Voimauttavan valokuvan menetelmä

Wikipediasta
Sivulta puuttuu ensiarviointi.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Voimauttava valokuva on Miina Savolaisen kehittämä menetelmä, joka perustuu arvostavaan katseeseen. Menetelmä yhdistää filosofiaa, identiteettityötä ja työvälineitä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Sen tarkoituksena on vastata ihmisen ydintarpeeseen tulla nähdyksi ja vahvistaa turvallisuutta sekä arvostavaa yhteisöä esimerkiksi perheissä, parisuhteissa, vertaisryhmissä ja työyhteisöissä. Voimauttava valokuva on sosiaalinen innovaatio, joka yhdistää taidetta ja hyvinvointia.

Tausta ja periaatteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Identiteetti ja vuorovaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimauttavan valokuvan menetelmässä valokuvaamisen valta-asetelma käännetään: kuvattava on päähenkilö, jonka kokemuksia kuvaaja kunnioittaa.[1][2][3]Menetelmä opettaa katsomaan maailmaa toisen ihmisen näkökulmasta ja harjoittamaan mentalisaatiota,[2] eli kykyä tunnistaa oman ja toisen ihmisen käyttäytymisen taustalla olevien sisäisten vaikuttimien erillisyys. Menetelmä korostaa sallivaa ja lempeää suhtautumista omaan itseen ja muihin. Sen avulla voi työstää elämän varrella syntyneitä haavoja, jotka liittyvät esimerkiksi näkymättömyyden tai ulkopuolisuuden kokemuksiin.[1][2] Kuvien kautta voi tarkastella minuuttaan monipuolisemmin, syvällisemmin ja lempeämmin.[3]

Katse ja kehollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimauttavan valokuvan menetelmän varsinainen työväline eivät ole valokuvat, vaan katse ja näkemisen tapa.[1][2] Valokuvat ja kuvaaminen ovat konkreettinen tapa havaita, miten ihminen katsoo itseään ja toisia sekä muuttaa tätä tapaa sallivammaksi ja rakastavammaksi[3]. Menetelmässä kuvassa oleva ihminen on päähenkilö, jonka kokemusmaailmaan kuvaajana toimiva ihminen sovittautuu harjoitellen olemaan hänelle ehdoitta hyväksyvä peili[1]. Tämä prosessi auttaa ihmisiä keskinäisestä erilaisuudestaan huolimatta luomaan arvostavaa tunneyhteyttä toisiinsa[2].

Ammatillinen käyttö ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimauttavan valokuvan työotetta käytetään ammatillisena välineenä kohtaamistyössä, kuten sosiaali-, terveys- ja opetusaloilla sekä työyhteisöjen kehittämisessä. Menetelmässä ammattilainen asettuu yhdessä asiakkaan kanssa luovaan tunneprosessiin, jota asiakas määrittelee.[1] Menetelmä liittyy läheisesti dialogisuuteen sekä ammatilliseen etiikkaan, ja sen keskeinen väittämä on, että ammatillisuus pitäisi nähdä nykyistä vastavuoroisempana [1] sen sijaan että asiakas olisi kohde, jota arvioidaan[1][4]. Menetelmän keskeinen ajatus on valtasuhteiden purkaminen: asiakas nähdään oman elämänsä asiantuntijana, ja menetelmä antaa hänelle vallan määritellä elämäänsä parantavia asioita.[1] [5]

