Vikellys

Polvivaaka laukassa

Vikellys (vaulting) on akrobatiaa liikkuvan hevosen selässä. Hevonen laukkaa halkaisijaltaan vähintään 15-metrisellä ympyrällä vastapäivään, ja ympyrän keskellä oleva juoksuttaja antaa merkkejä hevoselle ääniapujen, juoksutusraipan sekä juoksutusliinan avulla. Vikeltäjät hyppäävät vauhdissa hevosen selkään ja suorittavat siellä erilaisia voimisteluliikkeitä. Hevosen rungon ympäri on kiinnitetty erityinen vikellysvyö, jonka tukevat kahvat ja kaksi jalkalenkkiä helpottavat olennaisesti liikkeiden suorittamista. Vikellystä voi harjoitella myös ilman hevosta niin kutsutulla vikellyspukilla. Vikeltämistä harjoitellaan laukan lisäksi myös käynnissä. Vikellykseen liittyvät varsinaisten vikellysharjoitusten ohella kiinteänä osana voimistelu, venyttely, jumppaaminen ja liikkuvuusharjoitukset.

Historia

Vikellystä harrastettiin jo antiikin aikana sirkuksissa. 1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa vikellys oli tärkeä osa ratsuväen harjoittelua. Vasta 1940-luvulla vikellyksestä tuli lasten ja nuorten laji. Suomeen vikellys rantautui 1980-luvun puolessavälissä, jolloin Katariina Kaartinen (nyk. Alongi) aloitti vikellyksen Sipoossa Knaperbackan Ratsastuskoululla, aluksi lähinnä ulkomailta tuotujen opaskirjojen varassa, myöhemmin leireillä Saksassa muutaman muun knaperbackalaisen kanssa. Seurauksena oli Suomen ensimmäisen vikellysjoukkueen perustaminen. Vähitellen 1980-luvun lopulla vikellys levisi muuallekin Etelä-Suomeen, kun Tuomarinkylään ja Kilon tallille perustettiin joukkueet, ja sieltä edelleen muualle Suomeen (mm. Messilään). Ensimmäisiä vikellyskilpailuja järjestettiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Sittemmin vikellysjoukkueita on perustettu monille talleille, ja niitä on nykyään parikymmentä. Vuosittain järjestetään 2–4 kansallista kilpailua ja 1–3 aluekilpailua. Yksin- ja joukkuevikellyksessä kilpaillaan sekä Suomen että Pohjoismaiden mestaruuksista. Vuosittain järjestetään noin 10 kansainvälistä vikellyskilpailua eli CVI (Concours de Voltige International)-kilpailua eri puolilla maailmaa sekä vuorovuosin EM- ja MM-kilpailut.

Nykyään vikellys on vaativa kilpaurheilulaji mutta myös erinomainen tapa parantaa notkeuttaan, tasapainoaan ja koordinaatiokykyään. Laji sopii kaikille, jotka pitävät hevosista ja voimistelusta. Vikellys sopii erityisesti lapsille ja nuorille (suurin osa lajin harrastajista on 11–17-vuotiaita tyttöjä), mutta vikellyksen voi aloittaa vanhempanakin.

Hevonen ja varusteet

Hollantilainen vikellysjoukkue

Hyvä vikellyshevonen on luonteeltaan rauhallinen ja sillä on pyöreä, tasainen laukka. Vikellyshevoset ovat yleensä kookkaita ja vahvaselkäisiä, jotta ne jaksavat kantaa selässään useita vikeltäjiä samanaikaisesti. Kilpailuissa vikellyshevosen tai -ponin on oltava vähintään 7-vuotias. Hevosella on tavanomaisten juoksutusvarusteiden (nivelsuitsitus sekä sivuohjat ja suojat tai pintelit) lisäksi vikellysvyö, joka kulkee hevosen rungon ympäri ja johon sivuohjat kiinnitetään. Vikellysvyössä on kaksi tukevaa kahvaa sekä molemmin puolin jalkalenkit, jotka voivat olla säädettävät. Lisäksi kahvojen välissä voi olla ylimääräinen, nahasta valmistettu pehmeä kahva. Kaikki muut lenkit ja kahvat ovat kiellettyjä. Vikellysvyön alla käytetään vaahtomuovia sekä hevosen selkää suojaavaa vikellyspatjaa kooltaan enintään 90 x 100 cm. Juoksuttajalla on käytössään juoksutuspiiska sekä juoksutusliina eli pitkä leveä hihna, joka kulkee hevosen suitsista juoksuttajan käteen.

