Vanhojenpäivä

Vanhojentanssit Helsingin Kattilahallissa 17. helmikuuta 2017.

Vanhojenpäivä (ruots. De äldstes dag) on suomalaisten lukion toisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, jonka tunnusomaisimpina piirteinä ovat pukeutuminen juhlapukuihin sekä tanssiesitys, vanhojentanssit. Päivää vietetään perinteisesti abiturienttien penkinpainajaisia seuraavana päivänä (nykyisin yleensä vuoden seitsemännen viikon perjantaina) sen kunniaksi, että abiturienttien lopetettua koulutyönsä on lukion toinen luokka jäänyt koulun ylimmäksi.

Päivän kulku

Vanhojenpäivänä oli ennen tapana pukeutua vanhahtavaan tyyliin ja esittää tanssiaistansseja harjoitellun koreografian mukaan. Nykyään usein ostetaan tai vuokrataan uusia tanssipukuja. Tanssiin osallistuminen ei kuitenkaan ole kenellekään pakollista. Päivän ohjelma vaihtelee kouluittain ja paikkakunnittain. Useilla kouluilla esitys järjestetään kahdesti, jolloin ensimmäinen esitys on yleensä noin keskipäivän aikaan koulun muille oppilaille ja jälkimmäinen iltapäivällä tai alkuillasta vanhempia varten. Tanssien jälkeen voidaan mennä ravintolaan syömään muiden vuosiluokkalaisten kanssa, jatkaa tanssimista nykymusiikin tahtiin tai lähteä risteilylle. Joissakin lukioissa juhla on kaksipäiväinen, jolloin niitä vietetään sekä torstaina että perjantaina.

Pukeutuminen

Vanhojenpäivän viettoa vuonna 2007.

Nykyisellään vanhojenpäivä on muodostunut kalliiksi tapahtumaksi varsinkin tytöille perheineen.^lähde? Puvun ostamisen tai vuokraamisen lisäksi myös kampaus, ehostus ja kengät kasvattavat budjettia. Vanhojenpäivän alkuperäinen ajatus oli pukeutua kotoa tai muualta löydettyihin käytettyihin vanhoihin pukuihin ja näyttää vanhukselta.

Poikien asu on yleensä smokki, frakki tai saketti ja harvemmin historiallinen tai teatteripuku. Tytöillä on useimmiten leveähelmainen tanssimiseen sopiva iltapuku, mutta toiset valitsevat mieluummin cocktail-asun tai muuntyyppisen puvun. Joskus näkee myös kansallispukuja, suosittuihin malleihin kuuluu esimerkiksi muinaispuvuksi luokiteltu, näyttävä Tuukkalan puku. Myös saamenpuvut ovat yleisiä.

Suosittuja tyttöjen pukujen materiaaleja ovat esimerkiksi satiini, silkki ja sametti. Puvussa voi olla koristeita, kuten pitsiä, helmiä, kangasruusuja ja solmukkeita. Joillakin tytöillä on kuitenkin tavallinen iltapuku tanssiaispuvun sijaan vanhojen päivänä. Vanhantyylisen asun voi vuokrata, mutta ostettaessa tai itse ommeltaessa mielessä on usein historiallista pukua monikäyttöisempi asu, jota voi käyttää myöhemmin muunlaisissakin tilaisuuksissa. Pukuvalintojen on nähty kehittyneen jatkuvasti enemmän yhdysvaltalaisen prom-perinteen suuntaan.

Suosituimpia tyttöjen kampauksia ovat erilaiset nutturat, sillä tällainen kampaus kestää pitkään. Myös erilaiset kiharakampaukset ovat yleisiä, ja hiuksiin voidaan kiinnittää koristeita. Jo aamulla tehdään iltaehostus sen sijaan, että ehostusta muutettaisiin päivän aikana.

Joskus vanhojentansseissa voidaan nähdä tyttöparin osana myös smokkiin, frakkiin tai muuhun vastaavaan pukeutunut tyttö.

Tanssit

Vanhojentanssit Ouluhallissa 2009.

Vanhojentansseissa esitettäviä tansseja on useita, ja ne vaihtelevat kouluittain. Perinteisesti valikoimaan on kuulunut vanhoja salonkitansseja, 1900-luvun vaihteen muotitansseja sekä 1920- ja 1930-luvun tansseja. Perinteisiä tansseja ovat muun muassa:

• salonkitanssit poloneesi, cicapo, wengerka, pas d’Espagne, pompadour ja la chaconne
• paritanssit wienervalssi, kehruuvalssi, ja tango, jonka poika voi tanssia ruusu suussa
• yhdysvaltalaiset kansantanssit Salty Dog Rag, Jiffy Mixer, Fireman’s Dance ja Virginia Reel
• musikaalitanssit kuten Lambeth Walk, joka voidaan tanssia aurinkolasit päässä

Uusimpina esityksinä tansseissa on nähty myös esimerkiksi polkkaa, jenkkaa tai "Elvis-Rockia" buggin askelilla. Mukaan on otettu myös piiritansseja kuten suomalainen Katrilli tai venäläinen Troika.

Tansseja aletaan yleensä harjoitella erikseen sitä varten luodulla liikunnan soveltavalla kurssilla. Nykyisin on tullut tavaksi kehittää lisäksi vuosiluokan oma tanssi, joka yleensä poikkeaa tanssiaisten muusta linjasta sekä koreografian että musiikkivalinnan osalta. Nämä ovat tavanomaisesti olleet kollaaseja tunnetuista populaarimusiikin kappaleista.

Historia

Alkujaan pukukoodia ei mielletty niin tiukaksi, vaan puvuksi kelpasi esimerkiksi suvun vanha frakki.^lähde? Tarkoitus oli nimenomaan pukeutua vanhahtavasti. Vanhojentanssiperinne syntyi Suomessa 1930-luvulla ja yleistyi 1950–60-luvulta lähtien, ja sen uskotaan saaneen alkunsa Helsingin normaalilyseosta eli Norssista. Vastaavaa siirtymäriittiä ei tunneta naapurimaista.

Helsingin jäähallissa järjestettiin vuonna 2005 Helsingin kaupungin kaikkien suomenkielisten lukioiden yhteiset vanhojen päivän tanssit. Myös ainakin Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Rovaniemellä sekä Imatralla järjestetään perinteisesti kaikkien lukioiden yhteinen tanssiesitys.

Espoon areenassa järjestettiin vuonna 2008 epävirallisesti Suomen suurimmat vanhojentanssit. Espoon 550-juhlavuoden kunniaksi areenalla tanssi yhteensä 1 478 nuorta, eli 739 paria kolmestatoista espoolaisesta lukiosta sekä myös Kauniaisten lukiosta. Säestyksen yhteensä 14 tanssiin tarjosi Tapiola Sinfonietta.

Aiheesta muualla

• Parkkinen, Pia: Kuvat kertovat vanhojenpäivien muutoksen 30-luvulta nykyaikaan – vanhuuden ihannoinnista teiniprinsessoihin ja jenkkivaikutteisiin. Yle uutiset 17.2.2017.
• Vanhojentanssien pukuloistoa 1950-luvulta tähän päivään. MTVuutiset.fi 18.2.2016.