergartenin ja Schwarzenbergparkin. Lainzer Tiergartenissa saattaa nähdä monia metsän eläimiä kuten villisikoja.[3] Lähellä Purkersdorfia noin 20 kilometriä Wienistä länteen on Sandsteinin luonnonsuojelualue.[3].[4] Alueella on myös useita luolia, joista tunnetuimpia on Dreidärrischenhöhle ("Kolmen mielipuolen luola").[3]
Laajojen metsien lisäksi Wienerwaldin alueella on myös useita pikkukaupunkeja, ja alueella harjoitetaan viininviljelyä.[3]
Geologia ja kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wienerwaldin vuoret muodostavat siirtymävyöhykkeen Itä-Alppien ja Karpaattien välille, jotka Tonava ja eräät Wienin lähellä olevat tektoniset linjat erottavat toisistaan. Wienerwaldin pohjoisosa kuuluu Alppien hiekkakivivyöhykkeeseen, eteläosa Pohjoisiin Kalkkialppeihin. Idässä vuoriston laita on samalla terminen raja, joka geologisesti rajoittaa Wienin allasta.
Wienerwaldin pohjoisosien metsissä kasvaa kaikkialla pyökkejä, tammia ja valkopyökkiä, kun taas sen eteläosa on pääasiassa havumetsää, jossa kasvaa enimmäkseen mäntyjä ja pihtoja. Siellä sijaitsee myös Förhenbergen ("Mäntyvuorten") luonnonpuisto.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wienerwaldissa on todennäköisesti ollut asutusta 700-luvulta lähtien. Avaarien vaikutuksesta sinne asettui kansainvaellusajan jälkeen slaavilaista väestöä, mikä mahdollisesti on vaikuttanut kylien nimiin kuten Döbling, Liesing ja Gablitz. Myöhemmin Wienerwald oli ruhtinaiden metsästysmaata,[3] mutta 1500-luvulta lähtien siellä harjoitettiin metsänhoitoa. Vuodesta 1848 lähtien teollisuuden kehitys johti kasvavaan muuttoliikkeeseen alueelle. Vuonna 1870 esitettiin suunnitelma, jonka mukaan suurin osa metsästä olisi kaadettava, mutta se sai osakseen laajaa vastustusta, jossa Josef Schöffel oli yksi merkittävimmistä vaikuttajista.
Vuonna 1987 Wienin, Ala-Itävallan ja Burgenlandin osavaltioiden kuvernöörit allekirjoittivat Wienerwald-julistusen alueen luonnon suojelemiseksi.
Elokuvanäyttelijä Hedy Lamarrin tuhka haudattiin hänen pyynnöstään Wienerwaldiin.[5]
Kulttuurisia viittauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmankuuluksi Wienerwaldin on tehnyt varsinkin Johann Strauss nuoremman valssi Wienerwaldin tarinoita (Geschichten aus dem Wienerwald), samoin eräs Ödön von Horváthin näytelmä ja sen useat elokuvasovitukset.
Wienerwaldin maisemien on myös väitetty innoittaneen Ludwig van Beethovenia hänen säveltäessään kuudennen sinfoniansa eli Pastoraalisinfonian, jota toisinaan on nimitetty myös Wienerwald-sinfoniaksi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ”Wienerwald”, Tietosanakirja, 9. osa (Työehtosopimus-Öölanti), s. 1160. Tietosanakirja Oy, 1919. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Wanderatlas Wienerwald. Freytag und Berndt, 1975. ISBN 3-85084-661-X
- ↑ a b c d e f Kerry Walker: ”Wienerwald”, Wien, s. 104–115. Suomentanut Reetta Aho. Thomas Cook Publishing, 2001. ISBN 978-951-579-226-6
- ↑ Purkespark Online, Lagesplan purkersdorf-online.at. Arkistoitu 16.11.2015. Viitattu 12.11.2015. (saksaksi)
- ↑ Calling Hedy Lamarr Mischief Films. Arkistoitu 5.12.2007. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Beethovens Neunte Wienerwald-info. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 12.11.2015. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Itävallan luonnonsuojelualueet (Arkistoitu – Internet Archive)
- 360°x180° panoramamakuva Wienerwaldista (QuickTime tarvitaan) (Arkistoitu – Internet Archive)
Saksankielisiä sivuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wienerwalfin biosfääripuisto
- Föhrenbergen luonnonpuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sparbachin luonnonpuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sandstein-Wienerwaldin luonnonpuisto
- Network Wienerwald (Arkistoitu – Internet Archive)