Westinghouse

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Westinghousen logo

Westinghouse Electric on yhdysvaltalainen yritys, joka suunnittelee ja rakentaa ydinvoimaloita, valmistaa ydinvoimaloiden komponentteja ja polttoainetta sekä myy palveluita ydinvoimaloiden huoltoon ja purkamiseen.[1] Westinghousella on pitkä historia. Yhtiön perusti George Westinghouse vuonna 1886 valmistamaan sähkötekniikan, erityisesti vaihtovirtatekniikan, tuotteita.[2]

George Westinghouse

Vuonna 2022 Westinghouse työllisti noin 9 000 työntekijää 21 maassa. Sen pääkonttori sijaitsee Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa.[1] Yksi yhtiön kolmesta ydinpolttoainetehtaasta sijaitsee Ruotsin Västeråsissa.[3] Westinghouse on kanadalaisten omistuksessa. Sijoitusyhtiö Brookfield omistaa Westinghousesta 51 prosenttia ja kaivosyhtiö Cameco 49 prosenttia.[4]

Westinghouse suunnitteli Yhdysvaltojen ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Pennsylvanian Shippingportiin 1950-luvulla. Sen jälkeen yhtiöstä tuli suuri ydinreaktoreiden toimittaja. Se teki reaktoreita myös Yhdysvaltain laivaston ydinsukellusveneisiin.[5] Westinghousen moderni tuote on AP1000-painevesireaktori, joita oli vuonna 2023 toiminnassa neljä kappaletta Kiinassa ja yksi Yhdysvalloissa sekä useita rakenteilla.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pittsburghin-tehdas vuoden 1888 tuoteluettelossa.

Westinghouse Electricin perusti yhdysvaltalainen insinööri George Westinghouse Pennsylvanian osavaltion Pittsburghissa vuonna 1886. Yritys alkoi valmistaa vaihtovirtageneraattoreita, muuntajia ja sähkönsiirtotekniikkaa. Westinghousen vaihtovirtatekniikka kilpaili Thomas Edisonin perustaman General Electricin tasavirtatekniikkaa vastaan. Westinghouse voitti General Electricin kilpailussa sopimuksesta rakentaa sähkövalaistus Chicagon maailmannäyttelyyn vuonna 1893. Kaksi vuotta myöhemmin Westinghouse toimitti vaihtovirtageneraattorit Niagaran putousten vesivoimalaan. Vaihtovirtatekniikka oli voittanut tasavirran.[7]

George Westinghouse ei onnistunut johtamaan yrityksensä taloutta hyvin. Westinghouse Electric joutui hänen kaudellaan kahdesti konkurssiin. Toisen, vuoden 1909 konkurssin jälkeen George Westinghouse erosi yhtiöstä.[7]

1900-luvulla Westinghouse Electric perusti, osti ja myi monenlaisia liiketoimintoja, muun muassa televisio- ja radiokanavia, kaapelitelevisio-operaattoreita, videokameroita, sotilaselektroniikkaa ja tutkia.[8] Yritys menestyi myymällä sähköyhtiöille laitteita sähkön tuotantoon ja siirtoon. Se valmisti myös kotien sähkölaitteita, mutta ei pärjännyt siinä kilpailussa General Electricille. Westinghouse luopuikin kodinkoneiden valmistuksesta vuonna 1975.[2]

Toisen maailmansodan jälkeen Westinghousesta tuli merkittävä ydinreaktoreiden toimittaja. Yhtiö tuotti reaktoreita myös Yhdysvaltojen laivaston ydinsukellusveneisiin.[2] Westinghouse suunnitteli 1950-luvulla Yhdysvaltojen ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Pennsylvanian Shippingportiin. Sen jälkeen Westinghouse kehitti useita painevesireaktoriin perustuvia ydinvoimalatyyppejä, joita rakennettiin moniin maihin. Yhdysvalloissa toimii useita kymmeniä Westinghousen ydinvoimaloita. Ranskan vanhimmat ydinvoimalat ovat Westinghousen suunnittelemia ja uudemmat on kehitetty Westinghousen tekniikan pohjalta.[5] 1970-luvulla Westinghousen ydinvoimaliiketoiminta joutui vaikeuksiin kohonneen uraanin hinnan ja halpojen fossiilisten polttoaineiden takia. Uusien ydinvoimaloiden tilaukset Yhdysvalloissa päättyivät vuonna 1979 Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuuteen.[9]

