Volodymyr Klytško

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Volodymyr Klytško
Maailman raskaansarjan maailmanmestari
Maailman raskaansarjan maailmanmestari
Volodymyr Klytško vuonna 2023.
Volodymyr Klytško vuonna 2023.
Henkilötiedot
Koko nimi Volodymyr Volodymyrovytš Klytško
Syntynyt25. maaliskuuta 1976 (ikä 48)

Semipalatinsk,

Kazahstanin SNT, Neuvostoliitto
Kansalaisuus  Ukraina
Nyrkkeilijä
Lempinimi Dr. Steelhammer
Pituus 198 cm
Paino 112 kg
Painoluokka raskassarja
Kätisyys oikeakätinen, eli nyrkkeilytermein orthodox
Ammattilaistilastot
Ottelut 69[1]
Voitot 64
– tyrmäysvoitot 53
Tappiot 5 (4 KO)
Ratkaisemattomat 0
Ei tuomiota/
mitätöity		 0
Aiheesta muualla
klitschko.com
Mitalit
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Atlanta 1996 superraskas sarja

Volodymyr Volodymyrovytš Klytško (ukr. Володимир Володимирович Кличко, kansainvälisesti muodossa Wladimir Klitschko), (s. 25. maaliskuuta 1976) on ukrainalainen entinen raskaansarjan nyrkkeilijä, olympiavoittaja ja raskaansarjan WBC-liiton entisen maailmanmestarin Vitali Klytškon pikkuveli. Hän on entinen WBA-, WBO-, IBF- ja IBO -nyrkkeilyliittojen sekä The Ring -nyrkkeilylehden maailmanmestari.

Oikeasta suorastaan tunnettu Volodymyr Klytško voitti superraskaan sarjan (yli 91 kg) olympiakultaa vuoden 1996 Atlantan kisoissa. Loppuottelussa kukistui tongalainen Paea Wolfgramm. Klitschkon tunnusmerkkejä olivat hänen hurja lyöntivoimansa ja kokoiselleen nyrkkeilijälle ennennäkemätön nopeus.

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiavoittonsa jälkeen Klytško ryhtyi ammattilaiseksi. Ensimmäisessä ammattilaisottelussaan 16. marraskuuta hän tyrmäsi Fabian Mezan ensimmäisessä erässä. Voitettuaan 16 ottelua, joista kaikki ennen täyttä aikaa, Klytško tyrmäsi helmikuussa 1998 WBC-liiton International-mestaruusottelussa (kyseessä ei siis ollut silloin vielä MM-titteli) Marcus McIntyren. Hän puolusti menestyksekkäästi titteliään Cody Kochia ja Najee Shaheedia vastaan, mutta menetti sen Ross Purittylle. Hän kuitenkin voitti sen takaisin itselleen Joseph Chingangulta. 25. syyskuuta 1999 hän otti nimiinsä myös raskaansarjan Euroopan mestaruuden voittamalla Axel Schulzin. Euroopan-mestaruuttaan hän puolusti menestyksekkäästi Lajos Erősia ja David Bosticea vastaan sekä voitti välissä myös WBA-liiton International-mestaruuden tyrmäämällä Paea Wolfgrammin.

10. lokakuuta 2000 Klytško voitti WBO-liiton maailmanmestaruuden Chris Byrdiltä kaikin tuomariäänin. Hän puolusti titteliään menestyksekkäästi Derrick Jeffersonia, Charles Shuffordia, Francois Bothaa, Ray Merceriä ja Jameel McClineä vastaan voitoilla ennen täyttä aikaa, kunnes hävisi yllättäen Corrie Sandersille toisessa erässä. Hän pääsi kahden voitokkaan ottelun jälkeen jälleen yrittämään mestaruuttaan takaisin huhtikuussa 2004 Lamon Brewsteria vastaan ja olikin alkuerissä johdossa selvästi. Hän käytti Brewsteria lattiassakinselvennä, mutta Brewster tyrmäsi hänet viidennessä erässä. Lehdistössä spekuloitiin, että Klytško olisi huumattu ottelun aikana, koska hän viidennessä erässä väsyi niin yllättäen ja laski alas suojauksensa.kenen mukaan? Ottelun vedonlyöntisuhde muuttui lähde? muutamaa tuntia ennen ottelua. Todisteita epämääräisestä toiminnasta ei lopulta löydetty, vaikkakin ottelun jälkeen otetut verinäytteet katosivat.lähde? Klytško haki vauhtia tuon ottelun jälkeen kolmella voitolla, joista ottelu Samuel Peterin kanssa osoittautui hankalaksi, mutta päättyi kuitenkin Klytškon voittoon kaikin tuomariäänin.

