Vilho Levänen
Viljo Mikko (Vippa) Levänen (1. helmikuuta 1893 Joensuu – 23. joulukuuta 1965) oli suomalainen jääkärimajuri. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisen Armeijan riveissä joukkueenjohtajana.[1][2]
Perhetausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leväsen vanhemmat olivat talonomistaja Josef Levänen ja Maria Vigell. Hänet vihittiin ensimmäisen kerran avioliittoon vuonna 1936 Sigrid von Schummerin kanssa ja toisen kerran vuonna 1962 Aili Alfrid Eskelisen kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levänen kävi neljä luokkaa Joensuun suomalaisessa lyseota ja opiskeli sen jälkeen musiikkia Filharmonisen seuran orkesterikoulussa Helsingissä. Hän kuului seuran orkesteriin sellonsoittajana. Hän suoritti yksityisesti viidennen luokan Helsingin suomalaisessa lyseossa vuonna 1923. Hän suoritti Viipurin upseerikokelaskurssin vuosina 1918–1919 ja oli kuuntelu-upseerina Kadettikoulussa vuosina 1922–1923 sekä kävi sotilaspedagogisen kurssin vuonna 1925. Hän suoritti taktiikan soveltamiskurssin ja jalkaväen ampumakoulutuskurssin Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1926 sekä kävi Taistelukoulun komppanianpäällikkökurssin vuosina 1930–1931.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levänen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 19. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän kuului pataljoonan torvisoittokuntaan ja orkesteriin.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levänen astui Suomen armeijan palvelukseen Saksassa 11. helmikuuta 1918 varavääpeliksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 5. Jääkärirykmentin 13. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kuokkalassa sekä etenemiseen Rajajoelle.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levänen palveli sisällissodan jälkeen joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä edelleen 5. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin aluksi Kuopion jalkaväkirykmentti 4 ja myöhemmin Tampereen rykmentti. Hän osallistui vuonna 1920 Porajärven puolustukseen, muun muassa Soutajärven taisteluihin. Hänet määrättiin 28. huhtikuuta 1921 komppanianpäälliköksi aluksi Tampereen rykmentin 8. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 1. kesäkuuta 1923 alkaen niin ikään päälliköksi 2. komppaniaan. Rykmentin aliupseerikoulun johtajaksi hänet nimitettiin 3. marraskuuta 1924. Aliupseerikoulusta hänet siirrettiin komppanianpäälliköksi 2. komppaniaan 27. heinäkuuta 1928 ja edelleen 1. komppaniaan päälliköksi 10. elokuuta 1933.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levänen osallistui talvisotaan Kenttätäydennysprikaatin VIII pataljoonan komentajana ja osallistui sotatoimiin Pelkosenniemellä. Myöhemmin hänet siirrettiin Lapin Ryhmän käyttöön ja hänet siirrettiin II pataljoonan komentajaksi (Osasto Leväsen) Jalkaväenkoulutuskeskus 4:ään. josta hänet siirrettiin pataljoona Leväsen komentajana Virolahden alalohkolle.[2]
Välirauhan aikana hän toimi Jalkaväenkoulutuskeskus 4:ssä ja Maavoimien esikunnassa, josta hänet siirrettiin pataljoonan komentajaksi 4. Prikaatiin ja edelleen II Armeijakunnan Henkilötäydennyskeskukseen ja Jääkäripataljoona 3:een.[1][2]
Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin komentajaksi Linnoituspataljoona 5:een, josta hänet siirrettiin seuraavana vuonna pataljoonan komentajaksi Jalkaväenkoulutuskeskus 1:een. Vuonna 1943 hänet siirrettiin komentajaksi Sotavankileiri ?:een, josta hänet siirrettiin seuraavana vuonna päälliköksi Sotavankileiri 9:ään. Sotien jälkeen hän erosi vakinaisesta palveluksesta.[1][2] Hänet haudattiin Tuusulaan.
Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.