Vilsmeier–Haack-reaktio
Vilsmeier–Haack-reaktio eli Vilsmeier-reaktio on elektrofiilisiin aromaattisiin substituutioihin kuuluva reaktio, jolla elektronirikkaista aromaattisista yhdisteistä voidaan valmistaa aromaattisia aldehydejä tai ketoneja. Reaktiossa disubstituoitu amidi reagoi fosforyylikloridin ja elektronirikkaan aromaattisen yhdisteen kanssa.[1][2][3][4][5] Reaktio on saanut nimensä kehittäjiensä Anton Vilsmeierin ja Albrecht Haackin mukaan.
Reagenssit ja reaktiomekanismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilsmeier–Haack-reaktio tapahtuu parhaiten elektronirikkaille aromaattisile yhdisteille, kuten aromaattisille amiineille, fenoleille, atsuleenijohdannaisille ja ferroseenijohdannaisille sekä elektronirikkaille heteroaromaatisille yhdisteille kuten pyraaneille, furaaneille ja indoleille. Amidina reaktiossa käytetään tyypillisesti joko dimetyyliformamidia tai N-metyyliformanilidia, mutta myös jotain muuta dialkyyli- tai diaryyliamidia voidaan käyttää. Fosforyylikloridin sijasta reaktiossa voidaan käyttää oksalyylikloridia, fosgeenia tai trifluorimetaanisulfonihappoanhydridiä käytettäessä reaktio tapahtuu myös vähemmän reaktiivisille aromaattisille yhdisteille, kuten fenantreenille tai naftaleenille.[1][3][2][4][5]
Vilsmeier–Haack-reaktion ensimmäisessä vaiheessa fosforyylikloridi reagoi disubstituoidun amidin kanssa muodostaen kloori-iminiumkationin, joka elektrofiilisena reagoi nukleofiilisen aromaattisen renkaan kanssa elektrofiilisella aromaattisella substituutiolla. Muodostuvasta tuotteesta eliminoituu kloridi-ioni ja muodostuva epästabiili iminiumioni hydrolysoituu aromaattiseksi aldehydiksi tai ketoniksi.[1][2][3][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren, Peter Wothers: Organic Chemistry, s. 1158. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-850346-0 (englanniksi)
- ↑ a b c Francis A. Carey & Richard J. Sundberg: Organic Chemistry B: Reactions and synthesis, s. 1024. Springer, 2007. ISBN 978-0-387-68350-8 (englanniksi)
- ↑ a b c Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 724–725. John Wiley & Sons, 2007. ISBN 978-0-471-72091-1 (englanniksi)
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1155. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.9.2013). (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Laue & Andreas plagens: Namen- und Schlagwort-Reaktionen der Organischen Chemie, s. 303–305. Springer, 1994. ISBN 978-3-519-03526-8 (saksaksi)