Vikeltäjät käyttävät joustavaa, urheilullista voimisteluasua tai verryttelyhousuja sekä kumipohjaisia voimistelutossuja. Kypärää ei vikellyksessä käytetä, sillä se vaikeuttaa liikkeiden suorittamista ja on jopa turvallisuusriski. Pitkät hiukset on pidettävä kiinni sidottuina. Joukkuekilpailussa joukkueen jäsenten asujen tulisi olla siistit ja yhtenäiset ja juoksuttajan asun sopia yhteen niiden kanssa.

Liikkeet

Voltti takaperin.

Perusliikkeet eli pakolliset liikkeet (compulsories) vaativat vikeltäjältä monipuolisia taitoja kuten voimaa, nopeutta, tasapainoa ja notkeutta. Niitä on seitsemän, ja joukkuevikellyksessä ne jaetaan kahteen osaan (blokkiin). Ensimmäisen blokin liikkeet ovat selkäänhyppy, perusistunta, polvivaaka ja mylly, toisessa blokissa esitetään sakset, seisonta ja lankku. Joukkuevikellyksessä selkäänhyppy esitetään myös blokkien välissä. Liikkeet jaetaan staattisiin ja dynaamisiin. Dynaamisia perusliikkeitä ovat myllyt, sakset ja lankku, jotka ovat myös perusliikkeistä vaikeimmat.

Kaikki liikkeet alkavat perusasennosta eli istuvasta asennosta ja myös päättyvät tähän asentoon, kun liike on kestänyt vaaditut neljä laukka-askelta. Perusasennossa vikeltäjä istuu lähellä vikellysvyötä selkä suorana ja katse eteenpäin pitäen molemmin käsin kiinni vikellysvyön kahvoista.

Selkäänhypyssä vikeltäjä juoksee ympyrän sisäpuolella eli hevosen vierellä vasemmalla puolella laukan tahdissa, tarttuu molemmilla käsillä vikellysvyön kahvoihin (otteita on useita erilaisia) ja ponnistaa laukka-askeleiden antaman vauhdin avulla hevosen selkään heittäen oikean jalan korkealle hevosen lautasten yli.

Perusistunta muistuttaa perusasentoa. Siinä vikeltäjä istuu selkä suorana. Olkapäästä kulkee suora linja lonkan kautta kantapäähän, varpaat osoittavat alaspäin. Vikeltäjä nostaa kädet suorina sivuilleen niin, että sormet ovat suunnilleen silmien korkeudella.

Polvivaa’assa vikeltäjä nousee ensin polvilleen pitäen kahvoista kiinni ja nostaa sitten oikean jalan vaakasuoraan taaksepäin ja vastakkaisen käden vaakasuoraan eteenpäin niin, että sormet ja varpaat ovat silmien tasolla. Liikkeen lopuksi vikeltäjä laskee käden kahvaan ja samanaikaisesti suoristaa molemmat jalat suoraksi ja liukuu pehmeästi istuvaan asentoon. Ihanteellinen polvivaaka on sellainen, jossa jalka ja käsi nousevat ja laskeutuvat yhtä aikaa.

