Wegenerin vasta-aurinkokaari
Wegenerin vasta-aurinkokaari on harvinainen halomuoto. Se on pitkä kaari, joka kulkee vasta-aurinkopisteen eli taivaalla aurinkoa vastapäätä olevan kohdan ja 22 asteen sivuavien kaarten kautta.
Wegenerin vasta-aurinkokaari syntyy pylväsasentoisista jääkiteistä, eli kiteistä, joiden pääakseli on vaakatasossa. Sen kanssa taivaalla ovatkin aina 22° sivuavat kaaret, jotka muodostuvat samankaltaisista pylväskiteistä. Wegenerin vasta-aurinkokaaren syntyyn kuuluu valon heijastus jääkiteen päätypinnasta, joten sen syntymiseen tarvitaan kiteitä, joilla nämä pinnat ovat kunnolliset. Sen kanssa taivaalla esiintyvätkin samaan aikaan horisonttirengas ja 46 asteen sivuavat kaaret, jotka myös tarvitsevat päätypintaheijastuksen.[1][2]
Vaikka Wegenerin vasta-aurinkokaari on yleisin vasta-aurinkokaarista, sen voi Suomessa havaita vain noin kerran vuodessa. Haloa ei tiettävästi ole koskaan nähty kokonaisena, ja kaaren horisonttirenkaan alapuolisista osista on melko vähän havaintoja.[1] Kaari on yleensä valkea, mutta kirkkaimmissa kaarissa voi näkyä himmeitä värejä.[2]
Halo on nimetty siitä mallin vuonna 1926 kehittäneen saksalaisen Alfred Wegenerin mukaan. Aiempia havaintoja tunnetaan kuitenkin jo 1500-luvulta.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pekkola, Marko & Sillanpää, Mika & Ruoskanen, Jukka: Valkean taivaan vieraat, s. 58. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Riikonen, Marko: Halot – Jääkidepilvien valoilmiöt, s. 82–84. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2011. ISBN 978-952-5329-89-6