Vihertytönkorento
| Vihertytönkorento | |
|---|---|
 Koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Sudenkorennot Odonata |
| Alalahko: | Hentosudenkorennot Zygoptera |
| Heimo: | Tytönkorennot Coenagrionidae |
| Suku: | Coenagrion |
| Laji: | armatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Coenagrion armatum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Vihertytönkorento (Coenagrion armatum) on tytönkorentojen heimoon kuuluva vihertävä sudenkorento. Sen lentoaika on toukokuun loppupuolelta elokuun alkuun. Päälentoaika on kesäkuussa, ja heinäkuun alussa aikuisia korentoja ei enää juuri ole.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vihertytönkorento muistuttaa ulkonäöltään muita tytönkorentoja. Koiraalla on hyvin suuret perälisäkkeet ja takaruumiin toisen jaokkeen yläpinnalla kulmikas musta kuvio, jonka etupuolella on kaksi pitkittäistä viivaa. Naaraan takaruumiin toinen ja kahdeksas jaoke ovat edestä enimmäkseen vaaleat. Kahdeksannessa jaokkeessa sijaitsevat tummat kuviot, jotka kääntyvät useimmiten ulospäin. Naaraalla on myös kauluksessa melkein suorakulmainen keskiliuska ja keskellä pieni lovi. Vihertytönkorennon siipitäplät ovat useimmiten yksiväriset ja melko tummat.[2]
Vihertytönkorennon takaruumiin pituus on 23–27 mm ja takasiiven pituus 16–22 mm.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vihertytönkorento on Suomessa jokseenkin harvinainen mutta paikallisesti joskus hyvinkin runsaslukuinen. Sopivissa olosuhteissa saattaa elää tuhansia yksilöitä kerralla. Lajin elinaluetta Suomessa ovat saviperäiset maat rannikolla ja harvemmassa sisämaan järvillä Etelä-Lappiin asti. Joitakin yksittäisiä esiintymiä on myös pohjoisempana Lapissa. Lajin koko esiintymisalue sijoittuu Pohjois- ja Keski-Eurooppaan sekä Aasiassa 50° ja 60° leveyspiirien väliselle alueelle Kamtšatkalle asti.[1][2]
Lajin elinympäristöä ovat monenlaiset vesialueet. Näistä yleisimpiä ovat merenlahdet, järvet ja pienet lampareet, joissa on runsaasti kasvillisuutta, erityisesti järvikortetta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sahlén, G.: Coengarion armatum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 76–77. (Uudistettu laitos) Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7