Volvo S40 ja V50

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Volvo S40 / V50
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Belgia
 Etelä-Afrikka
 Kiina
 Malesia
Valmistaja Volvo
Valmistusvuodet 2004–2012
Korimalli 4-ovinen sedan
5-ovinen farmari
Luokka C-segmentti
Edeltäjä Volvo S40/V40
Seuraaja Volvo V40
Teknisesti samankaltaisia Ford C-Max I
Ford Escort
Ford Focus II
Ford Kuga I
Mazda3 (BK)
Mazda3 (BL)
Mazda5 (CR)
Mazda Biante
Volvo C30
Volvo C70 II
Tekniset tiedot
Pohjalevy Volvo P1
Moottori R4
R5
Iskutilavuus 1,6–2,5 l
Teho 100–230 hv
Polttoaine bensiini
diesel
flexifuel
Vetotapa etuveto
neliveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
5-vaihteinen automaatti
6-vaihteinen automaatti

Volvo S40 ja V50 ovat Volvon vuosina 2004–2012 valmistamia keskiluokan automalleja, jotka korvasivat aiemman S40/V40-sarjan. S40:n ja V50:n rinnakkaismalleja ovat kolmiovinen hatchback-malli Volvo C30 sekä avomalli Volvo C70. C30, S40 ja V50 eivät saaneet itselleen suoria seuraajia, vaan ne kaikki korvasi hatchback-korinen Volvo V40.

Volvo S40 ja V50 (2004–2012)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sedan-korinen Volvo S40 tuli markkinoille vuoden 2004 alussa ja farmarimalli V50 hieman myöhemmin keväällä. Autot perustuvat Fordin, Volvon ja Mazdan yhteistyössä kehittämälle pohjalevylle.

Vuoden 2004 Euro NCAP -kolaritestistä S40 sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[1]

Moottorivaihtoehtoina oli aluksi vain viisisylinterisiä Volvon N-sarjan bensiinimoottoreita. Vaihtoehdot olivat 2,4-litrainen (140/170 hv) sekä 2,5-litrainen T5 (220 hv). Muutamaa kuukautta myöhemmin tuli myös Fordin dieselmoottori 2,0 D (136 hv). Samaan aikaan mallistoa täydensi 1,8-litrainen (120 hv) bensiinimoottori, joka sekin oli peräisin Fordilta. Siitä tuli myös saataville 125-hevosvoimainen flexifuel-versio. Pienemmissä moottoreissa oli viisivaihteinen manuaalivaihteisto, 2,4-litraisiin sai myös viisiportaisen automaatin. 2,0 D oli varustettu kuusivaihteisella manuaalilla, T5:ssä oli kuusivaihteinen manuaali- tai viisiportainen automaattivaihteisto.[2]

Vuonna 2005 esiteltiin edullisemmiksi vaihtoehdoiksi Fordin 1,6-litraiset bensiini- (100 hv) ja dieselmoottorit (109 hv) sekä malliston yläpäähän nelivetoinen T5 AWD. Vuonna 2006 uudeksi moottorivaihtoehdoksi tuli Fordin 2,0-litrainen (145 hv). Uusi dieselmoottori oli Volvon oma 2,4-litrainen D5 (180 hv), jonka sai ainoastaan automaattivaihteisena.

Vakiovarustukseen kuului kuusi turvatyynyä, ABS-jarrut hätäjarruassistentilla, ESP, 15 tai 16 tuuman teräsvanteet pölykapselein (moottorista riippuen), kauko-ohjattu keskuslukitus, lämmitettävät etuistuimet, manuaali-ilmastointi, lukuvalot edessä ja takana, sähköikkunat edessä ja takana sekä lämmitettävät sähköpeilit.

Kineticissä oli lisäksi 15 tai 16 tuuman kevytmetallivanteet (moottorista riippuen), automaatti-ilmastointi, sumuvalot, nahkaverhoiltu monitoimiohjauspyörä ja vaihteenvalitsimen nuppi, ajotietokone, takaistuimen keskikyynärnoja ja valaistut meikkipeilit. T5 oli aina lähtöhintaisena Kinetic-tasoinen.

Momentumiin kuului kojelaudan alumiini- tai puujäljitelmäkoristeet, automaattisesti himmenevä taustapeili, vakionopeudensäädin, tuulilasinpyyhinten sadetunnistin ja korinväriset kylkilistat.

Ylellisimmässä Summumissa oli nahkaverhoilu, sähkötoiminen kuljettajan istuin muistilla, sähköisesti taittuvat peilit maavaloilla sekä bi-xenon-ajovalot.

Mallivuodelle 2007 esiteltiin urheilulliset R-Design-mallit molemmista korimalleista. Niissä oli urheilullisemmat puskurit ja helmalevikkeet, 17 tuuman kevytmetallivanteet, urheiluistuimet, R-Design-mittaristo ja -ohjauspyörä, alumiinipolkimet sekä tummat lattiamatot vaaleilla nahkasaumoilla.

Huhtikuussa 2007 esiteltiin uudistuneet S40- ja V50-mallit. Sedan ja farmari erottuivat nyt keulan ilmeiltään entistä enemmän toisistaan. Uudet takavalot toimivat LED-tekniikalla ja niihin tuli hätäjarrutustoiminto, jolloin ne vilkkuvat voimakkaan jarrutuksen aikana. Sisätiloihin tuli entistä enemmän säilytystiloja. T5-moottorin teho kasvoi 230 hevosvoimaan. Samalla D5 tuli saataville myös manuaalivaihteisena.

  • Volvo V50
    Volvo V50
  • Facelift-mallin Volvo S40.
    Facelift-mallin Volvo S40.
  • Facelift-mallin Volvo V50.
    Facelift-mallin Volvo V50.
  • Facelift-mallin Volvo V50 R-Design.
    Facelift-mallin Volvo V50 R-Design.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Volvo S40 2004 Euro NCAP. Viitattu 18.2.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Autoesittely Volvo S40 ja V50 2004–2012 Autotalli.com. Viitattu 27.6.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Volvo_S40_ja_V50&oldid=21648369”