Viimeinen käyttöpäivä
Viimeinen käyttöpäivä on helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin merkittävä päivämäärä, jonka jälkeen tuotetta ei saa myydä eikä käyttää tarjottavan tai myytävän elintarvikkeen valmistuksessa.
Suomessa säännökset viimeinen käyttöpäivä- ja parasta ennen -merkintöjen suhteen tuli voimaan kesäkuun 1991 alussa, jonka pohjalla oli EY:n pakkausmerkintävaatimukset. Teollisuudelle ja kaupalla oli kaksi vuotta aikaa siirtyä uusien merkintöjen pakkauksiin.[1] Aiheeseen tehty viimeisin vuonna 2004 tehty säädös Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä määrää, että viimeinen käyttöpäivä tulee merkitä mikrobiologisesti helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin.[2] Merkinnän tulee perustua säilyvyystutkimusten tuloksiin.[3] Tällaisiin tuotteisiin tulee myös ilmoittaa säilytysohje.[2] Säädöksen mukaan viimeisen käyttöpäivän ylittänyttä tuotetta ei saa myydä, käyttää, käyttää tarjottavan tai myytävän elintarvikkeen valmistuksessa. Kotitaloudessa kuitenkin jääkaapissa oikein säilytetyn viimeisen käyttöpäivän ylittänyttä elintarviketta voi käyttää oman harkinnan mukaan, mutta yleisesti tätä ei suositella.[4][5] Lisäksi ruoan valmistaja ei ota vastuuta ruoan laadusta viimeisen käyttöpäivän jälkeen.[6] Viimeinen käyttöpäivä merkitään muun muassa tuoreeseen lihaan ja kalaan.[4] Viimeinen käyttöpäivä merkitään myös usein lämpökäsiteltyihin valmisruokiin, vaikka lain mukaan näin ei tarvitsisi tehdä.[6]
Parasta ennen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sellaisiin elintarvikkeisiin, jotka eivät ole mikrobiologisesti helposti pilaantuvia, merkitään parasta ennen -päiväys. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi maito, leivät, keksit, jauhot, kahvit ja säilykkeet.[4] Parasta ennen -merkintä eroaa viimeisestä käyttöpäivästä siinä suhteessa, että tuotetta voidaan myydä ja käyttää parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin, jos sen laatu ei ole oleellisesti heikentynyt. Vaikka parasta ennen -päiväyksen ylittänyttä tuotetta saisikin edelleen myydä, niin useimmat kaupat muun muassa imagosyistä vetävät ne pois myynnistä parasta ennen -päiväyksen lähestyessä.[7] Jotkut kaupat saattavat myös myydä alennusmyynnillä tällaisia tuotteita (kuten maito- ja leipätuotteet) PE-päiväyksen lähestyessä.[8]
Alennustuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osa elintarvikeliikkeistä ja päivittäistavarakaupoista myy kuluttajille elintarvikkeita niiden viimeisen käyttöpäivän lähestyksessä alennusmyynnillä. Useimmat kaupat merkitsevät kyseiset tuotteet niin sanotulla alennustarralla. Hintamerkintäasetuksen kuudennen pykälän mukaan tuotteessa, jossa on alennustarra, pitäisi näkyä myös uusi alennettu hinta ja yksikköhinta eli kilo-, litra- tai kappalehinta.[9][10] Useimmat kaupat eivät kuitenkaan kykene tähän resurssien vuoksi.[10]
Esimerkiksi valtakunnallisesti kaikki S-ryhmän kaupat aloittivat vuonna 2017 niin sanotun ilta-ale-kampanjan, jossa alennustarroitetuista elintarvikkeista saa kello 20–22 alkaen myymälästä riippuen 60 prosentin alennuksen alkuperäisestä hinnasta.[11] Alun perin ilta-ale-kampanja sai alkunsa Alepa-ketjun myymälöissä olevasta toimintamallista, jossa ilta-aikaan myytiin alennustarroitetut tuotteet korotetulla alennuksella.[12] Esimerkiksi vuonna 2019 S-ryhmä kertoi, että hävikki oli ilta-ale-kampanjan aloitettua vähentynyt useissa S-ryhmän myymälöissä jopa 10 prosenttia.[13]
Alennustarrallisten tuotteiden ostamista on nykypäivänä katsottu hyväksyttävämpänä, ja se on koettu muun muassa "arkipäiväiseksi ekoteoksi".[12]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monen historioitsijan mukaan maidon viimeisen käyttöpäivä -merkinnän keksi ensimmäisenä, ja ajoi Chicagossa läpi 1920- ja 1930-luvun vaihteen tunnettu gangsteripomo Al Capone, jonka perhe toimi myös meijerialalla muun muassa räjäyttelemällä kilpailijoiden meijereitä.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vainio, Riitta: Eurooppalaiset merkinnät elintarvikepakkauksiin Hillojen marjat ja porkkanoiden kotimaa kerrottava. Helsingin Sanomat, 11.5.1991. Artikkelin verkkoversio (Tilaajille).
- ↑ a b Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä (1084/2004) Finlex. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Viimeinen käyttöpäivä, parasta ennen Ruokatieto.fi. 1/2021. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ a b c Väisänen, Virpi: Vanhaakin ruokaa voi syödä Yle.fi. 27.3.2013. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Sinerkari, Kaarina: Kuinka nopeasti ruoka pilaantuu? Helsingin Sanomat. 18.11.2019. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ a b Muhonen, Teemu: S-ryhmä kummeksuu ruuan päiväyksiä: "Tässä on ristiriita" Taloussanomat. 2.6.2016. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Parasta ennen -merkintä Fiksuruoka.fi. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Laine, Oona: Nämä löydät ruokakaupoista usein illalla halvemmalla – Lidl, S-ryhmä ja Kesko kertovat, mitä tuotteita ”punalaputetaan” eniten Ilta-Sanomat. 14.2.2020. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Valtioneuvoston asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa 553/2013 Finlex. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ a b Nupponen, Sakari: Kuluttajavirasto uhkaa lopettaa ruuan alennusmyynnin Ilta-Sanomat. 7.9.2009. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ S-kauppojen ilta-ale alkaa tänään S-ryhmä. 11.9.2017. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ a b Punalaputettu edullinen ekoteko – ilta-alekäytäntö sai alkunsa Alepasta S-ryhmä. 14.9.2020. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Jo yli miljoona asiakasta hyödyntää ilta-alea ja osallistuu hävikkitalkoisiin sttinfo.fi. 4.7.2019. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Ziemann, Marcus: Ei enää vanhaa maitoa – "Viimeinen käyttöpäivä" -merkinnän keksi Al Capone Yle Uutiset. Viitattu 23.12.2022.