Vitelenjoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vitelenjoki
Видлица, Vidlitsa
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä
Alue Karjalan tasavalta
Piiri Aunus, Prääsä
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Nevan vesistö
Valuma-alue Vitelenjoen valuma-alue
Pinta-ala 1 320 km² [1]
Järvisyys 9 % [2]
Pääuoman pituus 114 km [a]
Pääuoman osuudet VitelenjokiVieljärviNälmäjogi ←Kalleoja
Joen uoman kohteita
Alkulähde Vieljärvi, Prääsä
  61.5013°N, 32.5876°E
Laskupaikka Laatokka, Vitele, Aunus
  61.1694°N, 32.3851°E
Läpivirtausjärvet Vieljärvi, Nälmäjärvi, Kainasjärvi
Sivu-uomat Nousemajoki, Kura, Kivioja, Syrjäoja
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 76,6 m [3]
Laskukorkeus 4,8 m mpy. [4]
Korkeusero 71,8 m
Pituus 67 km [2]
Keskileveys 20 – 80 m [b]
Kaltevuus 1,07 m/km
Keskivirtaama 16,7 m³/s (MQ) [2]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Vitelenjoki (ven. Ви́длица, Vidlitsa, karjalaksi Videlenjogi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen ja Prääsän piireissä virtaava 67 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikolle. Joki muodostaa alajuoksulla pääosan 114 kilometriä pitkästä pääuomasta.[2][1][5][a]

Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä, joka laskee sen 3,3 kilometriä pitkästä lahdesta. Joki virtaa ensin vajaa 5 kilometriä luoteeseen päin ja sitten 2 kilometriä lounaaseen päin. Täällä siihen yhtyy pohjoisesta tuleva Syrjäoja. Vasta sitten se jatkaa etelään päin noin 15 kilometriä. Puolimatkassa joen itärannassa on avoin salmiyhteys Kinejärveen, joka on 5 kilometriä pitkä ja jonka kautta Kurajoki yhtyy siihen. Joen saavuttua Sinamuksenjärven pohjoispuolelle, se kääntyy lounaaseen päin. Siihen yhtyvät täällä Sinamuksenjärven laskujoki ja Karoja. Hieman alempana yhtyy jokeen vielä Keddärven läpi virtaava Keidoja. Vitelenjoki alkaa meanderoida tehden laajoja mutkia. Jokilaaksossa esiintyy muutamissa kohdissa irronneita tai kiinni olevia juoluoita, mutta yleisiä ne eivät ole. Joki kiertää Suurmäen kylän (Большие Горы, Bolšije Gory), joka sijaitsee peltoaukean keskellä. Se virtaa vielä kohti etelää 13 kilometriä, jossa se saapuu itä-länsi- suuntaiseen loivapiirteiseen laaksoon. Joki kääntyy terävästi kohti länttä ja se mutkittelee laajasti tässä viljellyssä laaksossa. Ensimmäiseksi se virtaa Mägövehin (Верхняя Видлица, Verhnjaja Vidlitsa) ohi, sitten Gauliston (Гавриловка, Gavrilovka) ja viimeisenä Vitelen (Видлица, Vidlitsa) ohi, ennen kuin se laskee Laatokkaan sen itärannikolla. Laskukohtaa kutsutaan Zavodaksi eli Joensuuksi (Устье Видлицы, Ustje Vidlitsy). Vitelessä jokeen yhtyy sen suurin sivujoki Nousemajoki.[c][b]

Joki virtaa alajuoksullaan noin metrin sekunnissa. Joen pituusprofiilissa alajuoksu on tasaista, keskijuoksu on jyrkkää ja yläjuoksu tasaisempaa. Pääasiassa sen keskijuoksulla sijaitsee 46 erikokoista koskea tai virtapaikkaa. Joensuussa on pienveneille satama.[b]

Vitelenjoki on yksi Laatokan parhaita lohijokia. Joesta voi kalastaa 20 kalalajia, joita ovat esimerkiksi taimen, siika ja harjus. Myös muikku mainitaan kalalajina.[b] ja se on keskijuoksulla sijaitsevien koskiensa ansiosta myös kiinnostava melontakohde.[6] Joen vedenlaatua on tutkittu tarkemmin vasta 2010-luvulla. Luvut ilmoitetaan tässä ensin yläjuoksulta ja sitten alajuoksulta. Vedenväri on silloin 478 deg ja 77 deg, happamuustaso pH 5,48 ja pH 6,80, kokonaisfosforipitoisuus 38,0 μg/l ja 37,7 μg/l (mikrogrammaa litrassa vettä) ja kokonaistyppipitoisuus 1 150 μg/l ja 560 μg/l. Joki on luokiteltu eutrofiseksi vesistöksi.[2][b]