Myllyssä vikeltäjä suorittaa 360 asteen käännöksen istuvasta asennosta eli kääntyy neljännesympyrän verran aina neljän laukka-askeleen välein. Ensin vikeltäjä nostaa oikean jalan suorana ja korkealla kaulan yli vasemmalle puolelle niin, että hän istuu sisäpuolelle päin sivuittain hevosen selässä. Seuraavaksi vikeltäjä kääntyy samalla tavalla takaperin, sitten ulkopuolelle ja lopuksi taas takaisin normaaliin asentoon. Jalat pysyvät suorina koko ajan, samoin selkä. Mylly päättää ensimmäisen blokin, ja sitä seuraa välittömästi alastulo samassa tahdissa. Alastulossa vikeltäjä nostaa ojennetun oikean jalkansa korkealle hevosen kaulan yli puoliympyrän muotoisessa kaaressa, laskeutuu maahan jalat lähestulkoon suorina hevosen etujalkojen viereen ja lähtee välittömästi juoksemaan samaan suuntaan kuin hevonen.

Sakset on kaksiosainen liike. Siinä vikeltäjä ottaa ensin jaloillaan vauhtia edestä, kumartuu eteenpäin ja kahvoista kiinni pitäen heittää jalat suorina korkealle hevosen lautasten yläpuolelle ilmaan, jossa jalat saksaavat: vasen jalka siirtyy ristiin oikean yli ja ratsastaja kääntyy istumaan takaperin. Seuraavaksi vikeltäjä tekee saman niin, että hän heittää jalat korkealle eteen- ja ylöspäin (eli jälleen hevosen lautasten yläpuolelle) ja uuden saksauksen jälkeen päätyy istumaan taas oikein päin.

Seisonnassa vikeltäjä nousee ensin kahvoista kiinni pitäen polvilleen ja kyykyn kautta seisovaan asentoon, jossa hän nostaa molemmat kädet suorina sivuilleen silmien tasolle. Polvet ovat hiukan koukussa ja joustavat ja jalkapohjat ovat rentoina. Liikkeen lopuksi vikeltäjä tarttuu kahvoihin ja liukuu pehmeästi ja suorin jaloin istuvaan asentoon hevosen selkään.

Lankussa on kaksi vaihetta, joista jälkimmäinen päättyy alastuloon. Ensimmäisessä vaiheessa vikeltäjä heittää ojennetut jalkansa taakse ylös ja päätyy käsiseisontaan. Tästä asennosta lantio taitetaan terävästi alas ja vikeltäjä liukuu pehmeästi sivuittain istumaan vasemmalle puolelle, pää ja hartiat kuitenkin kääntyneinä eteenpäin. Toinen osa alkaa ensimmäisen tapaan käsiseisonnalla ja laskeutuu siitä laajassa kaaressa pehmeästi maahan ympyrän ulkopuolelle, katse ja vartalo suunnattuna hevosen menosuuntaan.

Tekniset liikkeet, jotka kuuluvat yksinvikeltäjien kilpailuohjelmaan määritellään uudelleen joka toinen vuosi. Kustakin ryhmästä (tasapaino, ajoitus/rytmi, lihasvoima, ponnistusvoima ja liikkuvuus) on yksi tekninen liike. Tällä hetkellä esimerkiksi tasapainoliikkeenä on takaperin seisonta vapaalla käsiliikkeellä ja ajoitusliikkeenä kärrynpyörä hevosen kaulalta selänpuolelle.

Vapaaohjelmassa vain mielikuvitus on rajana (tosin liikkeiden on tässäkin oltava sääntöjen mukaisia). Siinä vikeltäjä tai joukkue saa itse suunnitella yksilöllisen ohjelman, johon kuuluu sekä staattisia että dynaamisia liikkeitä. Joukkuevikellyksen vapaaohjelmassa esitetään yhdistelmä yksöis-, kaksois- ja kolmoisliikkeitä.