Voimauttavan valokuvan menetelmän ammatillinen käyttö edellyttää täydennyskoulutusta. Menetelmä on rekisteröity tavaramerkki. Kohtaamisalojen ammattilaisille järjestetään koulutusta voimauttavan valokuvan ammatillisista perusteista ympäri Suomea. Perusteiden jälkeen on mahdollista hakea kolmevuotisiin erikoistumisopintoihin.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menetelmän kehittäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menetelmän kehitys alkoi vuonna 1998, kun Miina Savolainen huomasi lastensuojelussa, ettei puhe tai kirjoittaminen ole riittävä väline tavoittamaan kaltoinkohtelua kokeneiden lasten kokemusmaailmaa riittävän korjaavalla tavalla. Savolainen aloitti "Maailman ihanin tyttö" -projektin Hyvösen lastenkodin lasten kanssa. Kymmenvuotinen prosessi tuki lasten identiteetin rakentumista ja loi perustan menetelmälle.[5][7] Menetelmän toimivuutta on testattu ja sen kehittämistyö on hioutunut lähes kahdenkymmenen vuoden aikana yhteistyössä noin kolmen tuhannen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä opetusalan ammattilaisen kanssa.[8]

Menetelmän saamat tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimauttavan valokuvan menetelmästä on myönnetty Miina Savolaiselle muun muassa Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinto vuonna 2006 terveyden, sairauden ja kulttuurin välisten yhteyksien ymmärryksen merkittävästä edistämisestä sekä Vuoden Kristiina-palkinto vuonna 2009 tunnustuksena sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tehdystä työstä.

Tieteellinen tausta ja tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimauttavan valokuvan menetelmän teoreettinen tausta yhdistää fenomenologiaa, dialogista filosofiaa, sosiaalipedagogiikkaa, voimaantumisteoriaa ja kiintymyssuhdeteoriaa.[3] Tärkeitä näkökulmia teoriaan ovat tuoneet myös narratiivinen ja valokuvaterapeuttinen identiteettityö, visuaalisen kulttuurin kritiikki, kehollisuuden tutkimukset sekä kunnioituksen, pedagogisen rakkauden ja mentalisaation käsitteisiin liittyvät teoriat.[3]

Muutamat tutkimukset ja useat opinnäytetyöt ovat arvioineet menetelmän vaikutuksia työhön eri kohderyhmien kanssa kuten perhetyössä lasten kanssa,[9] ilman huoltajaa Suomeen tulleiden alaikäisten kanssa,[10] ravitsemuskasvatuksen ammattilaisten työssä,[11] syömishäiriötä sairastavien kohtaamisessa[3] ja työnohjauksessa[12] [13]. Esimerkiksi syömishäiriöitä sairastavien hoidossa menetelmän on havaittu auttaneen asiakkaiden katsomaan itseään monipuolisemmin ja lempeämmin [3] ja A-klinikalla asioivien äitien kohdalla lisänneen asiakkaiden voimaantumista, armollisuutta itseä kohtaan, itseluottamusta ja itsearvostusta[14]. Myös menetelmää soveltavat ammattilaiset ovat raportoineet sen muuttaneen heidän työtapaansa kokonaisvaltaisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi ja läsnä olevammaksi[3] sekä asiakkaita arvostavammaksi[11]. Menetelmän on todettu sopivan myös työyhteisön yhteisöllisyyden lisäämiseen ja muutosprosessien tukemiseen[13].

Merkittäviä sovelluksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ihanin tyttö

Maailman ihanin tyttö[7][15] on Miina Savolaisen sekä kymmenen Hyvösen lastenkodissa varttuneen nuoren naisen toteuttama valokuvaprojekti, joka on muodostunut yhdeksi Suomen tunnetuimmista ja rakastetuimmista valokuvaprojekteista. Projektin päähenkilöinä olivat Petra Parvikoski, Jenna Pystö, Tuula Koskela, Tiina Siitonen, Nina Laurin, Paula Anttila, Ann-Mari Anttila, Mira Alanne, Milla Makkonen ja Monna Makkonen. Projektissa Savolainen kuvasi nuoria heidän toiveidensa mukaisesti voimauttavan valokuvan menetelmän periaatteiden pohjalta yli kymmenen vuoden ajan, heidän nuoreen aikuisuuteensa asti.