Vitelenjoen valuma-alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vitelenjoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Alavoisenjoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman alajuoksun se muodostaa. Alavoisenjoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Joen valuma-alueen pinta-alasta on käytössä kahta erilaista arvoa. Viranomaisten vesistörekisterin mukaan pinta-ala on 1 320 neliökilometriä ([1], km²) ja erään hydrologisen tutkimuksen mukaan se on 977 km² [2]. Jää epäselväksi, miten kummatkin arvot on saatu. Joen alkulähteeksi mainitun Vieljärven valuma-alueen pinta-alaksi on esitetty vesistörekisterissä 619 km² [3]. Valuma-alueen pinta-alasta on suoperäistä maata 9,0 % ja metsämaata 76 %. Valuma-alueen järvisyys on korkea, noin 9 %. Joen alajuoksulla on keskivirtaamaksi ilmoitettu 16,7 ³/s.[2][6][c]

Vitelenjoen valuma-alue on laaja ja sen pääuomasta Vitelenjoki muodostaa noin kaksi kolmasosan. Valuma-alueen pääuoma voidaan päätellä suureksi osaksi karttojen avulla. Vitelenjoki (67 km) alkaa Vieljärvestä [3]. Siihen laskee 21 km pitkä Nälmäjogi (Нялма, Njalma) noin 9 km päähän Vitelenjoen luusuasta [7]. Nälmäjoki alkaa Nälmärvestä (Нялмозеро, Njalmozero [8]), jolla on salmiyhteys yläpuoliseen Kainasjärveen (Кайназъярви, Kainazjarvi [9]). Järvien vesireitin pituus yläpuoliseen ojaan on järvet yhteensä 7 km. Yläpuoliseksi ojaksi on kaksi ehdokasta, josta noin noin 10 km pitkä Kalleoja (Каллеоя) vaikuttaisi suurimmalta. Näiden valintojen yhteispituus on 114 km.[2][c][a]

Vitelenjoen ja sen yläjuoksun pääuoman eri osuuksien suurimpia sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutama sivuoja, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.

Sivu-uoman
nimi
suom.
Nimi
ven.
 
Tuuloksen
kohta
 
Etäisyys
Laatokasta
(km)
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-
alue
(km²)
Lähteet
 
 
Vitelenjoki laskee Laatokan itärantaan
Nousemajoki Novzema (Новзема) alajuoksu 3 36 264 5,2,3,2,2,–,2
Raudoja Ravdoja (Равдоя) alajuoksu 20 –,3,3,3,–,–,–
Keidoja Keidoja (Кейдоя) keskijuoksu 34 3,3,3,2,–,–,–
Karoja Karoja (Кароя) keskijuoksu 37 3,3,3,3,–,–,–
Sinamuksenjärven laskuoja Sinemuksa (Синемукса) keskijuoksu 38 5,3,3,2,–,–,–
Pjalozeran laskuoja Pjalozero (Пялозеро) keskijuoksu 47 3,3,3,3,–,–,–
Kura Kura (Кура) keskijuoksu 50 29 107 2,2,3,2,2,–,2
Pul’čoinjärven laskuoja Pultšella (Пульчелла) yläjuoksu 56 5,3,3,2,–,–,–
Kivioja Kivioja (Кивиоя) yläjuoksu 58 3,3,3,3,–,–,–
Syrjäoja Sjurjaoja (Сюряоя) yläjuoksu 61 11 2,2,3,2,–,–,–
Lepoja Lepoja (Лепоя) yläjuoksu 66 3,3,3,3,–,–,–
Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä (67 km suistosta)
Turkanoja Turkanoja (Турканоя) Nälmäjogi 83 3,3,3,3,–,–,–
Mitšiganoja Mitšiganoja (Мичиганоя) Nälmäjogi 90 3,3,3,3,–,–,–
Kainasjärvi ja Nälmärvi (97 km)
Syväoja Syvaoja (Суваоя) Kalleoja 108 –,3,3,3,–,–,–
Pääuomaa on Syväojan yläpuolella vielä 6 kilometriä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([1][10][11][12]), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu tarjolla olevista livvinkarjalankielisistä artikkeleista

