Vyömessinkiyökkönen
| Vyömessinkiyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Metalliyökköset Plusiinae |
| Suku: | Diachrysia |
| Laji: | chrysitis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Diachrysia chrysitis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Vyömessinkiyökkönen eli messinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis) on keskikokoinen, varsin yleinen yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vyömessinkiyökkönen on helposti tunnistettava perhonen. Siiven poikki kulkee kaksi leveää, metallinhohtoisen vihreää ja kiiltäväpintaista vyötä. Niiden väliin jäävä alue on vaalean ruskea, ja siinä erottuvat hyvin reunoiltaan tummanruskeat munuais- ja rengastäplät. Myös siipisuonet näkyvät helposti. Siiven kärkiosa on vaaleanruskea. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat. Keskiruumiin päällä on pitkistä karvoista muodostuva ruskea kaulus. Pää on oranssinruskea. Siipiväli on 34–40 mm.[2][3][4]
Vyömessinkiyökkösen voi sekoittaa poikkimessinkiyökköseen (Diachrysia tutti).
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vyömessinkiyökkösen levinneisyysalue ulottuu läntisestä Euroopasta ainakin Länsi-Siperiaan. Levinneisyysalueen itäraja on epäselvä, sillä Aasiassa esiintyy muutamia hyvin samankaltaisia lajeja.[3] Suomessa vyömessinkiyökköstä tavataan ainakin Etelä-Lapin korkeudelle saakka, pohjoisempana se tosin harvinaistuu. Perhoset lentävät kesäkuun puolivälistä elokuun puoleen väliin. Toisen sukupolven yksilöitä voidaan tavata lokakuulle saakka.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji viihtyy hyvin monenlaisissa elinympäristöissä, mutta etenkin kulttuuriympäristöissä kuten pihoilla, puutarhoissa ja viljelysmailla. Vyömessinkiyökkönen on huomattavan runsaslukuinen, ja perhosia voi sopivalla paikalla tavata erittäin runsaasti.[4] Vuotuista vaihtelua yksilömäärässä on, mutta huonoinakin vuosina laji on yleinen.[5] Toukka koteloituu kasvillisuuteen tai maanpinnalle tekemänsä vaalean kotelokopan sisään. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.[4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka syö erityisesti nokkosta (Urtica dioica), mutta kelpuuttaa myös monet muut ruohovartiset kasvit.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Messinkiyökkönen – Diachrysia chrysitis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/d/diachrysia_chrysitis.html
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/chrysitis.html
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 193–194
- ↑ a b http://www.insects.fi/Lepidoptera/Noctuidae/Diachrysia/chrysitis/Diachrysia%20chrysitis.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Messinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis)
- Suomen Perhoset: Messinkiyökkönen
- Ötökkätieto: Vyömessinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis)
- lepiforum.de[vanhentunut linkki] (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Diachrysia chrysitis, the Burnished brass (englanniksi)