Vitelenjoki

Vitelenjoki Видлица, Vidlitsa
Maanosa	Eurooppa
Maat	Venäjä
Alue	Karjalan tasavalta
Piiri	Aunus, Prääsä
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Nevan vesistö
Valuma-alue	Vitelenjoen valuma-alue
Pinta-ala	1 320 km²
Järvisyys	9 %
Pääuoman pituus	114 km
Pääuoman osuudet	Vitelenjoki ←Vieljärvi ←Nälmäjogi ←Kalleoja
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Vieljärvi, Prääsä
	61.5013°N, 32.5876°E
Laskupaikka	Laatokka, Vitele, Aunus
	61.1694°N, 32.3851°E
Läpivirtausjärvet	Vieljärvi, Nälmäjärvi, Kainasjärvi
Sivu-uomat	Nousemajoki, Kura, Kivioja, Syrjäoja
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	76,6 m
Laskukorkeus	4,8 m mpy.
Korkeusero	71,8 m
Pituus	67 km
Keskileveys	20 – 80 m
Kaltevuus	1,07 m/km
Keskivirtaama	16,7 m³/s (MQ)
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Vitelenjoki (ven. Ви́длица, Vidlitsa, karjalaksi Videlenjogi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen ja Prääsän piireissä virtaava 67 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikolle. Joki muodostaa alajuoksulla pääosan 114 kilometriä pitkästä pääuomasta.

Joen kulku

Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä, joka laskee sen 3,3 kilometriä pitkästä lahdesta. Joki virtaa ensin vajaa 5 kilometriä luoteeseen päin ja sitten 2 kilometriä lounaaseen päin. Täällä siihen yhtyy pohjoisesta tuleva Syrjäoja. Vasta sitten se jatkaa etelään päin noin 15 kilometriä. Puolimatkassa joen itärannassa on avoin salmiyhteys Kinejärveen, joka on 5 kilometriä pitkä ja jonka kautta Kurajoki yhtyy siihen. Joen saavuttua Sinamuksenjärven pohjoispuolelle, se kääntyy lounaaseen päin. Siihen yhtyvät täällä Sinamuksenjärven laskujoki ja Karoja. Hieman alempana yhtyy jokeen vielä Keddärven läpi virtaava Keidoja. Vitelenjoki alkaa meanderoida tehden laajoja mutkia. Jokilaaksossa esiintyy muutamissa kohdissa irronneita tai kiinni olevia juoluoita, mutta yleisiä ne eivät ole. Joki kiertää Suurmäen kylän (Большие Горы, Bolšije Gory), joka sijaitsee peltoaukean keskellä. Se virtaa vielä kohti etelää 13 kilometriä, jossa se saapuu itä-länsi- suuntaiseen loivapiirteiseen laaksoon. Joki kääntyy terävästi kohti länttä ja se mutkittelee laajasti tässä viljellyssä laaksossa. Ensimmäiseksi se virtaa Mägövehin (Верхняя Видлица, Verhnjaja Vidlitsa) ohi, sitten Gauliston (Гавриловка, Gavrilovka) ja viimeisenä Vitelen (Видлица, Vidlitsa) ohi, ennen kuin se laskee Laatokkaan sen itärannikolla. Laskukohtaa kutsutaan Zavodaksi eli Joensuuksi (Устье Видлицы, Ustje Vidlitsy). Vitelessä jokeen yhtyy sen suurin sivujoki Nousemajoki.

Joki virtaa alajuoksullaan noin metrin sekunnissa. Joen pituusprofiilissa alajuoksu on tasaista, keskijuoksu on jyrkkää ja yläjuoksu tasaisempaa. Pääasiassa sen keskijuoksulla sijaitsee 46 erikokoista koskea tai virtapaikkaa. Joensuussa on pienveneille satama.

Luontoarvoja

Vitelenjoki on yksi Laatokan parhaita lohijokia. Joesta voi kalastaa 20 kalalajia, joita ovat esimerkiksi taimen, siika ja harjus. Myös muikku mainitaan kalalajina. ja se on keskijuoksulla sijaitsevien koskiensa ansiosta myös kiinnostava melontakohde. Joen vedenlaatua on tutkittu tarkemmin vasta 2010-luvulla. Luvut ilmoitetaan tässä ensin yläjuoksulta ja sitten alajuoksulta. Vedenväri on silloin 478 deg ja 77 deg, happamuustaso pH 5,48 ja pH 6,80, kokonaisfosforipitoisuus 38,0 μg/l ja 37,7 μg/l (mikrogrammaa litrassa vettä) ja kokonaistyppipitoisuus 1 150 μg/l ja 560 μg/l. Joki on luokiteltu eutrofiseksi vesistöksi.

