Viljam Heloterä
Viljam August Helander myöh. Heloterä (31. joulukuuta 1890 Orivesi – 25. elokuuta 1959) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hänen vanhempansa olivat sahanasettaja August Helander ja Gustava Lindgren. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Iida Sofia Henrikssonin kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helander kävi kansakoulun ja suoritti yksityisoppilaana viidennen luokan kurssin Kuopion lyseossa vuonna 1929. Hän suoritti täydennyskurssit Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1924 ja taktiikan soveltamiskurssin vuonna 1926 sekä komppanianpäällikkökurssin vuonna 1931 ja luutnanttikurssin vuonna 1937.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä oriveteläinen sahanasettaja-harjoittelija liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 31. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän suoritti Lockstedtissa myös lääkintäkurssin.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Helander saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan aluksi joukkueen varajohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, joka siirrettiin 26. maaliskuuta 1918 alkaen 1. jääkäripataljoonan 2. komppaniaksi. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Lempäälässä, Vesilahdella, Säiniössä ja Viipurissa. Hän haavoittui lievästi Lempäälässä.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helander sijoitettiin sisällissodan jälkeen suoritetussa armeijan uudelleen järjestelyssä vääpeliksi Suomen valkoisen kaartin 10. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 11. huhtikuuta 1919 Miinanetsintälaivueeseen, missä hän toimi jalkaväen koulutusaliupseerina ja myöhemmin nuorempana upseerina sekä lyhyitä viransijaisuuksia Miinanetsintälaivueen koulutuskomppanian päällikkönä. Armeijasta hän erosi 31. maaliskuuta 1922 ja astui suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja hänet sijoitettiin 15. lokakuuta 1922 alkaen Kuopion maalaiskunnan suojeluskunnan paikallispäälliköksi, josta hänet siirrettiin 1. helmikuuta 1925 Kuopion suojeluskuntapiirin 2. alueen ja 1. helmikuuta 1933 alkaen 9. alueen päälliköksi. Helander toimi myös useilla suojeluskuntain leiripäivillä opetustehtävissä.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heloterä osallistui talvisotaan ylimääräisten harjoitusten aikana linnoitustöiden johtajana Sakkolassa ja toimi Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin esikunnassa toimisto 2. päällikkönä. Välirauhan aikana hän toimi ensin Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin 3. alueen päällikkönä ja myöhemmin pataljoonan komentajana Jalkaväenkoulutuskeskus 6:ssa, mistä hänet siirrettiin komento- ja järjestelytoimiston päälliköksi ja aluepäälliköksi Pohjois-Savon suojeluskuntapiiriin. Vielä ennen jatkosodan syttymistä hänet kerittiin siirtää aluepäälliköksi Iisalmen suojeluskuntapiiriin. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Iisalmen suojeluskuntapiirin komento- ja järjestelytoimiston päälliköksi, missä tehtävässä hän oli aina sodan loppuun saakka, hoitaen myös viransijaisena suojeluskuntapiirin komentajan tehtäviä. Heloterä erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1944.[2]
Luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heloterä toimi Iisalmen suojeluskuntapiirin kenttäoikeuden upseerijäsenenä vuosina 1941–1944 ja hoiti sotien jälkeen eri luottamustehtäviä Lapinlahden kunnassa muun muassa Vapaan huollon keskuksen sihteerin tehtäviä vuodesta 1946 alkaen sekä väestönsuojelulautakunnan sihteerin tehtäviä vuosina 1947–1957 sekä huoneenvuokralautakunnan puheenjohtajana vuosina 1947–1957. Hän oli myös Sotainvalidien Veljesliiton ja Kansallisseuran jäsenenä sekä Suomi–Neuvostoliitto-Seuran jäsenenä ja puheenjohtajana Lapinlahden alaosastossa sekä Lapinlahden Veto ry:n jäsenenä ja puheenjohtajana. Hänet haudattiin Kuopioon.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
        |
|