Wapice
| Wapice Oy | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1999 |
| Toimitusjohtaja | Pasi Tuominen |
| Puheenjohtaja | Petri Helo[1] |
| Kotipaikka | Vaasa |
| Toimiala | ohjelmisto- ja elektroniikan palvelut |
| Tuotteet |
digipalveluiden kehitys |
| Liikevaihto |
 29,8 milj. euroa (2023)[2] |
| Liikevoitto |
2,3 milj. euroa (2023)[2] |
| Henkilöstö |
345 (2023)[2] |
| Omistaja | 138 omistajaa, perustajilla 60 % ja henkilöstöllä loput 40 % (2018)[3] |
| Kotisivu |
www |
Wapice Oy on suomalainen teknologiayritys, joka on erikoistunut teollisuuden ohjelmistokehitykseen[4], eli digitalisaatio- ja IoT-ratkaisuihin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1999–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1999 Pasi Tuominen, Timo Kankaanpää ja Markus Mäkelä perustivat Wapicen[5]. Tuominen oli työskennellyt Vaasan yliopettajana ammattikorkeakoulussa ja käynnistänyt sinne tietotekniikkaosaston koulutuksen. Wapice syntyi, kun koulutuksessa tarvittiin yhteistyökumppania ohjelmistopuolelle.[4] Yhtiön nimi johdettiin sanoista wap ja ice – maailmalta katsottuna Vaasa oli pohjoisessa, lähellä napapiiriä ja jäätikköä. Siksi yrityksen alkuaikojen logossa oli jääkarhu[5]. Nokian kehittämä WAP-tekniikka taas oli synonyymi termille mobiili internet.[6] Yhtiö kuitenkin luopui pian wap-teknologiasta ja alkoi suunnitella muita internetratkaisuja, joilla teollisuuslaitteita pystyi liittämään internetiin.[5] Aluksi kaikille asiakkaille räätälöitiin omat ratkaisut, joiden avulla laitteita voitiin hallita ja mitata aiempaa helpommin ja tehokkaammin. Sitten eri ratkaisujen yhteiset piirteet huomattiin ja Wapice päätti tuotteistaa palvelunsa.[7]
Vuonna 2003 Kankaanpää myi osuutensa ja tilalle tulivat Veijo Karppinen ja Mauri Holma.[5]
Vuonna 2005 Wapice alkoi kehittää ensimmäistä tuotetta etähallintaan.[5]
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 Wapice kasvatti liikevaihtoaan lähes 400 prosenttia. Siitä tuli yksi Suomen suurimmista pelkästään teollisuusasiakkaisiin keskittyneistä ohjelmistoyhtiöstä. Yrityksellä oli konttoreita Vaasan lisäksi Seinäjoella, Oulussa, Tampereella ja Hyvinkäällä.[8]
2010–2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2013 Wapice osti jyväskyläläisen Ecoren, joka oli toiminut energia-alan ohjelmistojen parissa. Ecoren Action-tuotetta käyttivät sekä kuluttajat energiankulutuksensa seurannassa että energiayhtiöt, jotka jalostivat mittaustietoa.[9] Yritysten yhdistäessä IoT-osaamisensa syntyi aiempaa parempi tuote, jolle annettiin uusi nimi, IoT-Ticket.[5] Se on etäseuranta- ja hallintajärjestelmä, joka liittää koneet ja laitteet tietojärjestelmiin ja mahdollistaa samanaikaisesti niiden valvonnan ja seurannan.[10]
Vuonna 2015 IoT-Ticketillä oli 1,6 miljoonaa käyttäjää, joiden joukossa oli muun muassa suomalaisia energia- tai koneenrakennusalalla toimivia teollisuusyrityksiä.[10]
Vuonna 2016 Wapicella oli kaksi selkeää businessaluetta: energiateollisuus ja liikkuvat työkoneet, mutta yhtiö palveli myös kappaletavarateollisuuden tuotantoyrityksiä, elintarviketeollisuutta ja metalliteollisuuden yhtiöitä.[6] Yhtiöllä oli 320 työntekijää 7 paikkakunnalla ja sen liikevaihto oli noin 22 miljoonaa euroa.[4]
Vuonna 2018 Wapice lähti mukaan monialaiseen, yritysten ja oppilaitosten yhdessä ylläpitämään Digitalisaatio Akatemiaan, jolla halutaan löytää yritysten kaipaamia osaajia jo opiskeluvaiheessa. [11] Yritys alkoi opettaa Vaasan ammattikorkeakoulussa. Yhtiön liikevaihto oli 22,3 miljoonaa euroa.[5]
2020–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2023 Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg käytti kuukauden virkavapaansa tutustuakseen Wapicen toimintaan oppiakseen muun muassa elinkeinoelämän tarpeista[12] ja tekoälyn hyödyntämisestä.[13]
