Visapallonheitto
Visapallonheitto oli Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä harrastettu urheilulaji. Tavoitteena siinä oli heittää visakoivusta tehty halkaisijaltaan seitsemän senttimetrin kokoinen ja 150 grammaa painava pallo mahdollisimman kauas. Pituusheiton suoritustapa oli samanlainen kuin kivenheitossa. Kilpailumuodon esikuvana oli muualla maailmassa harrastettu krikettipallon heitto. Visapallonheittoa alettiin Suomessa harrastaa 1903, mutta toiminta lakkasi melko pian heittojen aiheuttamien lihasrevähtymien, kyynärpäävammojen ja muiden vaivojen vuoksi.[1]
Heittosuoritukseen valmistavan nopean juoksun eli vauhtimatkan pituus sai olla rajaton.[2] Pisimmät heitot Suomessa olivat sadan metrin luokkaa.[1]Viipurissa 1903 pidetyssä kilpailussa tamperelainen I. Karlsson heitti tuloksen 132,47 metriä.[3] Samana vuonna tamperelaisen Voimistelu- ja urheiluseura Yrityksen syyskilpailuissa viisiottelun voittajan visapallonheiton tulos oli 119 metriä.[4] Toisaalta on huomattava, että kyseessä on kahden heiton yhteistulos, sillä puupalloa heitettiin kummallakin kädellä.[2] Joissakin urheilutapahtumissa oli sekä miesten että naisten kilpailu.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Iso tietosanakirja. (Osa 15, palsta 764, hakusana visapallonheitto) Helsinki: Otava, 1939.
- ↑ a b Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton yleisurheilun kilpailusäännöt. Suomen Urheilulehti, 1.8.1911, nro 8, s. 25. Helsinki. ISSN 0355-6085 Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ Voimistelu- ja urheilujuhlassa. Wiipuri, 24.6.1903, s. 2. Viipuri: Wiipurin Uusi Kirjapaino- ja Sanomalehti-Osakeyhtiö. Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ Voimistelu- ja urheiluseura ”Yrityksen” syyskilpailut. Aamulehti, 16.9.1903, s. 3. Tampere: Tampereen Kirjapaino Osakeyhtiö. Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ Kankaanpää. Tampereen Sanomat, 7.8.1906, s. 2. Tampere: Tampereen Sanomain Osakeyhtiö. Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Viitattu 2.2.2024.