Voitto Peteristä takasi Klytškolle paikan päästä ottelemaan IBF- ja IBO-liittojen maailmanmestaruudesta Byrdiä vastaan. Klytško voitti Byrdin 22. huhtikuuta 2006 teknisellä tyrmäyksellä seitsemännessä erässä. 11. marraskuuta 2006 hän puolusti mestaruuksiaan menestyksellisesti tyrmäämällä Calvin Brockin seitsemännessä erässä Madison Square Gardenissa, New Yorkissa käydyssä ottelussa.[2]

Maaliskuussa 2007 Klytško voitti amerikkalaisen Ray Austinin suoraan toisessa erässä teknisellä tyrmäyksellä. Ottelu käytiin Sap Arenalla Saksassa. 7. heinäkuuta 2007 Klytško sai mahdollisuuden otella Lamon Brewsteria vastaan. Saksan Kölnissä käyty kamppailu oli Klytškolta täysin ylivoimainen esitys ja Brewster luovuttikin kamppailun 6. erässä Klytškon voittaessa kaikki erät siihen asti.

24. helmikuuta 2008 Klytško kohtasi Sultan Ibragimovin New Yorkin Madison Square Gardenissa, Yhdysvalloissa. Klytško voitti 12-eräisen ottelun lopulta kaikin tuomariäänin. Kamppailun myötä raskaaseensarjaan saatiin yleisesti tunnustettu raskaansarjan mestari.[3] Edellisen kerran kiistattomasta mestaruudesta ottelivat vuonna 1999 Evander Holyfield ja Lennox Lewis..[3].

12. heinäkuuta 2008 Klytško otteli Hampurissa, Saksassa amerikkalaista Tony Thompsonia vastaan. Klytško reväytti jo toisessa erässä silmäkulmansa, mutta lisäsi vauhtia seitsemännessä erässä ja tyrmäsi Thompsonin 11. erässä. [4] Sen sijaan hän kohtasi yhdysvaltalaisen Hasim Rahmanin ja voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä seitsemännessä erässä[5].

Seuraavassa ottelussaan Klytskon piti kohdata entinen alemman raskaansarjan mestarin, raskaaseensarjaan siirtynyt David Haye. [6] Kamppailu peruuntui[7] Hayen loukkaannuttua harjoitusleirillä.[8] Korvaajaksi Klytsko sai Ruslan Tšagajevin.[9] Kamppailussa piti olla panoksena IBF-, WBO-, IBO- ja WBA-liittojen vyöt.[10] Kamppailun vyömäärä tipahti kuitenkin IBF-, WBO- ja IBO-liiton mestaruuteen.[11] Kamppailussa piti olla alun perin mukana myös WBA-liiton mestaruusvyö mutta WBA-liitto päätti että Valujev on liiton mestari, eikä Klytškon ja Tšagajevin välisessä kamppailussa ollut siksi WBA-liiton mestaruusvyötä jaossa.[12] Klytško voitti kamppailun teknisellä tyrmäysvoitolla yhdeksännen erän jälkeen.[13]

Maaliskuussa 2010 Klytško puolusti IBF-, WBO- ja IBO-mestaruuksiaan Eddie Chambersia vastaan. Hän voitti ottelun tyrmäyksellä viimeisessä erässä. Syyskuussa 2010 hän puolusti mestaruuksiaan Samuel Peteriä vastaan, jonka voitti tyrmäyksellä.

