Viitakääpä
Viitakääpä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Elinvoimainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Polyporales |
Heimo: | Steccherinaceae |
Suku: | Sitkokäävät Antrodiella |
Laji: | onychoides |
Kaksiosainen nimi | |
Antrodiella onychoides |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Viitakääpä (Antrodiella onychoides) on Suomessa harvinainen ja eteläpainotteisesti esiintyvä kääpälaji. Se viihtyy lehtometsissä ja ihmisten luomilla elinympäristöillä kuten joutomailla ja puistoissa, joissa kasvaa sen isäntäpuita eli raitaa, koivuja, tuomea ja euroopanpähkinäpensasta. Viitakääpä lahottaa ohuita oksia ja varsia, eikä ilmeisesti tarvitse edeltäjälajia.[1][2]
Käävän yksivuotiset, sitkeät itiöemät kasvavat yleensä puoliresupinaattisesti ja sen lakit ovat usein epämuotoisen nykerömäisiä tai kynsimäisiä, 3-15 mm leveitä ja 2-10 mm ulkonevia. Alustanmyötäisen osuuden reuna on korostuneen selvä. Väriltään itiöemä on tuoreena kokonaan valkoinen, kuivuneen itiöemän reuna voi olla hartsinrusehtava. Pyöreitä pillejä on 5-9 millimetrillä. Malto on tiivistä ja käävän kokonaispaksuus on 1-2 mm. Viitakääpä ja nykerökääpä muistuttavat hyvin paljon toisiaan ja lajien erotus täytyy tehdä mikroskoopilla.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 88. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0