Wäinö Hirsjärvi
Wäinö Hirsjärvi (18. syyskuuta 1890 Kiikka – 1. joulukuuta 1973)[1] oli suomalainen rehtori, päätoimittaja, kirjailija ja kotiseututyön harrastaja.
Hirsjärvi pääsi ylioppilaaksi Forssan yhteiskoulusta ja valmistui 1916 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hän toimi aluksi Jämsän kansanopiston johtajana ja humanististen aineiden opettajana ja sen jälkeen rehtorina ja historian ja uskonnon opettajana Ikaalisten yhteiskoulussa. Viimeksi Hirsjärvi toimi 1921–1954 Lohjan yhteiskoulun rehtorina. Hirsjärvi toimi myös Länsi-Uusimaa-lehden päätoimittajana 1929–1932 ja 1943–1957.
Hirsjärvi osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa ja oli mukana muun muassa Tampereen taistelussa.
Hirsjärvi oli Lohjan kauppalanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja 1937–1945.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palanen soittajan satua, teoksessa Sankaripoikia I, Vapaussodan kaatuneiden alaikäisten muistoksi, toim. Elsa Hästesko (Heporauta). 1918
- Viimeisen päivän aattoilta, teoksessa Sankaripoikia II, Vapaussodan kaatuneiden alaikäisten muistoksi, toim. Elsa Hästesko (Heporauta). 1918
- Kuolleisuus Lohjalla 1901–1925. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen 39. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, Lohja 1935
- Juhlaruno Lohjan maatalousnäyttelyyn 18–19/7 1936. Lohja 1936
- Lohjan Virkkalan seudun väestön alkuperä, eripainos Länsi-Uusimaa 84/1937. Hanko 1937
- Lohjan Yhteiskoulu vv. 1914–1939, kirj. Väinö Hirsjärvi ja Ahti Kuussaari. Lohjan yhteiskoulu, Lohja 1939
- Opetus- ja valistustoimi Lohjan kauppalassa vv. 1926–1935, artikkeli teoksessa Lohjan kauppalan alkutaipaleelta, Selostusta vuosilta 1926–1935. 1939
- Lohjan Selluloosatehdas 1906–1936. Lohjan selluloosatehdas, Tampere 1940
- Lohjan raittiusseuran 60-vuotistaipaleelta vuosina 1884–1944. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen 40. Lohjan raittiusseura, Lohja 1944
- Lohjan kauppalan matkailuopas; toim. Wäinö Hirsjärvi. Kotiseutukuvauksia 2. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, Lohja 1948
- Handledning för turister i Lojo. Hembygdsbeskrivning / Hembygdsforskningens vänner i Lojo 2. Lojo 1948
- Lohjan historia 2: 1, Lohjan väestöhistoriallinen kehitys vv. 1809–1925; julkaistu Lohjan kotiseutututkimuksen ystäväin toimeksiannosta. Helsinki 1950
- Lohjan säästöpankki vv. 1870–1950. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen 41. Lohjan säästöpankki, Lohja 1952
- Ihmislapsia vanhan Anttilan saatossa. Kotiseutukuvauksia, Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät 3. Lohja 1956
- Piispa Terserus tarkastaa Lohjan pedagogion: ajankohta helmikuussa v. 1661; kuvaelma on kirjoitettu Lohjan pedagogion 300-vuotisjuhlaan 24.5.59. Kotiseutukuvauksia, Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät 5. Lohja 1960
- Lohjan liikemiesyhdistyksen nelikymmenvuotistaipaleelta. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen 44. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, Lohja 1960
- Opetus- ja sivistystoimi, artikkeli teoksessa Lohjan kauppala 1926–1955. 1960
- Raittiustyö, artikkeli teoksessa Lohjan kauppala 1926–1955. 1960
- Muistelmia 1920-luvun Lohjankylästä. Lohjan kotiseututukimuksen ystävät, Kotiseutukuvauksia 4. Lohja 1960
- Evankelisluterilaisen nuorisoliiton Lohjan osasto vv. 1912–1961. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen 45. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, Lohja 1962
- Lohjan raittiusseura vv. 1884–1964. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen 46. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, Lohja 1964
- Seitsemänkymmentä vuotta Lohjalaisen kotiseutuharrastuksen merkeissä, artikkeli teoksessa Kotiseudun vuosikirja 1. 1965
- Tilinpäätös: runoja. Tekijä, Lohja 1966
- Tilinpäätös : runoja. Tekijä, Lohja 1966
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Hirsjärven elämäkerta, Kalkkimäen Sanomat n:o 1/2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wäinö Hirsjärvi SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (Arkisto)