Vyökäki
| Vyökäki | |
|---|---|
_(31764970515).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Käkilinnut Cuculiformes |
| Heimo: | Käet Cuculidae |
| Suku: | Guira |
| Laji: | guira |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Guira guira |
|
| Katso myös | |
Vyökäki (Guira guira) on käkiin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä-Amerikassa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vyökäki kasvaa 36–42 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Vyökäen pää on kellanruskea ja päälaella on töyhtö. Lajin tummanruskeissa selässä ja siivissä on ohuita valkoisia juovia. Yläperä on valkoinen, ja hyvin pitkä pyrstö on musta ja valkokärkinen. Vyökäen rinta ja vatsa ovat valkoiset ja rinnassa on harmaita juovia.[2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vyökäkeä tavataan Brasiliasta Argentiinaan ulottuvalta alueelta. Lajin elinympäristöä ovat ruohomaat, pellot, puoliavoimet metsät ja puistot. Linnut liikkuvat tavanomaisesti muutaman kymmenen yksilön parvina. Vyökäki on peto ja syö esimerkiksi hyönteisiä, sammakoita, matelijoita ja pieniä nisäkkäitä. Lisääntymiskausi on sadekaudella heinäkuusta maaliskuulle. Suuri risupesä on puussa tai kaktuksessa ja samaan pesään munii usea naaras. Jokainen naaras munii 5–7 vihreää munaa, mutta pienimmät munat poistetaan usein pesistä. Vyökäet voivat munia myös karakarojen tai anien pesiin.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Guira guira IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Mark Pearman, Juan Ignacio Areta: Field Guide to the Birds of Argentina and the Southwest Atlantic, s. 210. Bloomsbury Publishing, 2020. ISBN 978-1-4729-8432-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.5.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely et al.: Wildlife Conservation Society Birds of Brazil, s. 152. Cornell University Press, 2016. ISBN 978-0-8014-7646-4 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.5.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Johannes Erritzøe et al.: Cuckoos of the World, s. 101–103. Bloombury Publishing, 2012. ISBN 978-0-7136-6034-0 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.5.2023). (englanniksi)