Kesäkuussa 2023 yhtiössä solmittiin yrityskohtainen työehtosopimus. Siitä haluttiin tehdä työntekijöiden kannalta parempi kuin valtakunnallisesta tessistä.[14]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2019 yritys työllisti 340 ohjelmisto- ja elektroniikka-asiantuntijaa 8 paikkakunnalla. Vaasassa oli kolme toimistoa, joissa työskenteli noin 180 henkilöä. Tampereella työntekijöitä oli 120, Turussa ja Seinäjoella kummassakin parikymmentä. Pienempiä konttoreita sillä oli Helsingissä, Hyvinkäällä, Jyväskylässä ja Oulussa. Yrityksellä oli 130 omistajaa.[5] Yhtiö käyttää tuotekehitykseen 5-7 prosenttia liikevaihdosta.[5]
Wapicen toimitusjohtaja on Pasi Tuominen ja hallituksen puheenjohtaja Petri Helo[1].
Tutkimusprojekteja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wapice on ollut mukana useissa korkeakoulujen ja yritysten yhteisissä tutkimushankkeissa:
- järjestelmäpiirisuunnittelua kehittävä Tampereen yliopiston hallinoimaaan SoC Hub- projektikonsortio[15] kehittää kolmea piiriä, joista ensimmäinen saatiin käyttöön alkuvuonna 2022.[16]
- neljän korkeakoulun yhteistyöprojektissa Vaasaan rakennetaan nollapäästöisyyteen pyrkivä Wstar-datakeskuslaboratorio. Vaasan yliopiston johtamassa hankkeessa on yhteensä 14 yrityskumppania.[17]
- kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa kehitettiin reunalaskentaa (edge computing). Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi laivojen ja liikkuvien työkoneiden toiminnan tehostamiseen.[18]
Tuotteet ja markkinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wapicen päätuote ovat ohjelmistokehityspalvelut, joita se tuottaa niin suuryrityksille kuin pk-sektorillekin.[5]
Wapicen IoT-Ticket-alustalla[19] voidaan rakentaa nopeasti pilvipohjaisia järjestelmiä.[5] Jo muutamassa tunnissa saadaan ilman koodaamista valmiiksi tuotantokelpoinen ratkaisu, joka muodostuu graafisesta käyttöliittymästä ja siihen liittyvistä toiminnoista kuten raportointiominaisuuksista. Alustaa käytetään esimerkiksi liikkuvissa työkoneissa, kiinteistöissä ja sähköyhtiöiden hajautettujen voimalaitosten hallinnassa.[5] Sen avulla voidaan esimerkiksi hankkia tietoa suunnittelua ja johtamista varten ja automatisoida toimintoja.[19] IoT-Ticket-alustaa käytetään esimerkiksi Tampereen kaupungin ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmään ja kaupunkiympäristön tilannekuvasensorointiin.[19] Alustan avulla Tampereen kaupungille on toteutettu Pulssi-sovellus, jonka kautta yrittäjät saavat anonymisoitua dataa keskustassa liikkuvista ihmismääristä. Muun muassa kaupunkikameroiden avulla kerättyä tietoa voidaan hyödyntää liikkeiden henkilöstömäärien ja aukioloaikojen suunnittelussa. Sovelluksen algoritmi käyttää myös sääennusteita, Nokia-areenan tapahtumia ja aiempien vuosien tilastoja. Idea sovellukseen saatiin paikallisilta yrittäjiltä.[20]
Wapicen Summium-tuotteita käytetään tarjousprosesseissa niin myynnissä kuin hankinnoissakin.[21] Esimerkiksi Molok käyttää Wapicen työkalua.[22]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2009 Wapice oli 17. nopeimmin kasvava teknologiayritys Suomessa. EMEA-alueen yritysten joukossa sen sijoitus oli 453.[8]
- Vuonna 2016 Wapice voitti valtakunnallisen Suomen Yrittäjien yrittäjäpalkinnon[6]
- Vuonna 2019 Microsoft palkitsi Wapicen IoT-Ticket-tuotteen innovaatiopalkinnolla[5]
- Tampereen kaupunki palkittiin Barcelonassa marraskuussa 2023 kansainvälisen älykaupunkitapahtuman mahdollistavat teknologiat -sarjassa. Tampere käyttää Wapicen toteuttamaa älykästä datakeskusta eli IoT-Ticket-alustaa monipuolisesti sujuvoittamaan kaupunkilaisten ja yritysten arkea.[23]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Wapice Oy - Päättäjät | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 15.9.2020.
