Walther Meissner

Walther Meissner
Henkilötiedot
Syntynyt	16. joulukuuta 1882 Berliini, Saksan keisarikunta
Kuollut	15. marraskuuta 1974 (91 vuotta) München, Länsi-Saksa
Kansalaisuus	saksalainen
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	Max Planck
Instituutti	Physikalisch-Technische Bundesanstalt Technische Hochschule München
Tutkimusalue	suprajohtavuus
Tunnetut työt	Meissnerin ilmiö, Holmin-Meissnerin ilmiö
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Walther Meissner (1882–1974) oli saksalainen fyysikko. Hän syntyi Berliinissä 1882. Hänen isänsä oli pääinsinööri. Walther Meissner opiskeli ensin insinööriksi Charlottenburgin yliopistossa ja suoritti konetekniikan esitutkinnon. Myöhemmin hän ryhtyi opiskelemaan fysiikkaa. Meissner oli Max Planckin oppilaana, ja hän väitteli tohtoriksi säteilypaineeseen liittyvällä väitöskirjalla. Myöhemmin hän työskenteli laboratoriossa Physikalisch-Tecnische Reichanstaltissa. Samalla hän kirjoitti kirjoja termometriasta ja viskositeetista. Hän meni naimisiin 1911, ja vuoden kuluttua hänen vaimonsa kuoli tyttären synnytykseen. Meissner siirtyi työskentelemään tiedeosaston sähköosastolle.

Meissner tutki suprajohtavuutta. Ilmiön oli havainnut ensimmäisen kerran hollantilainen Heike Kamerlingh Onnes 1911. Tämän jälkeen ilmiötä ei juurikaan tutkittu, ennen kuin Meissner ryhtyi Robert Ochsenfeldin kanssa tutkimaan suprajohtavia materiaaleja ja magnetismia. He havaitsivat, että suprajohteet ovat hyvin diamagneettisia ja ne poistavat sisältään heikkoja magneettikenttiä. Ilmiötä kutsutaan Meissnerin-Ochsenfeldin ilmiöksi. Meissneristä tuli teknisen fysiikan professori 1934. Hän oli seuraavalla vuosikymmenellä Baijerin tiedeakatemian presidentti, ja hän perusti akatemiaan tutkimuskomission, joka käsitteli mataliin lämpötiloihin liittyviä seikkoja. Hän oli 1952 alkaen virallisesti eläkkeellä, mutta hän teki tutkimuksia vielä vuosien ajan. Hän kuoli 1974 Münchenissä, missä sijaitseva lämpötilan tutkimuslaitos nimettiin hänen mukaansa 1982.