Vitelenjoki alkaa Vieljärvestä [3], joka on valuma-alueen suurin järvi. Vitelenjoen varressa, lähes joessa kiinni, sijaitsee neljä järveä. Ylempänä sijaitsee Uradjärvi [13], Pul’čoinjärvi [14], josta laskee jokeen lyhyt laskuoja, Kinejärvi [15], johon Kura laskeen, sekä alajuoksulla Sinamuksenjärvi [16] ja Keddärvi [17]. Vieljärven ympärillä olevilta alueilta voidaan mainita vielä : Selgemyslampi [18], Oravujärvi [19], Turumjusjärvi [20], Turkolampi[21], Kainasjärvi [9], Nälmärvi [8], Kukkarvi [22], Enturi [23], Vitäri [24], Särgijärvi [25], Tilvajärvi [26], Vuhtanegi (Вухтанеги [27]), Vuohtjärvi[28] ja Gabozero (Габозеро [29]), sekä eräs nimetön järvi [30].[c]

Vitelenjoen suurimman sivujoen Nousemajoen valuma-alueella sijaitsee monta järveä. Sivujoen pääuomassa on puolivälissä Nouzemjärvi [31], joka on joen läpivirtausjärvi. Joki alkaa ylempänä sijaitsevasta Pertijärvi [32]. Nousemajoen valuma-alueen latva-alueilla sijaitsee vielä esimerkiksi Happamus [33], Ongimus [34] ja Kinejärvi [15].[c]

  1. a b c Pääuoman osuudet on päätelty yhdistämällä vesistörekisterin jokitietoja ja Internetin karttapalveluiden järvien vesireittien pituusmittauksia toisiinsa. Päättely on esitetty valuma-alueen kappaleessa ”Pääuoma”. Pääuoman mitta sen sijaan on tutkijoiden ilmoittama.
  2. a b c d e Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Видлица (река).
  3. a b c d e Asia katsottu ja mitattu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.
  1. a b c d Vitelenjoki, Видлица (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 22.2.2022. (venäjäksi)
  2. a b c d e f g h Komulainen, S.F: & al.: Assessing the Environmental Conditions of Rivers on the Northern Coast of Lake Ladoga by Chemical Characteristics and the Structure of Hydrobiocenoses. Water Resources, 2016, 43. vsk, nro 3, s. 486–494. Pleiades Publishing. ISSN 0097-8078 ResearchGate. (PDF) Viitattu 12.1.2022. (englanniksi)
  3. a b c d Vedlozero, Ведлозеро (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 22.2.2022. (venäjäksi)
  4. Kuusisto, Esko: Luoteis-Venäjä on vetten Venäjä. Vesitalous, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7–10. Helsinki: Ympäristöviestintä YVT Oy. ISSN 0505-3838 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 8.1.2022.
  5. Mikkonen, Pirjo & al.: Venäjän federaation paikannimiä – Oikeinkirjoitus- ja painotusopas, s. 275. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2010. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste ISSN 1796-041X Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.3.2022).
  6. a b Vse reki: informatsionnyi sait o rekah Rossii vsereki.ru. Viitattu 16.10.2013. (venäjäksi)
  7. Nälmäjogi, Нялма (Кялма) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 22.2.2022. (venäjäksi)
  8. a b Njalmozero, Нялмозеро (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  9. a b Kainazjarvi, Кайназярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  10. Novzema, Новзема (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 22.2.2022. (venäjäksi)
  11. Kura, Кура (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 22.2.2022. (venäjäksi)
  12. Sjurjaoja, Сюряоя (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 22.2.2022. (venäjäksi)
  13. Uradjarvi, Урадярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  14. Pultšella, Пульчелла (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  15. a b Kinejarvi, Кинеярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  16. Sinemuksa, Синемукса (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  17. Keddärvi, Кедярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  18. Selgemjuslampi, Сельгемюслампи (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  19. Oravujarvi, Оравуярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  20. Turumjusjarvi, Тюрумюсярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  21. Turkolampi, Турколампи (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  22. Kukkozero, Куккозеро (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  23. Entjuri, Энтюри (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  24. Vitjavi, Витяри (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  25. Sjargijarvi, Сяргиярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  26. Tilvajarvi, Тильваярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  27. Vuhtanegi, Вухтанеги (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  28. Vohtozero, Вохтозеро (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  29. Gabozero, Габозеро (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  30. Nimetön1, без названия (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  31. Novozemskoje, Новоземское (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  32. Pertjarvi, Пертярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  33. Gappamus, Гаппамус (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
  34. Ongimus, Онгимус (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 2.3.2022. (venäjäksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Видлица (река)