- ↑ a b c Wapice Oy Kauppalehti. 25.4.2024. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ Wapicella on 100 uutta omistajaa 8.8.2019. Wapice Ltd.. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ a b c Latva-Mantila, Pirjo: Wapice tähyää vielä pidemmälle. Pohjalainen yrittäjä, 08.11.2016, s. 16. Suomen Yrittäjät ry. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Rinnekangas, Matti: Jääkaappi voisi jo tehdä omistajansa ruokaostokset. Pohjalainen, 28.9.2019.
- ↑ a b c Palkitut hallitsevat kasvun Kauppalehti. 10.10.2016. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2016: Wapicen innovaatiot tehostavat yritysten liiketoimintaa www.fennia.fi. Arkistoitu 28.9.2020. Viitattu 8.9.2020.
- ↑ a b I.-Mediat Oy: Wapice 17. nopeimmin kasvava teknologiayritys Suomessa Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 9.9.2020.
- ↑ Tivi: Teollisuuden ohjelmistotalo Wapice ostaa Ecoren Tivi. Viitattu 8.9.2020.
- ↑ a b Wapice tarjoaa alustaa älymittaukseen t-lehti.fi. Viitattu 8.9.2020.
- ↑ Yritykset kyllästyivät osaajapulaan – niiden perustama akatemia yrittää löytää digitaiturit jo opiskeluvaiheessa Yle Uutiset. Viitattu 9.9.2020.
- ↑ Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg jää virkavapaalle – tutustuu yritystoimintaan Yle Uutiset. 29.11.2022. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Anna Kurten: Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg virkavapaalle tammikuussa – perehtyy IT-yritys Wapiceen Mustasaari - Korsholm. 28.11.2022. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Karoliina Kuhalampi: Kulut kipusivat, tyytyväisyys parani – Pasi Tuomisen johtama yritys teki oman tessin etujoukoissa Kauppalehti. 6.2.2024. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ toimitus: Taiwanilaisyritys TSMC tekee myös toisen tamperelaispiirin Uusiteknologia.fi. 17.12.2022. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Antti Kailio: Uraauurtava hanke: Suomessa suunniteltu järjestelmäpiiri saadaan käyttöön ensi vuoden alussa Tivi. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Suvi Korhonen: Datakeskuslaboratoriolle 2 miljoonan rahoitus – Energiasyöpöt datakeskukset halutaan kuriin Tekniikka&Talous. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Harri Repo: Reunalaskennalle löytyi töitä laivoilta Tivi. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ a b c Sajal Soni: Vaasalainen ohjelmistoyritys teki isot kaupat Tampereen kaupungin kanssa ilkkapohjalainen.fi. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Taru Horsma-aho, Sinikka Suominen: Tampereen kaupunki kehitti ainutlaatuisen sovelluksen, jota ei ole käytössä missään muualla Aamulehti. 19.10.2023. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ Tuotteet | Wapice Ltd Wapice Ltd.. Viitattu 9.9.2020.
- ↑ Janne Tervola: Molok tekee tarjouksen odottaessa – myyjä konfiguroi tuotteen asiakkaan luona Tekniikkatalous. Viitattu 9.9.2020.
- ↑ Tampere nappasi merkittävän kansainvälisen älykaupunkipalkinnon – kiitosta sai erityisesti keskittyminen asukkaiden ja yritysten tarpeisiin Yle Uutiset. 9.11.2023. Viitattu 14.3.2024.