Waldemar Hoven

Waldemar Hoven

Waldemar Hoven (10. helmikuuta 1903 – 2. kesäkuuta 1948) oli päälääkärinä Buchenwaldin keskitysleirillä, jossa hän oli vastuussa vankien murhaamisesta injektiopistoksilla, jotka sisälsivät fenolia tai bensiiniä.

Hoven syntyi Freiburgissa, Saksassa. Opiskeltuaan lääketiedettä Yhdysvalloissa Hoven liittyi SS:ään 1934. Hänet ylennettiin SS-Hauptsturmführeriksi Waffen-SS:ään.

Hän oli myös vastuussa vangittujen entisten SS-upseerien tappamisesta myrkkypistoksilla. He olisivat voineet käynnistää tutkimukset Ilse Kochia vastaan, jonka kanssa Hovenilla huhuttiin olevan suhde.

SS toimitti Hovenin oikeuteen, jossa SS-tuomari Konrad Morgen todisti Hovenin syylliseksi murhiin syöttämällä samaa myrkkyä venäläisille sotavangeille, jotka kuolivat samoihin oireisiin kuin SS-upseerit. Hoven todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan. Tosin hän vietti vain 18 kuukautta vangittuna Buchenwaldissa, ennen kuin natsit armahtivat hänet, lääkärien tarve alkoi olla suuri natsi-Saksassa. Sodan jälkeen liittoutuneet vangitsivat Hovenin. Hän joutui lääkärioikeudenkäyntiin, jossa hänet todettiin syylliseksi sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan sekä kuulumisesta rikollisjärjestöön. Hoven tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin 2. kesäkuuta 1948 Landsbergin vankilassa.