Projektin julkisesti esillä oleva kuvasarja muodostaa vain pienen osan laajemmasta terapeuttisesta ja päähenkilöiden yksityisestä kuvastosta. Valokuvien herkkä ja surumielinen tunnemaailma ilmentää lastenkodin lasten ja Savolaisen välistä kiintymystä, mikä on koskettanut laajasti sekä suomalaisia että kansainvälistä yleisöä. Maailman ihanin tyttö -näyttely esiteltiin ensimmäistä kertaa Helsingissä Annantalolla vuonna 2003. Sen jälkeen näyttely on ollut esillä muun muassa Tampereen taidemuseon TR1:ssä, Turun Wäinö Aaltosen museossa, Jyväskylän taidemuseossa sekä Vantaan taidemuseossa. Kansainvälisesti näyttely on ollut esillä esimerkiksi Ottawassa (Kanada), Washington D.C.:ssä (Yhdysvallat), Frankfurt am Mainissa (Saksa), Budapestissä (Unkari), Sarajevossa (Bosnia ja Hertsegovina) ja Napolissa (Italia).

Projektiin liittyvä taidekirja Maailman ihanin tyttö – The Loveliest Girl In The World[7] julkaistiin vuonna 2008 omakustanteena, ja sen toteuttivat Miina Savolainen ja elokuvaaja Pasi Pauni (Blink 2008). Kirja on saanut Vuoden kauneimmat kirjat -tunnustuksen vuonna 2008.

Lempeä Katse -näyttelyt

Lempeä Katse -näyttelyt[16] ovat voimauttavan valokuvan erikoistumisopiskelijoiden päättötyönäyttelyitä. Näyttelyt ja niihin liittyvät tapahtumakokonaisuudet esittelevät sosiaali-, terveydenhuolto- ja opetusalojen sekä työyhteisöjen kehittämisen parissa toimivien ammattilaisten projekteja, joissa voimauttava valokuva toimii työvälineenä. Koska tällaiset projektit eivät normaalisti ole esillä julkisesti tietosuojasyiden vuoksi, Lempeä Katse -näyttelyt tarjoavat harvinaisen mahdollisuuden tutustua menetelmän sovelluksiin. Näyttelyihin liittyy usein yleisöseminaareja, opastuksia ja työpajoja, joissa vierailijat voivat tutustua voimauttavan valokuvan moniin mahdollisuuksiin ihmisten välisen kohtaamisen edistämisessä.

Ensimmäinen Lempeä Katse -näyttely järjestettiin Tampere-talossa vuonna 2011. Seuraavat näyttelyt ovat olleet esillä Galleria Lumeessa Helsingissä (2012), VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa (2014), Kulttuurikeskus Caisassa ja Galleria DiaKissa Helsingissä (2017) sekä Kulttuurikeskus Laikussa Tampereella ja Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa (2021). Lempeän katseen Olohuone VI järjestetään Tampereen Finlaysonin alueella 10.1.–9.2.2025 ja sisältää laajan tapahtumakokonaisuuden.

Arvostavan katseen yhteiskunta -verkosto

Verkosto, joka herättää keskustelua kohtaamisalojen kehittämisen takana vaikuttavasta ihmiskuvasta ja tavoista, joilla työn vaikuttavuutta arvioidaan.[17]

Valokuvan voimaa -tv-sarja

YLE Teeman perhesuhteita parantanut ohjelma, jossa Miina Savolainen luotsaa erilaisia perheitä vahvistamaan keskinäistä ymmärrystään voimauttavan valokuvan menetelmän avulla.[18][19]

ISÄ – Voimauttavia valokuvia -näyttely

Yhteisötaideprojekti, jossa ryhmä isyysteemasta kiinnostuneita aikuisia pohti isyyttä voimauttavan valokuvan menetelmän avulla.

