Vitträskin kalliomaalaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vitträskin kalliomaalaus
Hvitträsks hällmålning
Sijainti

Vitträskin kalliomaalaus
Koordinaatit 60°11′8.1974″N, 24°31′16.6331″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi kalliomaalaus
Kaupunki Kirkkonummi
Merkitys ensimmäinen Suomesta löydetty kalliomaalaus

Vitträskin kalliomaalaus (ruots. Hvitträsk) sijaitsee Båstadsbergetissä Kirkkonummella, noin 20 km Helsingistä länteen, Vitträsk-järven kaakkoisrannalla. Kalliolla on leveä terassi, josta kalliojyrkänteelle on voitu maalata. Kuviot sijaitsevatkin 0,8–1,8 metrin korkeudella terassin pinnasta 5 metrin matkalla. Vitträskin kalliomaalaus on ensimmäinen Suomesta löydetty kalliomaalaus.[1][2][3][4]

Maalauskuviot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvioita on löydetty viisi. Tunnetuimmat kuviot sijaitsevat maalauskentän vasemmalla puolella kuvakentän pohjoispäässä. Ne ovat verkkokuvioita. Vasen verkkokuvio on kooltaan 52×40 senttimetriä ja se on säilynyt parhaiten.[1] Oikeanpuoleinen verkkokuvio on säilynyt osittain, sillä vasen yläreuna puuttuu ja samoin vastakkainen alakulma.[1][3] Digitaalivalokuvia ottamalla ja niiden punaväriä vahvistamalla saadaan kuviot kokonaan näkyviin.[5]

Näiden oikealla puolella on vielä kolme muuta kuviota, jotka ovat haalistuneita ja tunnistamattomia. Niistä erottuu yhdensuuntaisia linjoja ja ristikkäisiä fragmentteja. Voi olla, että ne ovat esittäneet samanlaisia verkkokuvioita kuin kaksi selkeämpää kuviota[3] (katso piirros[6]). Vitträskissä onkin todennäköisesti 5 verkkokuviota.[7]

Vuonna 2006 huomattiin punaväriä 4,8 metriä vasemmalle kuvakentän parhaasta kuviosta.[3]

Samantapainen verkkokuvio kuin Vitträskistä löytyy Norjan Altasta kuvakentästä Ole Pedersen XI. Siinä rakenteeltaan samanlainen verkkokuvio on kytketty hirveen tai peuraan. Ole Pedersenin kuvio kuuluu ajallisesti vaiheeseen 2 (Phase II), joka ajoitetaan 3300–1800 eaa.[8]

Myös saamelaisrumpujen kalvoille on maalattu verkkomaisia kuvioita. Rumpujen kuviot ovat 1600–1800-luvuilta, joten vastaavuuksien etsiminen jäänee pitkän säilyneen perinteen varaan.[9]

Löytyminen ja tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaukset ilmoitti Jean Sibelius kirjeitse tammikuussa 1911, jossa hän ilmoitti maalauksesta (kelle). Kesti vielä kuusi vuotta, ennen kuin arkeologian professori Aarne Europaeus dokumentoi löydön. Hän kutsui Gustaf Hallströmin vierailulle tutkimaan maalausta, joka toteutui vuonna 1939 ja hän julkaisi tuloksensa vuonna 1952.[2][3]

Vuonna 1963 Veikko Lehtosalo tutki kuviot ja otti maalista näytteen. Vuonna 1992 Jussi-Pekka Taavitsainen puhdisti kuvat jäkälästä, ja 2006 tekivät Satu Hietala ja Kari Kinnunen tarkastuskäynnin.[3]

Muinainen ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Vitträskin pinta on noin 21 metriä merenpinnan yläpuolella ja maalaus 16 metriä järvenpinnan yläpuolella, sijaitsee maalaus noin 37 metriä merenpinnan yläpuolella. Seudun hitaan maankohoamisen vuoksi, paikka on ollut järven rannalla kuvioita maalattaessa. Ympäristössä on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niiden kytkentä maalauksiin on epävarmaa maalauksen ajoituksen puuttumisen takia.[1]

  • Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0
  • Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. (väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15) Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Muinaistaideyhdistys: Vitträsk (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Luukkonen, Ismo: Vitträsk
  • Muinaisjäännösrekisteri: Vitträskin kalliomaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.11.2012. Museovirasto. Viitattu 6.1.2013.
  1. a b c d Museovirasto: Vitträskin kalliomaalaus
  2. a b Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 28-29
  3. a b c d e f Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 224-225
  4. Muinaistaideyhdistys: Vitträskin kalliomaalaus
  5. Luukkonen, Ismo: Vitträskin kalliomaalaus
  6. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 227
  7. Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s.166-167
  8. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 36
  9. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 58-59

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]