Vitelenjoen valuma-alue

Yleistä

Vitelenjoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Alavoisenjoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman alajuoksun se muodostaa. Alavoisenjoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Joen valuma-alueen pinta-alasta on käytössä kahta erilaista arvoa. Viranomaisten vesistörekisterin mukaan pinta-ala on 1 320 neliökilometriä (, km²) ja erään hydrologisen tutkimuksen mukaan se on 977 km² . Jää epäselväksi, miten kummatkin arvot on saatu. Joen alkulähteeksi mainitun Vieljärven valuma-alueen pinta-alaksi on esitetty vesistörekisterissä 619 km² . Valuma-alueen pinta-alasta on suoperäistä maata 9,0 % ja metsämaata 76 %. Valuma-alueen järvisyys on korkea, noin 9 %. Joen alajuoksulla on keskivirtaamaksi ilmoitettu 16,7 ³/s.

Pääuoma

Vitelenjoen valuma-alue on laaja ja sen pääuomasta Vitelenjoki muodostaa noin kaksi kolmasosan. Valuma-alueen pääuoma voidaan päätellä suureksi osaksi karttojen avulla. Vitelenjoki (67 km) alkaa Vieljärvestä . Siihen laskee 21 km pitkä Nälmäjogi (Нялма, Njalma) noin 9 km päähän Vitelenjoen luusuasta . Nälmäjoki alkaa Nälmärvestä (Нялмозеро, Njalmozero ), jolla on salmiyhteys yläpuoliseen Kainasjärveen (Кайназъярви, Kainazjarvi ). Järvien vesireitin pituus yläpuoliseen ojaan on järvet yhteensä 7 km. Yläpuoliseksi ojaksi on kaksi ehdokasta, josta noin noin 10 km pitkä Kalleoja (Каллеоя) vaikuttaisi suurimmalta. Näiden valintojen yhteispituus on 114 km.

• 
  Vitelenjoen sivujoki Nousemajoki
• 
  sivujoki Kura
• 
  Kura
• 
  Kuran silta

Sivujoet

Vitelenjoen ja sen yläjuoksun pääuoman eri osuuksien suurimpia sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutama sivuoja, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.

Sivu-uoman nimi suom.	Nimi ven.	Tuuloksen kohta	Etäisyys Laatokasta (km)	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma- alue (km²)	Lähteet
Vitelenjoki laskee Laatokan itärantaan
Nousemajoki	Novzema (Новзема)	alajuoksu	3	36		264	5,2,3,2,2,–,2
Raudoja	Ravdoja (Равдоя)	alajuoksu	20				–,3,3,3,–,–,–
Keidoja	Keidoja (Кейдоя)	keskijuoksu	34				3,3,3,2,–,–,–
Karoja	Karoja (Кароя)	keskijuoksu	37				3,3,3,3,–,–,–
Sinamuksenjärven laskuoja	Sinemuksa (Синемукса)	keskijuoksu	38				5,3,3,2,–,–,–
Pjalozeran laskuoja	Pjalozero (Пялозеро)	keskijuoksu	47				3,3,3,3,–,–,–
Kura	Kura (Кура)	keskijuoksu	50	29		107	2,2,3,2,2,–,2
Pul’čoinjärven laskuoja	Pultšella (Пульчелла)	yläjuoksu	56				5,3,3,2,–,–,–
Kivioja	Kivioja (Кивиоя)	yläjuoksu	58				3,3,3,3,–,–,–
Syrjäoja	Sjurjaoja (Сюряоя)	yläjuoksu	61	11			2,2,3,2,–,–,–
Lepoja	Lepoja (Лепоя)	yläjuoksu	66				3,3,3,3,–,–,–
Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä (67 km suistosta)
Turkanoja	Turkanoja (Турканоя)	Nälmäjogi	83				3,3,3,3,–,–,–
Mitšiganoja	Mitšiganoja (Мичиганоя)	Nälmäjogi	90				3,3,3,3,–,–,–
Kainasjärvi ja Nälmärvi (97 km)
Syväoja	Syvaoja (Суваоя)	Kalleoja	108				–,3,3,3,–,–,–
Pääuomaa on Syväojan yläpuolella vielä 6 kilometriä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta (), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu tarjolla olevista livvinkarjalankielisistä artikkeleista

Järviä

Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä , joka on valuma-alueen suurin järvi. Vitelenjoen varressa, lähes joessa kiinni, sijaitsee neljä järveä. Ylempänä sijaitsee Uradjärvi , Pul’čoinjärvi , josta laskee jokeen lyhyt laskuoja, Kinejärvi , johon Kura laskeen, sekä alajuoksulla Sinamuksenjärvi ja Keddärvi . Vieljärven ympärillä olevilta alueilta voidaan mainita vielä : Selgemyslampi , Oravujärvi , Turumjusjärvi , Turkolampi, Kainasjärvi , Nälmärvi , Kukkarvi , Enturi , Vitäri , Särgijärvi , Tilvajärvi , Vuhtanegi (Вухтанеги ), Vuohtjärvi ja Gabozero (Габозеро ), sekä eräs nimetön järvi .

Vitelenjoen suurimman sivujoen Nousemajoen valuma-alueella sijaitsee monta järveä. Sivujoen pääuomassa on puolivälissä Nouzemjärvi , joka on joen läpivirtausjärvi. Joki alkaa ylempänä sijaitsevasta Pertijärvi . Nousemajoen valuma-alueen latva-alueilla sijaitsee vielä esimerkiksi Happamus , Ongimus ja Kinejärvi .

• 
  Sinamuksenjärvi