Vikellyslajit ja -ohjelmat

Vikellys kuuluu Suomen Ratsastajainliiton määrittelemiin kilpailulajeihin. Vikellyksessä kilpaillaan sekä yksin- että joukkuevikellyksessä. Nykyään ikärajoja ei enää ole, vaan kuka tahansa voi kilpailla kummassakin sarjassa iästä riippumatta (aiemmin joukkuevikellyksen yläikäraja oli 18 vuotta ja yksinvikellyksen alaikäraja 14 vuotta). SRL:n noudattamat säännöt eroavat hieman kansainvälisen ratsastusliiton (Fédération Equestre Internationale, FEI) säännöistä.

Kansallisissa kilpailuissa on oltava 2–5 tuomaria (aluekilpailuissa riittää yksi), jotka ovat sijoittuneet eri puolelle areenaa. Päätuomarin vieressä istuu ajanottaja. Perusliikkeiden, vapaaohjelman ja yleiskuvan arviointi tapahtuu asteikolla 0–10 (desimaalien käyttö on sallittua) seuraavasti:

• 10 - erinomainen
• 9 - erittäin hyvä
• 8 - hyvä
• 7 - melko hyvä
• 6 - tyydyttävä
• 5 - riittävä
• 4 - riittämätön
• 3 - melko huono
• 2 - huono
• 1 - hyvin huono
• 0 - ei esitetty (tai vähennysten seurauksena)

Perusliikkeissä tehdyistä virheistä vähennetään pisteitä vikellyssäännöissä mainitulla tavalla. Esimerkiksi jokaisesta puuttuvasta laukka-askeleesta perusistunnassa, polvivaa'assa tai seisonnassa vähennetään 1 piste, tasapainon menetyksestä ja sen seurauksena kahvoihin tarttumisesta kesken edellä mainittujen liikkeiden vähennys on 2 pistettä. Nolla annetaan muun muassa jokaisesta suorittamatta jääneestä tai enimmäisajan jälkeen suoritetusta liikkeestä, vikeltäjän putoamisen seurauksena tai kahdesti suoritetusta perusliikkeestä.

Teknisessä ohjelmassa annetaan kymmenen arvosanaa: jokaisesta viidestä liikkeestä yksi arvosana, sommittelun tekninen tai taiteellinen osa, esittäminen ja hevosen arvostelusta kaksi arvosanaa.

Vapaaohjelmassa (kür) arvostellaan arvosanoin neljä osa-aluetta, jotka ovat vaikeusaste, sommittelu, esittäminen ja hevonen. Pisteillä on eri kertoimet riippuen siitä, onko kyseessä joukkue- vai yksinvikellys.

Musiikin käyttö ohjelmissa on sallittua ja jopa suotavaa.

Joukkuevikellys

Vikellysjoukkue koostuu juoksuttajasta, kuudesta vikeltäjästä, yhdestä varavikeltäjästä ja hevosesta. Joukkuekilpailu koostuu kahdesta osasta: perusliikkeet ja vapaaohjelma.

Kaikki seitsemän vikeltäjää suorittavat perusliikkeet määrätyssä järjestyksessä kahdessa blokissa siten, että ensin joukkueen kaikki jäsenet suorittavat ensimmäisen blokin liikkeet ja vasta sen jälkeen kaikki suorittavat toisen blokin liikkeet. Vapaaohjelma koostuu sekä staattisista ja dynaamisista liikkeistä ja jokaisen vikeltäjän on suoritettava siinä ainakin yksi liike. Vapaaohjelmassa hevosen selässä saa olla kerrallaan korkeintaan 3 vikeltäjää, joista kahden on oltava jatkuvasti hevosen kanssa kosketuksissa. Perusliikkeiden enimmäisaika on 7 minuuttia ja vapaaohjelman 4 minuuttia.