1980-luvun lopulla Westinghouse Credit -yksikkö teki suuria voittoja myöntämällä korkeariskisiä lainoja yrityksille.[10] 1990-luvun alussa lainat aiheuttivat Westinghouselle miljardien dollarien luottotappioita.[11]

Westinghouse osti 1990-luvulla yhdysvaltalaisia televisio- ja radiokanavia. Se osti 1995 suuren televisio- ja radioyhtiön CBS:n ja seuraavana vuonna Infinity Broadcasting Corporationin ja yhdisti näin kaksi maan suurinta radioyhtiötä. Näiden hankintojen jälkeen Westinghouse myi muut liiketoimintansa ja keskittyi kokonaan televisio- ja radiotoimintaan. Vuonna 1997 Westinghouse muutti nimensä CBS:ksi.[2]

Westinghouse-nimellä jatkaa ydinvoimaliiketoiminta, jonka British Nuclear Fuels osti CBS:ltä vuonna 1999 ja myi Toshiballe 2006.[12] Westinghousen Yhdysvaltojen ydinvoimaliiketoiminta meni konkurssiin maaliskuussa 2017 neljän AP1000-reaktorin rakennusprojektien osoittauduttua pahasti tappiollisiksi. Konkurssi ei vaikuttanut Westinghousen toimintaan muissa maissa. Konkurssin jälkeen kanadalainen sijoitusyhtiö Brookfield osti Westinghousen Toshibalta 4,6 miljardilla dollarilla.[13] Vuonna 2023 kanadalainen kaivosyhtiö Cameco osti 49 prosenttia Westinghousesta. Brookfield jäi enemmistöomistajaksi 51 prosentin osuudella.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Sustainability Report 2022 (Sivut 11–13) Westinghouse. Arkistoitu 10.11.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Westinghouse Electric Corporation Encyclopaedia Britannica. 31.10.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Pionjär och ett världsledande företag inom kärnkraft Westinghouse. Viitattu 13.11.2023. (ruotsiksi)
  4. ↑ a b Westinghouse acquisition completed World Nuclear News. 8.11.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b Cummins, William Edward; Matzie, Regis: Design evolution of PWRs: Shippingport to generation III+. Progress in Nuclear Energy, 2018, 102. vsk, s. 9–37. doi:10.1016/j.pnucene.2017.08.008 (englanniksi)
  6. ↑ AP1000® Pressurized Water Reactor Westinghouse. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  7. ↑ a b Massey, Steve: Who killed Westinghouse? In the beginning... Pittsburgh Post-Gazette. Arkistoitu 6.4.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Massey, Steve: Who killed Westinghouse? Timeline Pittsburgh Post-Gazette. Arkistoitu 4.12.2022. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Massey, Steve: Who killed Westinghouse? Chapter 2: Sue Me, Sue You Blues Pittsburgh Post-Gazette. Arkistoitu 6.4.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Massey, Steve: Who killed Westinghouse? Chapter 4: Big Money and Bad Choices Pittsburgh Post-Gazette. Arkistoitu 6.4.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Massey, Steve: Who killed Westinghouse? Chapter 5: Coming Apart at the Seams Pittsburgh Post-Gazette. Arkistoitu 6.4.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Westinghouse to supply VVER-440 fuel to Dukovany Nuclear Engineering International. 4.4.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Brookfield to buy Westinghouse for $4.6 billion World Nuclear News. 4.1.2018. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Westinghouse&oldid=22536030”