Viitasaaren kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viitasaaren kirkko
Viitasaaren kirkko vuonna 1990.
Viitasaaren kirkko vuonna 1990.
Sijainti Viitasaari
Koordinaatit 63°04′24.1″N, 025°50′58.4″E
Seurakunta Viitasaaren seurakunta
Rakentamisvuosi 1878
Suunnittelija Theodor Granstedt
Materiaali puu
Tyylisuunta päätytornillinen ristikirkko
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Viitasaaren kirkko on Viitasaaren evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko Viitasaarella Keski-Suomessa. Kirkko sijaitsee Haapasaaressa kaupungin keskustan eteläpuolella. Kirkko valmistui vuonna 1878 vuonna 1877 perustetun hautausmaan viereen. Kirkko on järjestyksessä (kirjoitetun tiedon mukaan) seurakunnan neljäs.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitasaaren seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Viitasaaressa, kuten kaksi seuraavaa kirkkoa. Ensimmäinen kirkko oli rakennettu noin vuonna 1600. Saarta kutsutaan Vanhaksi Kirkkosaareksi. Siellä sijaitsee myös Viitasaaren vanhin hautausmaa, joka on perustettu 1590-luvulla. Saaressa sijaitsee myös Viitasaaren vanha mestauspaikka.[1] Seuraavat kirkot rakennettiin samaan paikkaan vuosina 1653 ja 1777. Maaherra Anders Ramsay oli määrännyt vuonna 1775, että uusi kirkko olisi rakennettava Ristiharjunmäelle (nykyisen Suihkosenmutkan paikkaan), mutta seurakuntalaiset pitivät paikkaa sopimattomana, ja kirkko rakennettiin entiselle paikalle Viitasaareen.[2]

Kun kirkko alkoi olla rapistunut, alettiin 1870-luvulla suunnitella uutta kirkkoa. Sijaintipaikaksi esitettiin Ukonkalliota (nyk. Hakamäki), Käräjämäkeä (nyk. Koulunmäki), Ristinmäkeä (nyk. Viestinmäki) ja Haapasaarta, ja viimeksi mainittu paikka vei voiton. Kirkko purettiin ja rakennettiin uudelleen suurennettuna ja eräitä muitakin muutoksia tehden 1877–1878 mantereen puolelle Haapasaareen, jossa se nykyään sijaitsee.[3]

Kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon alttari vuonna 1996.

Viitasaaren nykyinen kirkko on malliltaan päätytornillinen ristikirkko, jonka ristikeskuksen sisäkulmat oli viistetty. Kirkko valmistui vuonna 1878 Haapasaareen haapajärveläisen rakennusmestarin Mikko Karjalahden johdolla. Rakennus koki perusteellisen muutoksen vuonna 1925 arkkitehti Alvar Aallon laatimien korjaussuunnitelmien pohjalta. Kirkon uusgoottilainen muotokieli muuttui klassisistiseksi. Korjaustyön urakoivat kurikkalaiset rakennusmestarit Anton Hakola ja Iisakki Ruuska. Seuraava kunnostus toteutettiin arkkitehti Paavo Riihimäen piirustusten perusteella. Vuoden 1970 korjaussuunnitelmat laati Aslak Sarre.[4] Kirkkorakennus on suojelukohde.

Vielä syksyllä 2016 rakennusta tutkineet asiantuntijat pitivät rakennusta hyväkuntoisena ja suorana. Rakennusta tutkittiin sen takia, että WC-tiloja suunniteltiin tehtäväksi itse kirkkoon, kun nyt ne ovat huonokuntoisessa huoltorakennuksessa.[5] Vuonna 2017 kuitenkin havaittiin kirkon rakenteissa liikkeitä. Katon todettiin painuneen alas noin 30 senttimetriä sekä kirkon seinien taipuneen ulospäin. Syyksi osoittautuivat korjaustöissä tehdyt virheet, jotka olivat heikentäneet tukirakenteita: Aallon johtamassa saneerauksessa oli poistettu pystyhirsien sidepultteja ja 1990-luvulla katkaistu pystypilari. Rakennuksen runko ei enää tukeudu perustuksiin, ja kirkon todettiin tarvitsevan välittömästi apurakenteita.[6] Kirkko tuettiin väliaikaisilla tukitangoilla. Väliaikaisratkaisun toteutus maksoi yli 92 000 euroa.[7] Syksyllä 2019 korjauskustannusten arvioitiin nousevan 4,13 miljoonaan euroon.[8]

Kirkossa on kahdet urut, joista suuremmat valmisti Kangasalan urkutehdas vuonna 1939. Takalehterin suuret urut ovat pneumaattiset, ja niissä on 44 äänikertaa. Urut kunnostettiin läpikotaisin vuonna 2023, ja kustannusarvio oli lähes satatuhatta euroa.[9] Lisäksi sivuparvella on saman rakentamon pienemmät mekaaniset urut, jotka valmistuivat 1989 ja joissa on 20 äänikertaa.[10]

Hautausmaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon ympäristöä uudistettiin kesällä 2008. Haapasaaren itärannalle tehtiin 1596 hautapaikan uusi hautausmaa-alue. Arkkuhautojen lisäksi alueelle tehtiin uurnapaikkoja 187 ja sirottelualue tuhkalle. Uudelle hautausmaa-alueelle tuli myös tunnustukseton hauta-alue.[11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kirkkosaaren maankäytön yleisselvitys Kirkkosaari-työryhmä. Viitattu 4.12.2012.
  2. ↑ Pasanen, Esko: Ehdotettuja kirkonpaikkoja. Viitasaaren Seutu, 3.1.2014, s. 13. ISSN 0356-1410
  3. ↑ Kirkko Viitasaaren seurakunta. Arkistoitu 7.1.2014. Viitattu 20.5.2012.
  4. ↑ Viitasaaren kirkko Finnica. Arkistoitu 14.7.2004. Viitattu 20.5.2012. (suomeksi)
  5. ↑ Siidorow, Tuija: Kirkko seisoo yllättävän ryhdikkäänä. Viitasaaren Seutu, 1.9.2017. ISSN 0356-1410
  6. ↑ Nyman, Pirjo: Kirkon rakoilu alkoi Alvar Aallon ratkaisuista. Viitasaaren Seutu, 1.11.2017, s. 5. ISSN 0356-1410
  7. ↑ Nyman, Pirjo: Tuentaremontti tuli kalliiksi. Viitasaaren Seutu, 11.4.2018. Keski-Suomen Media Oy. ISSN 0356-1410
  8. ↑ Nyman, Pirjo: Miljoonaremontti vetää hiljaiseksi. Viitasaaren Seutu, 13.11.2019, s. 8–9. ISSN 0356-1410
  9. ↑ Viitasaaren kunnostettuja urkuja juhlitaan Maximaalista urkumusiikkia -konsertilla. Viitasaaren Seutu, 26.10.2023, s. 12. ISSN 0356-1402
  10. ↑ Viitasaaren kirkon urut. Viitasaaren seurakunta.
  11. ↑ Waali, Mari: Kirkonmäki muuttuu rakennustyömaaksi. Viitasaaren Seutu, 17.4.2008. Maakunnan Sanomat Oy. ISSN 0356-1410

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viitasaaren_kirkko&oldid=21956166”