Waldroningueretsa
| Waldroningueretsa | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Haplorrhini |
| Heimo: | Häntäapinat Cercopithecidae |
| Alaheimo: | Lehtiapinat Colubinae |
| Suku: | Piliocolobus |
| Laji: | waldronae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Piliocolobus waldronae |
|
| Synonyymit | |
|
|
 |
|
Waldroningueretsa (Piliocolobus waldronae) on häntäapinoiden heimoon kuuluva afrikkalainen apinalaji.
Waldroningueretsaa on tavattu Bandaman ja sen sivujoen Nzin valuma-alueella Norsunluurannikon ja Ghanan raja-alueella. Se kävi harvinaisemmaksi Ghanan puolella jo 1900-luvun puolivälissä. Viimeisin vahvistettu havainto pienestä waldroningueretsaryhmästä tehtiin Tanoéjoen ympäristön suometsissä Norsunluurannikon kaakkoisosassa vuonna 1978. Vuonna 2002 salametsästäjän hallusta löytyi waldroningueretsan talja, ja vuonna 2008 metsästä kuului lajille ominaista ääntelyä.[1]
Waldroningueretsa on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Lajin harvinaistumiseen ovat vaikuttaneet sekä elinympäristön tuhoaminen että metsästys. Paikalliset metsästävät sitä sekä omaksi ruoakseen että myyntiin ("bushmeat"). Hakkuita varten tehdyt metsäautotiet ovat helpottaneet myös metsästäjien pääsyä metsän sisäosiin.[1] Gueretsoja on suhteellisen helppo metsästää, sillä ne elävät suurissa ryhmissä. Myös simpanssit pyydystävät niitä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Oates, J.F., Koné, I., McGraw, S. & Osei, D.: Piliocolobus waldronae IUCN Red List of Threatened Species. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Piliocolobus waldronae (Hayman, 1936) ITIS. Viitattu 4.9.2021.
- ↑ John R. Platt: Possible Monkey Extinction Highlights the Risk to Africa’s Most Endangered Primate Group The Reveleator. 2019. Viitattu 4.9.2021.