Viljo Kauppila
Viljo Antero Kauppila (22. heinäkuuta 1892 Janakkala – 11. lokakuuta 1976 Lahti) oli suomalainen jääkärieversti ja pankinjohtaja sekä Janakkalan kunnan ainoa jääkäri. Viljo Antero Kauppila syntyi Janakkalan Kauppilan kylän Kauppilan talossa. Hänen vanhempansa olivat Konstantin Erkinpoika Kauppila ja Ida Vilhelmiina Maria Joonantytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Pirkko Viholaisen kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppila kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Hämäläisosakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla vuosina 1913–1914. Venäjän keisarikunnan armeijan Kazanin sotakoulun hän kävi vuosina 1914–1915 ja Sotakorkeakoulun komentajakurssin hän suoritti vuonna 1928 ja yleisen osaston vuosina 1931–1932. Sotien jälkeen Kauppila suoritti vielä raha- ja pankkiopin tutkinnon Kauppakorkeakoulussa vuonna 1946.[1][2]
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän armeija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppila astui vapaaehtoisena Venäjän armeijan palvelukseen syyskuussa 1914. Kävi Kazanin sotakoulun 1914–1915. Hän palveli 97. Jalkaväkirykmentin täydennyspataljoonassa Saratovissa joulukuuhun 1915.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppila palasi välittömästi Venäjältä takaisin Suomeen saatuaan tiedon jääkäriliikkeestä. Suomesta hän jatkoi matkaansa Saksaan ja liittyi vapaaehtoisena sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 29. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen hänet komennettiin 4. toukokuuta 1917 alkaen laivastoon ja määrättiin Libaun rannikkokipinälennätinaseman palvelukseen. Komennukseltaan hän palasi takaisin yksikköönsä 6. helmikuuta 1918 hieman ennen pataljoonan kotiuttamista.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppila saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 3. jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 8. maaliskuuta 1918 lähtien 4. jääkärirykmentin 9. jääkäripataljoonan ja 25. maaliskuuta 1918 alkaen 11. jääkäripataljoonan 1. komppaniassa. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa, missä hän haavoittui lievästi 29. huhtikuuta 1918.Suomen sisällissota: Joukkueenjohtaja mm. osallistui Viipurin taisteluihin. Haavoittunut 29. huhtikuuta 1918 Viipurissa vasempaan käsivarteen. [1][2]
Sotilasura Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan jälkeen Kauppila toimi Pohjanmaan jääkärikomppanian päällikkönä 1918-1922 sekä Viipurin rykmentissä pataljoonankomentajana 1923-1927. Polkupyöräpataljoona 3:a hän komensi 1928. Reserviupseerikoulua hän johti ensimmäisen kerran 1928–1933. Tampereen rykmentin komentajana Kauppila oli 1933-1938. Keski-Suomen sotilaslääniä hän johti 1938-1939.
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodassa Kauppila komensi 10. divisioonaa Taipaleen joella 21. joulukuuta 1939 saakka. Välirauhan ja jatkosodan aikana hän toimi toistamiseen Reserviupseerikoulun komentajana 1940-1946. Evp 1946.
Sotien jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimi Pohjoismaiden Yhdyspankin Kuusankosken konttorin johtajana 1946–1958.
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
               |
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
- Sota-arkisto
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjan Prikaatin Kilta: Viljo Kauppilan biografia (Arkistoitu – Internet Archive)