Vornedskab

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vornedskab (tansk. vorned = toisen suojassa oleva) on maaorjuuden lievempi muoto. Se levisi 1400-luvun puolivälin tienoilta alkaen eräillä Tanskan saarilla: Sjællandissa, Lollandissa, Falsterissa, Mønissa ja Bogøssa, ja se esiintyi siinä muodossa, että tällä niin sanotulla sjællandilaisella oikeusalueella tilojen miespuolinen talonpoikaisväestö ei saanut muuttaa syntymäseudultaan ilman isännän suostumusta ja oli velvollinen ottamaan hoitoonsa haltijattoman vuokratalon tai yleensä asunnolla varustettua maata. Usein vornedskabia väärinkäytettiin siten, että isäntä piti oikeutenaan myydä tai antaa pois joutilaita talonpoikia vastoin näiden tahtoa, kunnes tapa kiellettiin laisia. Päävaikuttimena vornedskabin toimeenpanemiseen oli ollut halu saada autiotilat viljellyiksi. Vornedskab lakkautettiin 1702.[1]

Noin 30 vuotta myöhemmin saatettiin voimaan stavnsbånd, joka muutamissa suhteissa oli kovempi kuin vornedskab.[1]

  1. a b Forsman, Jaakko: Vornedskab. Tietosanakirja osa 10, palsta 1500. (Artikkeli sisältää tekstiä, joka on tuotu tästä tekijänoikeusvapaasta lähteestä) Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1919. Teoksen verkkoversio.