Jokaisen vikeltäjän perusliikkeiden (7 liikettä) pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan kuudella (vikeltäjien määrällä), tähän lisätään hevospiste ja tulos jaetaan yhdeksällä. Vapaaohjelmasta annetaan neljä arvosanaa: vaikeusasteesta (kerroin 1; vain 25 vaikeinta liikettä arvostellaan), sommittelusta (kerroin 2), esittämisestä (kerroin 2,5) ja hevosesta (kerroin 1,5). Kokonaistulos jaetaan seitsemällä. Jos kilpailu käydään yhdessä kierroksessa, perusliikkeiden ja vapaaohjelman pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos kilpailu käydään kahdessa kierroksessa, lasketaan kolmen osasuorituksen (1. kierroksella perusliikkeet ja vapaaohjelma, 2. kierroksella vapaaohjelma) pisteet yhteen ja jaetaan kolmella. Tulos pyöristetään kolmanteen desimaaliin. Jos kahdella joukkueella on sama tulos, perusliikkeiden kokonaispistemäärä ratkaisee paremmuuden.

Yksinvikellys

Yksinvikellyksessä ohjelma koostuu kolmesta osasta: perusliikkeet, tekninen ohjelma ja vapaaohjelma. Kaikki ohjelman osat on suoritettava samalla hevosella. Ohjelman aikana vikellysympyrällä ei saa juoksuttajan, hevosen ja vikeltäjän lisäksi olla muita ja kaikki ulkopuolinen apu on kielletty.

Perusliikkeet suoritetaan määrätyssä järjestyksessä. Niiden jälkeen seuraa tekninen ohjelma, jossa viiden pakollisen teknisen liikkeen lisäksi vikeltäjä esittää vapaavalintaisia liikkeitä. Lopuksi esitetään vapaaohjelma, joka koostuu sekä staattisista että dynaamisista liikkeistä (myös välihyppyjä suositellaan). Vapaaohjelman on sisällettävä vähintään seitsemän liikettä. Perusliikkeistä ei oteta aikaa, mutta teknisen ohjelman ja vapaaohjelman pituus on yksi minuutti.

Perusliikkeistä annetaan yhteensä kahdeksan arvosanaa (yksi jokaisesta seitsemästä perusliikkeestä ja lisäksi hevosen arvosana, joka kerrotaan kahdella). Nämä arvosanat lasketaan yhteen ja jaetaan yhdeksällä. Teknisessä ohjelmassa annetaan kymmenen arvosanaa: yksi jokaisesta viidestä teknisestä liikkeestä, sommittelusta (kerroin 2), esittämisestä (kerroin 1) sekä hevosesta (kerroin 2). Nämä arvosanat lasketaan yhteen ja jaetaan kymmenellä. Vapaaohjelmasta annetaan neljä arvosanaa: vaikeusasteesta (korkeintaan 10 liikettä arvostellaan, helpoimmista liikkeistä ei saa pisteitä lainkaan), sommittelusta, esittämisestä (kerroin 2) ja hevosesta. Nämä arvosanat lasketaan yhteen ja tulos jaetaan viidellä. Jos kilpailu käydään yhdessä kierroksessa, kokonaistulos saadaan laskemalla kaikki edellä mainitut pisteet yhteen (vapaaohjelman pisteet kerrottuna kahdella) ja jakamalla tulos neljällä. Jos kilpailu käydään kahdessa kierroksessa, suoritus koostuu neljästä osasuorituksesta (1. kierroksella perusliikkeet ja vapaaohjelma, 2. kierroksella tekninen ohjelma ja vapaaohjelma), joiden tulokset lasketaan yhteen ja jaetaan neljällä. Tulos pyöristetään kolmanteen desimaaliin. Jos kahdella vikeltäjällä on sama kokonaispistemäärä, perusliikkeiden pisteet ratkaisevat paremmuuden.

Pas-de-deux

Pas-de-deux on kaksinvikellysluokka, jossa kaksi vikeltäjää suorittaa yhdessä kahden minuutin vapaaohjelman. Arvostellaan kuten yksinvikellyksen vapaaohjelma.

Aiheesta muualla

• Suomen Ratsastajainliitto ry
• Fédération Equestre Internationale