Tämä on lupaava artikkeli.

WWS.1 Salamandra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Salamandra
IS-A Salamandra SP-322 Puolan ilmailumuseossa Krakovassa elokuussa 2013.
IS-A Salamandra SP-322 Puolan ilmailumuseossa Krakovassa elokuussa 2013.
Tyyppi harjoituspurjekone
Alkuperämaa  Puola
Suunnittelija Wacław Czerwiński
Ensilento 1936
Poistettu käytöstä 1962
Valmistusmäärä ~500
Yksikköhinta 2 630  (1939)
Muunnelmat Cavka
Kemény K-02 Szellő
PIK-5

WWS.1 Salamandra oli puolalainen yksipaikkainen puurakenteinen harjoituspurjelentokone, jonka suunnitteli WWS:n johtaja Wacław Czerwiński. Malli eteni nopeasti sarjatuotantoon 1930-luvun lopulla. Tyyppiä valmistettiin muutamissa pajoissa ja lisenssituotantona muutamia satoja yksilöitä ennen toisen maailmansodan syttymistä. Hyvien lento-ominaisuuksiensa ansiosta se oli puolalaisten purjelentokoulujen suosiossa, ja levisi myös ulkomaille Jugoslaviaan, Ranskaan, Romaniaan, Suomeen, Unkariin ja Viroon.

Sodan jälkeen tuotanto jatkui Puolassa takaisinmallinneituista suunnitelmista mallinimellä IS-A Salamandra. Uusia koneita valmistettiin kaikkiaan 264, ja osa vietiin muun muassa Kiinaan, missä konetyyppiä rakennettiin myöhemmin lisenssillä. Salamandran kokonaistuotanto nousi lopulta noin 500 kappaleeseen, ja sen pohjalta suunniteltiin useita muita purjelentokoneita Jugoslaviassa, Kanadassa, Ranskassa, Suomessa ja Unkarissa. Tyyppi palveli puolalaisissa lentokouluissa aina vuoteen 1962.

Sotaa edeltänyt aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hevonen vetää WWS.1 Salamandraa Puolassa vuonna 1939.

Puola oli Saksan ohella yksi purjelennon suurmaista 1930-luvun Euroopassa, ja maassa toimi lukuisia suuria purjelentokouluja, joilla oli selvä kytkös maanpuolustustoimintaan. Käytössä olleet tyypit oli pääasiallisesti suunniteltu Puolassa, ja osa niistä oli jopa maailmanmitassa varsin edistyksellisiä.[1] WWS (puol. Wojskowe Warsztaty Szybowcowe, suom. Sotilaspurjekonekonepaja)[2] perustettiin Krakovassa vuonna 1935.[3] Verstasta johtanut[2] insinööri Wacław Czerwiński kehitti Salamandraksi nimetyn harjoituskoneen[1] pajan ensimmäisenä koneprojektina,[3] ja tyyppi lensi ensilentonsa vuonna 1936.[1] Salamandrasta tuli lento-ominaisuuksiltaan erinomainen, ja se eteni nopeasti sarjatuotantoon.[3] Se asettui Puolassa käytettyjen purjelentokoneiden sarjassa vaativuutensa puolesta Wrona-alkeiskoulukoneen ja kehittyneemmän Komar-purjelentokoneen välille.[1] WWS:n ja Lvovin työpajojen yhteinen tuotantomäärä nousi ennen toisen maailmansodan syttymistä 180 koneeseen. Malli oli suosittu puolalaisissa purjelentokouluissa, ja sitä vietiin Jugoslaviaan, Ranskaan, Romaniaan, Suomeen, Unkariin ja Viroon.[4] Vientikoneiden lisäksi konetta valmistettiin lisenssillä Jugoslaviassa ja toisen maailmansodan aikana Romaniassa. Salamandran pisin lento Puolassa tapahtui vuonna 1938, kun lentäjä Burak lensi konetyypillä 11 tuntia ja 15 minuuttia.[3][4]

Sotavuodet ja sodanjälkeinen uustuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entisöity IS-A Salamandra SP-8018 Gliwicen lentokentällä Puolassa huhtikuussa 2017.