Heinäkuussa 2011 Klytško voitti WBA-, WBO-, IBF- ja IBO-liittojen sekä The Ringin maailmanmestaruusottelussa Hampurissa Saksassa englantilaisen David Hayen pistein. [14]

Klytško hävisi tittelinsä MM-ottelussa toistaiseksi voittamatonta brittinyrkkeilijä Tyson Furya vastaan yksimielisellä pistetuomiolla marraskuussa 2015 Saksan Düsseldorfissa. [15]

Klytškon oli tarkoitus otella uudestaan Tyson Furya vastaan 9. heinäkuuta 2016 Manchesterissa Isossa-Britanniassa, mutta ottelu peruuntui ensimmäisen kerran Furyn nilkkavamman vuoksi.[16] Seuraavan kerran heidän oli määrä kohdata 29. lokakuuta 2016 Manchesterissa, mutta syyskuun lopussa ilmoitettiin tämänkin kohtaamisen peruuntuvan Furyn loukkaantumisen vuoksi.[17] Furyn sijaan Klytško kohtasi titteliottelussa IBF-liiton maailmanmestarin Anthony Joshuan 29. huhtikuuta 2017 häviten monivaiheisen kamppailun teknisellä tyrmäyksellä 11. erässä. Uusintaottelun sijaan Klytško ilmoitti lopettavansa nyrkkeilyuransa elokuussa 2017.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Volodymyr Klytško on veljensä tavoin liikuntatieteiden tohtori (Kiovan yliopisto, 2001). Nykyisin hän asuu Hampurissa, Saksassa. Hänen valmentajanaan toimii Jonathon Banks. Klytškolla on veljensä kanssa oma K2 Promotions -yritys, jonka kautta hän järjestää niin omat ottelunsa kuin muidenkin nyrkkeilijöiden otteluita.

Vuonna 2013 Klytško meni kihloihin yhdysvaltalaisen näyttelijän Hayden Panettieren kanssa. He saivat tyttären joulukuussa 2014.[18] Pari erosi ja Hayden luovutti tyttärensä huoltajuuden kokonaan Volodymyrille.lähde?

Edeltäjä:
Chris Byrd 		WBO liiton raskaansarjan maailmanmestari
2000 – 2003 		Seuraaja:
Corrie Sanders
Edeltäjä:
Sultan Ibragimov 		WBO liiton raskaansarjan maailmanmestari
2008 – 2015 		Seuraaja:
Tyson Fury

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ammattilaisottelutilastot BoxRec-tietokannassa
  2. ↑ Romppainen, Janne: Wladimir Klitschko isänpäivän isäntä. Boxing.fi. Arkistoitu 2.8.2007.
  3. ↑ a b http://www.boxrec.com/media/index.php/Wladimir_Klitschko_vs._Sultan_Ibragimov
  4. ↑ ammattinyrkkeily.net ammattinyrkkeily.net. 2008. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 26.10.2008.
  5. ↑ Klitshko piti odotetusti MM-vyönsä. Keskisuomalainen. 14.12.2008. Arkistoitu 26.5.2012.
  6. ↑ eastsideboxing.com eastsideboxing.com. 2009. Arkistoitu 5.4.2009. Viitattu 2.4.2009.
  7. ↑ http://www.eastsideboxing.com/news.php?p=20029&more=1 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit2008/uutiset.shtml/arkistot/muutlajit/2009/06/893355?nyrkkeily
  9. ↑ http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1695379 (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ http://ammattinyrkkeily.net/nyrkkeily.php/nyrkkeily.php?main=sahkeet&sub=2009-06-06-03-Klitchko%20vs%20Haye%20lis%E4tietoja (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ http://yle.fi/urheilu/lajit/muut/2009/06/wba-liitolta_vahvistus_valujev_on_mestari_149964.html
  12. ↑ http://www.fightnews.com/?p=13537 (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ http://www.iltalehti.fi/urheilu/200906219803180_ur.shtml
  14. ↑ http://www.iltalehti.fi/urheilu/2011070213995072_ur.shtml
  15. ↑ BBC: Fury beats Klitschko to become world champion BBC. 29.11.2015. Viitattu 29.11.2015. (englanniksi)
  16. ↑ Mikä pettymys! Furyn ja Klitshkon välinen MM-titteliottelu peruttiin iltalehti.fi. Viitattu 26.6.2016. fi-FI
  17. ↑ Furyn ja Klitshkon uusintaottelu siirtyy – ”Tyson ei pysty ottelemaan terveydentilansa vuoksi” iltasanomat.fi. 24.9.2016. Arkistoitu 23.9.2016. Viitattu 23.9.2016.
  18. ↑ Leon, Anya; Jordan, Julie: Hayden Panettiere Welcomes Daughter Kaya Evdokia People. 13.12.2014. Viitattu 26.12.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Volodymyr_Klytško&oldid=22830165”