Viralan kartano

Viralan kartano sijaitsee Janakkalassa Viralan kylässä Viralanjärven koillisrannalla. Kartanon yhteydessä toimi vuosina 1872–1942 Nääs Spritfabriks Aktiebolagin viinanpolttimo ja hiivatehdas.

Viralan kylän 10 taloa joutuivat 1585 Hakoisten kartanon omistaneen Matti Laurinpoika Kruusin läänityksiksi. Vuonna 1626 Brita De la Gardie osti talot jotka muuttuivat perintötaloista rälssitaloiksi. Talojen aikaisemmin kruunulle maksamat verot menivät nyt rälssin haltijalle. Ensimmäiset kartanon 13 torpasta perustettiin vuonna 1700. Viralan kartano kuului vuosina 1806–1904 Hakoisten kartanoon. Kartanon rälssitilat lakkautettiin 1868 ja niiden maat liitettiin kartanon maihin. Kartanon talouskeskus perustettiin 1860-luvulla Viralan kylän vanhalle kylätontille.

Kartanon uusrenessanssityylisen puisen päärakennuksen nykyinen ulkoasu on peräisin 1890-luvulta. Kartanon alueella on useita 1800-luvulta peräisin olevia asuinrakennuksia sekä vuonna 1914 rakennettu tiilinen tehdasrakennus. Kartanon puiston istutukset on tehty 1880-luvulla.

Nykyisin Viralan kartanossa kasvatetaan fasaaneja.

Teollinen toiminta kartanossa

Vuonna 1872 Hakoisten ja Viralan kartanot omistanut parooni Hans Gustaf Boije perusti yhdessä Kytäjän kartanon omistajan Constantin Linderin ja protokollasihteeri C. A. Ehrnroothin kanssa avoimen yhtiön joka aloitti viinan valmistuksen kartanon lähelle rakennetussa polttimossa. Raaka-aineena käytettiin lähinnä Etelä-Venäjältä tuotua maissia joka kuljetettiin rautateitse Pietarin kautta Turenkiin. Polttimon tuottama raakaviina vietiin sitten Helsinkiin jossa se jalostettiin lopputuotteeksi Itäisen Heikinkadun varrella sijainneessa paloviinatehtaassa. Vuonna 1885 Viralassa aloitettiin myös ensimmäisenä Suomessa leipomohiivan teollinen valmistaminen käyneestä viinamäskistä. Viralan tehdas toimi aluksi höyryvoimalla mutta 1907 läheiseen Viralan koskeen rakennettiin tehdasta varten sähkövoimala. Avoin yhtiö muutettiin 1881 Nääs Spritfabriks Aktiebolag nimiseksi osakeyhtiöksi jonka haltuun siirtyi koko kartano vuonna 1904 paroni Boijen kuoltua.

Kieltolain voimaantulo 1919 lopetti viinanvalmistuksen ja samalla myös hiivan tuotanto vähentyi olennaisesti. Kun kieltolaki vuonna 1932 kumottiin, alettiin Viralassa valmistaa 96 % alkoholia Oy Alkoholiliike Ab:n alihankintana noin 450 000 kiloa vuodessa. Raaka-aineena käytettiin nyt kotimaista perunaa ja ohraa. Tislauksen sivutuotteena syntynyt rankki myytiin karjanrehuksi. Viinanvalmistus päättyi jatkosodan aikana 1942, kun perunaa ei enää elintarvikepulan vuoksi voinut käyttää raaka-aineena.

Vuosina 1943–1948 entisissä viinatehtaan tiloissa toimi Oy Petko Ab joka poltti tervaa tervaskannoista ja valmisti tervaöljyä jota käytettiin maaöljypohjaisten voiteluaineiden korvikkeena. Ulkomaisen tuonnin vapautuminen 1948 lopetti tämän tuotannon. Tämän jälkeen Viralan kartanon tyhjillään olleissa kotieläinrakennuksissa kasvatettiin vuodesta 1950 alkaen herkkusieniä. Viralassa toimi myös pieni teknokemian alan tehdas, joka valmisti Ortex-tuotemerkillä pesu- ja puhdistusaineita. Vuosina 1882–1930 Viralassa toimi myös sahalaitos.

Lähteet

• Viralan kylän historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo: Janakkala - Viralan kartano ja kulttuurimaisema