Viljo Vienola
Kalle Viljo Vienola (17. heinäkuuta 1908 Nurmijärvi – 20. heinäkuuta 1985) oli suomalainen rakennusmestari ja rakennusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]
Vienolan vanhemmat olivat puhelinteknikko Vilho Herman Vienola ja Ida Arlander ja puoliso vuodesta 1940 Liisa Jalkanen. Vienola valmistui rakennusmestariksi Helsingin teknillisestä koulusta vuonna 1937 ja työskenteli sitten rakennusosaston opettajana Tammelan kotiteollisuuskoulussa, piirtäjänä Granitilla ja vastaavana rakennusmestarina Oy Törnqvist & Ekbohmilla. Osallistuttuaan talvisotaan ja jatkosotaan hän toimi puolustusvoimien palveluksessa vastaavana rakennusmestarina, kunnes perusti vuonna 1946 oman rakennusliikkeen.[1][2]
Vienolan yritys toteutti asuin- ja liike- sekä teollisia ja julkisia kohteita varsinkin Kuopion seudulla, mutta myös muualla Suomessa. Kuopiossa sen kohteita olivat muun muassa linja-autoasema ja Minna Canthin koulu. Vienolan yritys tunnettiin koulujen rakentajana laajemmin, sen rakentamia olivat esimerkiksi Mikkelin tyttölyseo, Siilinjärven keskikoulu, Joensuun seminaari, Oulun yliopiston harjoituskansakoulu, Pielisjärven yhteislyseo, Lieksan kansalaiskoulu, Heinolan keskikoulu, Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikoulu. Virastotalot yritys rakensi muun muassa Joensuuhun ja Suonenjoelle ja osallistui esimerkiksi Savon Sellun voimalaitoksen rakentamiseen. Vuonna 1966 teollisuusneuvoksen arvonimen saanut Vienola oli aktiivisesti mukana alansa yhteistyössä ja hänet tunnettiin myös ammunnan piirissä. Suomen Ampujainliiton kultaisen ansiomerkin Vienola sai vuonna 1968.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Viljo Vienola Biografiasampo. Viitattu 28.3.2022.
- ↑ 50-vuotiaita. Helsingin Sanomat, 17.2.1958, s. 6.