Voittamaton isku
Voittamaton isku | |
---|---|
Best of the Best | |
Ohjaaja | Bob Radler |
Käsikirjoittaja | |
Tuottaja |
Phillip Rhee Peter Strauss |
Säveltäjä | Paul Gilman |
Kuvaaja | Doug Ryan |
Leikkaaja | William Hoy |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Movie Group |
Levittäjä | Netflix |
Ensi-ilta | 1989 |
Kesto | 94 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Voittamaton isku (videojulkaisuna alkuperäisnimellä Best of the Best) on Bob Radlerin ohjaama yhdysvaltalainen toimintaelokuva vuodelta 1989. Elokuva sijoittuu taekwondo-taistelulajin maailmaan. Eric Robertsin esittämä viisivuotiaan pojan yksinhuoltajaisä pääsee vaikeuksien kautta Yhdysvaltojen maajoukkueeseen ottelemaan Etelä-Koreaa vastaan.[1]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]James Earl Jones | … | valmentaja Frank Couzo |
Eric Roberts | … | Alex Grady |
Phillip Rhee | … | Tommy Lee |
Christopher Penn | … | Travis Brickley |
John Dye | … | Virgil Keller |
David Agresta | … | Sonny Grasso |
Tom Everett | … | apulaisvalmentaja Don Peterson |
Sally Kirkland | … | Kathryn Wade |
Louise Fletcher | … | rouva Grady, Alexin äiti |
Edan Gross | … | Walter Grady, Alexin poika |
Hee Il Cho | … | korealainen valmentaja |
Simon Rhee | … | Dae Han Park |
James Lew | … | Sae Jin Kwon |
Ken Nagayama | … | Yung Kim |
Ahmad Rashād | … | tv-toimittaja |
Ho Sik Pak | … | Han Cho |
Dae Kyu Chang | … | Tung Sung Moon |
Vastaanotto ja jälkimaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien televisiosivulla Mikael Fränti kiittelee, että tämä ”törkyinen, uskomatonta karate-väkivaltaa ja USA:n muskeliuhoa tirskuva toimintaelokuva” on MTV:n ohjelmistossa piilotettu puolenyön jälkeiseen lähetysaikaan.[1] Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen valittaa, etteivät nimekkäät näyttelijätkään voi mitään Karate Kid -kliseitä toistavan materiaalin köyhyydelle. Hän antoi elokuvan Suomessa julkaistulle VHS-kasettiversiolle yhden tähden viidestä, mikä teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”huono”.[2]
Jatko-osa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myös elokuvan jatko-osa Best of the Best II (1992) julkaistiin suomenkielisenä VHS-videona. Video-oppaan Kari Salminen piti sitä edeltäjää parempana ja antoi sille kaksi tähteä viidestä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Fränti, Mikael: Elokuvat. Helsingin Sanomat, 4.12.1996, s. D9. Digilehden juttu (tilaajille). Viitattu 30.11.2017.
- ↑ a b Bello Romano (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0