Walther P38

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Walther P38 -pistooli on Saksan Wehrmachtin palveluspistooliksi vuonna 1938 valittu itselataava, kaksitoimisella laukaisulla varustettu pistoolimalli.[1] Se oli käytössä toisen maailmansodan ajan ja valittiin vuonna 1957 myös uuden sodanjälkeisen Bundeswehrin palveluspistooliksi mallinimellä P1. P38:sta poiketen P1:n runko on teräksisen sijasta alumiininen.

Toisen maailmansodan aikana pistooleja valmistivat Walther-Waffenwerke Zella-Mehlisin (kooditunnuksella ac) lisäksi Spreewerk Grottau (cyq, cvq) ja Mauser Oberndorf (byf, svw).

P38:n vakiokaliiperi on 9 mm Parabellum/Luger, mutta sitä on valmistettu myös 7,65 mm Parabellum/Luger ja .22 lr-kaliiperisina, jälkimmäistä on valmistettu myös luistin, sisäpiipun ja kaksi lipasta sisältävänä vaihtokaliiperisarjana.

P38:n HP-merkkisestä (Heeres-Pistole) alkumallista on tehty myös pieni määrä .45 ACP kaliiperista mallia.

Käyttö Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusvoimat ei koskaan ole käyttänyt P38 pistooleita, mutta pieniä määriä saksalaisjoukoilta jääneitä pistooleja kertyi puolustusvoimien haltuun.

Suomen YK-joukot ovat käyttäneet P1-mallisia Walthereita, joita hankittiin niiden käyttöön 1960-luvulla. Huomattava osa aseista rikkoutui koska niillä ammuttiin konepistooleissa käytettäviä, kovemmin ladattuja patruunoita.[2]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kaliiperi: 9x19 mm Parabellum/Luger
  • Paino lataamattomana: 800 g
  • Pituus: 216 mm
  • Piipun pituus: 125 mm
  • Lipas: 8 patruunan yksirivinen lipas
  1. Modern Firearms: Walther P38 / P1
  2. Palokangas, Markku: ”Sotilaspistooli M/Walther P-38”, Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918-1988 : Suomen maanpuolustuksen ja sotien kevyt kiväärikaliiperinen aseistus itsenäisyyden 70 vuoden aikana. 3. osa, s. 132–133. Suomen asehistoriallinen seura, 1991. ISBN 951-25-0519-3.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]