Saksa hyökkäsi Puolaan toisen maailmansodan alussa syyskuussa 1939. Maahan jääneet Salamandra-purjelentokoneet jäivät miehittäjien sotasaaliiksi, ja osa niistä luovutettiin sodan aikana muun muassa Kroatiaan. Vain yksi koneyksilö selvisi sodasta Puolassa Sleesian Goleszówin kylässä. Insinöörit Marian Gracz ja Rudelf Metz takaisinmallinsivat koneen rakennepiirustukset säilyneen koneyksilön pohjalta Bielsko-Białan purjelentoinstituutissa (puol. Instytut Szybownictwa). Uusien suunnitelmien pohjalta valmistetut koneet saivat mallitunnuksen IS-A Salamandra, ja ensimmäinen uusi tuotantosarja valmistettiin kokonaisuudessaan purjelentoinstituutissa. Tuotanto siirtyi seuraavaa 78 konetta käsittänyttä sarjaa varten Jeżówin lentokonepajalle, missä rakennetut koneet saivat mallitunnuksen Salamandra 48.[4]

Sotaa edeltäneisiin Salamandroihin nähden myöhemmissä koneissa oli joitakin rakenteellisia parannuksia, minkä lisäksi niiden tuotannossa voitiin hyödyntää kehittyneempiä valmistustekniikoita. Kahdesta ensimmäisestä sarjasta kehitettiin Salamandra 49, johon lisättiin uutena ominaisuutena lentojarrut. Myöhemmissä Salamandra 53 -koneissa oli lisäksi uudelleensuunniteltu sivuperäsin. Salamandroja käytettiin sodan jälkeen Puolassa aina vuoteen 1962, jolloin tyypin viimeinen lento tehtiin Żarin lentokentällä. Vientimallia Salamandra 53A toimitettiin Kiinaan, missä sitä valmistettiin myöhemmin myös lisenssillä.[4] Koneesta kehitettiin Kiinassa myös kaksipaikkainen versio.[3]

Konetyyppiä rakennettiin sodan päättymisen jälkeen Puolassa 264 kappaletta. Maailmanlaajuisesti niitä valmistettiin noin 500 kappaletta. Salamandran pohjalta kehitettiin useita muita purjelentokoneita, kuten unkarilainen Kemény K-02 Szellő, jugoslavialainen Cavka ja suomalainen PIK-5.[3] Salamandran alkuperäinen suunnittelija Wacław Czerwiński pakeni sota-aikana Kanadaan, jossa hän työskenteli de Havilland of Canadalla. Czerwiński suunnitteli Kanadassa ulkomuistista Sparrow-nimen saaneen Salamandra-kloonin, josta kehitettiin kolme vuotta myöhemmin Canadian Wooden Aircraft Companyn rakentama Robin-purjelentokone.[1]

Salamandra OH-SAA Suomen ilmailumuseossa marraskuussa 2010.

Salamandran kärkiväli oli pieni 12,5 metriä, ja kone oli rakenteeltaan varsin kyvyt, painaen tehtaalta lähtiessään vain 110 kilogrammaa. Ylätasokonfiguraatioon asennettu siipi oli tuettu kahdella rungon alaosaan kiinnittyneellä teräsputkella. Sen pääsalko oli kotelorakenteinen ja tyvessä oli vinosti liitetty apusalko. Koneen ohjaamo oli vanerikuorirakenteinen, ja pyrstö liittyi siihen kahdella ontolla palkilla. Rakenteen jäykistämiseen käytettiin myös vaijereita. Kone ei ollut lentokonehinauskelpoinen.[1]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensin annetut arvot ovat sotaa edeltäneelle versiolle, suluissa sodan jälkeiselle Salamandra 53 -mallille.

Lähde:[5]

Yleiset ominaisuudet

  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&&06.04800006,48 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&012.048000012,48 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&02.03000002,3 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&016.090000016,9 m²
  • Siiven sivusuhde: &&&&&&&&&&&&&&09.02000009,2
  • Siipiprofiili: Göttingen Gö 533[1]
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&&0110.&&&&00110 kg (140 kg)
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&&&0190.&&&&00190 kg (225 kg)
  • Hyötykuorma: &&&&&&&&&&&&&080.&&&&0080 kg

Suoritusarvot

  • Suurin sallittu nopeus: &&&&&&&&&&&&0150.&&&&00150 km/h
  • Liitoluku: 1:15.2 nopeudella 56 km/h
  • Vajoamisnopeus: &&&&&&&&&&&&&&00.08100000,81 m/s nopeudella 48 km/h
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&&011.030000011,3 kg/m²
  1. a b c d e f g Raunio, Jukka: Salamandra. Suomen ilmailuhistoriallinen lehti, 1996, nro 1, s. 20–22. Inscale 72 Production.
  2. a b c WWS-1 Salamandra ilmailumuseot.fi. Ilmailumuseoyhdistys ry. Viitattu 23.3.2019.
  3. a b c d e f Brentek, Karol; Szachulski, Sławomir & Nowak, Witold: ”Salamandra” wystartowała dlapilota.pl. 20.9.2017. Viitattu 23.3.2019. (puolaksi)
  4. a b c d e IS-A Salamandra muzeumlotnictwa.pl. Puolan ilmailumuseo. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
  5. WWS-1 Salamandra piotrp.de. 20.9.2007. Viitattu 23.3.2019. (puolaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]