WLAN-verkot Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: katso alempaa mallinetta
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: tyhjä kehämääritelmä; suurin osa sisällöstä lähteetöntä; ei ajan tasalla; lista verkoista satunnainen ja puutteellinen; ym

WLAN-verkot Suomessa koostuvat yksityisistä ja julkisista langattomista verkoista. Verkot ovat avoimia tai suljettuja. Yksityisiä suljettuja verkkoja ovat mm. hotellien asiakkailleen tarjoamat verkot ja yksityisiä avoimia verkkoja ovat jotkin ravintoloiden ja kahviloiden asiakkailleen tarjoamat verkot. Julkisia suljettuja verkkoja on eri laitoksissa ja julkiset avoimet verkot ovat yleensä kirjasto- ja yliopistolaitoksen ylläpitämiä.

Kattavuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman mobiilityöryhmä ehdotti, että kuntien tietotekniikkapanostusten lisäksi olisi koko maahan saatava avoin langaton verkko vuoteen 2010 mennessä. Maanlaajuista palvelua on tällä hetkellä vain GPRS-palvelut matkapuhelinoperaattoreiden verkoissa, mutta ongelmaksi niissä nähdään hitaus ja heikot vasteajat.[1]

Merkittävimmät verkot Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset verkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisistä kaupallisista verkoista esimerkkinä myös Suomessa toimiva TeliaSonera HomeRun. Tukiasemia löytyy esimerkiksi lentokentillä, käyttömaksut ovat korkeita ja suunnattu yrityskäyttäjille. TeliaSonera HomeRun muodostui kun Soneran vastaava wGate-palvelu yhdistettiin tuotenimenä Telian HomeRun-palveluksi.[2]

Kunnalliset verkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Langattomien verkkojen tehtävästä kunnallisena palveluna käydään laajaa keskustelua. Oulun panOULU on esimerkki laajasta ja kattavasta julkisesta avoimesta verkosta, kun taas Helsingissä avoimen verkottamisen laajentaminen on ollut kunnallispoliittinen keskustelun aihe lähinnä siksi, että siellä on myös runsaasti yksityistä tarjontaa, mihin ei ole haluttu kaupungin vaikuttavan tarjoamalla julkisia avoimia verkkoja nykyistä laajemmin.

Oulun panOULUn jälkeen toiseksi laajin verkko on Lahden Mastonet. Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla asia ei ole edennyt. Kaupunginvaltuutetut Osku Pajamäki ja Jouko Malinen tekivät asiasta valtuustoaloitteen. Helsingin kaupunki kokeilee joitain WLAN-yhteyksiä joukkoliikenteessä.

Lista WLAN-verkoista Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen ilmaiset WLAN hotspotit [1]
  • Luettelo langattomista verkoista Suomessa [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Viestintävirastolta kannanotto WLAN-palveluntarjoajien velvoitteisiin, 22.08.2006 [3]
Suomen langattomat verkot
Suomen avoimet langattomat verkot

OpenEspa (Helsinki) ● Hollola WLAN (Hollola) ● HSverkko (Helsinki) ● Kuitumaa (Kouvola) ● Langaton Tampere (Tampere) ● Mastonet (Lahti) ● panOULU (Kokkola, Oulu) ● Pori Wlan (Pori) ● Sainet (Lappeenranta) ● SparkNet (Turku ja lähikunnat)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=WLAN-verkot_Suomessa&oldid=22110002”