Sukupuolen moninaisuus -projekti

Kuusi vuotta käsittänyt hanke tutki sukupuolivähemmistöjen kokemuksia. Sen tuotokset ovat olleet esillä rajatusti sote-ammattilaisten koulutuksissa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Savolainen, Miina: Voimauttava valokuva. Halkola ym.(toim): Valokuvan terapeuttinen voima, 2009. Duodecim.
  2. ↑ a b c d e Savolainen, Miina: Empowering Photography: Participating In Someone Else´s World. Alexander Kopytin & Madeline Rugh (toim.): Green Studio: Nature and the Arts in Therapy., 2016, s. 179-204. Nova Science Publishers.
  3. ↑ a b c d e f g h Kaartti, Heini; Savolainen, Miina & Nuutinen, Outi: Rakastavaa katsetta etsimässä - Voimauttavan valokuvan menetelmä aikuisten syömishäiriöiden hoidossa. Sosiaalitieteellinen aikakausilehti, 2024, 61. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Savolainen, Miina: Voimauttava valokuva – työote, joka sytyttää silmät. Anu Kinnunen ja Anne Walden (toim): Osallisuuden lähteillä – Oivalluksia, menetelmiä ja välineitä osallisuuden vahvistamiseen. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 4/2020, 2020, s. 73–80. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ a b Savolainen, Miina: Parantava katse. Maailman ihanimmat lastenkodin tytöt jättivät jäljen auttamistyöhön. Teoksessa Heikki Ahtola ym. (toim): Näkökulmia ihmiseen ja ihmisyyteen. Avoin eettinen foorumi. Siun soten julkaisusarja, 2020. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ [www.voimauttavavalokuva.net Voimauttavan valokuvan verkkosivusto]
  7. ↑ a b c Savolainen, Miina: Maailman ihanin tyttö. The Loveliest Girl In The World. Blink Entertainment, 2008. ISBN 9789529225224
  8. ↑ Savolainen, Miina: Kun silmät syttyvät – vanhus näkyväksi kokonaisena persoonana. Teoksessa Jenni Kulmala (toim.): Hyvä vanhuus – Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen, 2019. PS-Kustannus.
  9. ↑ Kulmala, Annukka & Korpi, Salla: Minä haluan olla minä": Valokuvausmenetelmä perhetyöhön. Centria-ammattikorkeakoulu, 2016. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ Paulanto, Natalie: Voimauttavan valokuvan kuplassa: ryhmämuotoinen toiminta ilman huoltajaa Suomeen tulleille alaikäisille. Hämeen ammattikorkeakoulu, 2022. Teoksen verkkoversio.
  11. ↑ a b Torvi, Pirita: Voimauttava valokuva -menetelmä ja miten se muuttaa ammattilaisen suhtautumista itseensä ja asiakkaaseen. Turun ammattikorkeakoulu, 2018. Teoksen verkkoversio.
  12. ↑ Heinilä, Henna: Voimauttava valokuva -menetelmän kokeilu ja kehittäminen työnohjauksessa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 2022. Teoksen verkkoversio.
  13. ↑ a b Kiviharju, Marja: Voimauttava valokuvaus työyhteisön kehittäjänä. Vaasan yliopisto, 2016. Teoksen verkkoversio.
  14. ↑ Laine, Johanna: Voimauttavaa valokuvausta ja äitien tarinaa: toimintatutkimus A-klinikalla asioivien äitien ryhmätoiminnasta. Jyväskylän yliopisto, 2016. Teoksen verkkoversio.
  15. ↑ Maailman ihanin tyttö voimauttavavalokuva.net.
  16. ↑ Lempeä katse -näyttelyt ja tapahtumat voimauttavavalokuva.net.
  17. ↑ Arvostavan katseen verkostot voimauttavavalokuva.net.
  18. ↑ Valokuvan voimaa Yle Areenassa areena.yle.fi.
  19. ↑ Valokuvan voimaa -sarjan verkkosivut yle.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Voimauttavan_valokuvan_menetelmä”