Vuosanganjärvi
| Vuosanganjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kuhmo |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Vuosanganjoki [1] |
| Järvinumero | 59.944.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 176 m [1] |
| Rantaviiva | 61,043 km [2] |
| Pinta-ala | 10,4234 km² [2] |
| Tilavuus | 0,04548251 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,36 m [2] |
| Suurin syvyys | 25 m [2] |
| Saaria | 78 [1] |
 Vuosanganjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vuosanganjärvi [1], johon viitataan myös muodossa Vuosanganjärvi-Hyötyjärvi [2], on Kainuussa Kuhmossa sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 1 000 hehtaaria eli 10 km². Se on 8,6 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Järven keskiosassa on salmimainen kaventuma, jonka perusteella järvellä on kaksi järvenosaa. Salmi on 1,5 kilometriä pitkä ja kapeammillaan 300 metriä leveä. Siinä on Tulilahti, joka työntyy länteen. Järven lounainen järvenosa on 3,8 kilometriä pitkä ja 3,3 kilometriä leveä. Täällä on järvellä lähes yhtä suuri järvenselkä, josta lounaassa kaventuu etelään Lehminiemen ohitse Niskalahti ja sen haarana Pikkujärvi. Pikkujärvessä sijaitsee Nahkanivassa järven luusua. Koillinen järvenosa on kolmihaarainen. Salmesta tuleva haara muuttuu järvenselällä kahdesi lahtimaiseksi haaraksi. Pohjoinen haara aukeaa 60 metriä kapean Jousisalmen takana Hyötyjärveksi. Kaakkoinen haara kääntyy keskellä koilliseen, jossa sijaitsee Pitkäperän lahti.[2][1]
Järvessä on 78 saarta, joista 42 sijaitsee koillisessa järvenosassa, 30 lounaisessa järvenosassa ja kuusi niiden välisessä salmessa. Hyötyjärvellä on vain yksi saari ja toisessa haarassa niitä on 11. Siellä sijaitsevat Kuohunsaari, Kirkkosaari, Mäntysaari ja Korpisaari. Järvenselällä on vielä 30 saarta, joista Selkäsaaret, Kukkurisaari ja Marjosaari ovat noin 200 metriä pitkiä. Näistä pohjoiseen sijaitsee Lokkisaarien saaristo. Salmen lounspään suulla sijaitsevat Härkäsaari ja Lammassaari, jotka ovat lounaisen järvenosan suurimmat saaret. Tämän pohjoisrannalla sijaitsevat vielä Luhtasaari, Pitkäsaari, Pikku-Nesteri, Iso-Nesteri ja Juurikkasaari. Vielä järvenselän etelärannalla sijaitsevat suuri Vihtasaari ja pienemmät Liponsaari ja Mökkösaari. Niskalahdella ovat Rattisaari ja Niskasaaret.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 46 miljoonaa m³ eli 0,046 km³. Järven keskisyvyys on 4,4 metriä ja suurin syvyys on 25 metriä. Syvin kohta sijaitsee pohjoisen järvenosan kaakkoisessa haarassa, joka johtaa Pitkäperälle. Syvänne sijaitsee haaran suulla Hanhiniemen länsipuolella.[2][1]
Järvi on erämaajärvi, vaikka sen rannoilla onkin asutusta. Järven rantaviivan pituus on 61 kilometriä, joka on lähes kokonaan metsämaata. Peltomaata on lähinnä Vuosangalla ja kahdessa muussa kohdassa. Rannoille on rakennettu kolme kymmentä vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet seututieltä 904 ja yhdystieltä 9050 haarautuvilta teiltä.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Oulujoen vesistössä (vesistöaluetunnus 59) Ontojärven–Lentuan valuma-alueen (59.9) Kellojärven valuma-alueella (59.94), jonka Vuosanganjärven alueeseen (59.944) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 176,0 metriä mpy.[1][4]
Valuma-alue saa pääosan vedestään omalta valuma-alueeltaan sekä kolmelta muulta valuma-alueelta. Hyötyjärveen laskee Kuusamonjoki, joka on Kuusamojärven (112 ha) ja Kuusamonjoen valuma-alueen (59.945) laskujoki. Salmessa Tulilahden suulle laskee Kotajoki, joka on Kotajoen valuma-alueen (59.948) laskujoki. Joen viimeinen osuus lähtee Kotajärven (76 ha) laskuosuudella sijaitsevasta Kotalammesta (6 ha). Viereinen Juurikkajoki laskee Juurikkajärvestä (55 ha), joka kuuluu Vuosanganjärven lähialueeseen. Lounaisen järvenosan itärannan Härmälahteen laskee Kangasjoki, joka on Kangasjoen valuma-alueen (59.947) laskujoki. Se virtaa matkallaan Härmäjärvestä (170 ha) alas Ruuhijärven (15 ha), Ison Aittojärven (35 ha), Polvijärven (9 ha), Kangaslammen (26 ha) ja Pienen Kangaslammen (4 ha) läpi.[4]
Vuosanganjärven alueella on 29 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat edellä mainittu Juurikkajärvi, koilliseen järvenosaan laskeva Kalliojärvi (51 ha) ja Niskalahteen laskeva Niskajärvi (12 ha).[4]
Järven laskujoki lähtee Pikkujärven luusuasta aluksi Pitkäkoskena, sitten Vuosanganjokena ja sitten Louhikoskena. Lasku-uoma laskee Kuivajärveen, ja se jatkaa Korpijärven kautta Kellojärveen ja pian sen jälkeen Ontojärveen.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Vuosanganjärvi, Kuhmo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2017.
- ↑ Vuosanganjärvi, Kuhmo (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ a b c d Vuosanganjärvi (59.944.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2017.