Vihdin työväentalo Puistola

Vihdin työväentalo Puistola
Vihdin työväentalo
Vihdin työväentalo 1930-luvulla.
Osoite	Raasakankuja 1
Sijainti	Vihti
Koordinaatit	60°25′02″N, 24°20′37″E
Valmistumisvuosi	1925
Suunnittelija	Egidius Salo
Rakennuttaja	Vihdin Työväenyhdistys
Omistaja	Vihdin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys
Runkorakenne	hirsi
Julkisivumateriaali	lauta
Pituus	33 metriä
Leveys	17 metriä
Kerrosluku	2
Kerrosala	561 m²
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Vihdin työväentalo Puistola on Vihdissä sijaitseva työväentalo. Työväentalo on suojeltu asemakaavalla.

Historiaa

Vihdin työväenyhdistys perustettiin marraskuussa 1902. Perustavassa kokouksessa oli paikalla 13 henkeä, mutta jäsenmäärä kasvoi nopeasti ja oli vuoden 1905 lopussa jo 499. Tämä johtui siitä, että työväenyhdistys oli ainoa laatuaan Vihdin pitäjässä. Työväenyhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1903.

Alkuvuosina toimintansa aloittivat lauluseura, puhujaseura sekä voimistelu- ja urheiluseura. Työväenyhdistys lakkautettiin kolme kertaa. Ensimmäisen kerran nimismies lakkautti yhdistyksen vuonna 1904, mutta se perustettiin uudelleen jo seuraavana vuonna. Seuraavan kerran yhdistys lakkautettiin sisällissodan aikana ja kolmannen kerran vuonna 1932. Ensimmäinen työväentalo valmistui 1908—1909 Ojakkalan-Olkkalan kapearaiteisen rautatieradan varteen. Sisällissodan aikana talo takavarikoitiin ja sitä käytettiin punavankien vankilana. Työväentalo paloi elokuussa 1923. Tulipalo sai alkunsa viereisellä radalla kulkeneen veturin piipusta singonneesta kipinästä. Talo oli vakuutettu ja vakuutuskorvauksen turvin yhdistys aloitti uuden talon rakentamisen jo samana vuonna.

Valtio takavarikoi työväentalon 1930-luvulla yhdistyksen lakkauttamisen yhteydessä. Talo pakkohuutokaupattiin ja sen huusi Helsingin Työväen Säästöpankin perustama Kiinteistö Oy Raasakka. Säästöpankki myi talon takaisin työväenyhdistykselle vuonna 1942.

Rakennus

Uuden työväentalon suunnitelmat tilattiin Vihdin kunnan rakennusmestari Egidius Salolta. Talo rakennettiin samalle tontille, mutta tällä kertaa tontin toiselle laidalle kauemmas rautatiestä. Talon rakentamisessa ei tarvinnut turvautua talkootyöhön, vaan rakentajille maksettiin palkkaa. Hirsirunkoinen talo vuorattiin vuonna 1948 laudoilla, jotka saatiin maksuna työväentalotontin osan myynnistä. Sisäseinät vuorattiin pinkopahvilla vuonna 1954, sisäkatto oli alun perin paneloitu. Katteena oli pelti. Talo maalattiin vaaleanvihreäksi vuonna 1958. Taloon saatiin viemäri vuonna 1960 ja wc-tilat sisälle vuonna 1982. Talossa on sali näyttämöineen, ravintola, keittiö, wc-tilat, pukuhuone, eteinen ja talonmiehen asunto.

Yhdistys aloitti talon laajan peruskorjauksen 1980-luvun alussa. Sähköt, vesikatto ja lattiarakenteet uusittiin, keittiötä remontoitiin ja talo maalattiin punaiseksi. 2000-luvulla valmistuivat talonmiehen asunnon peruskorjaus, ja vuonna 2019 työväentaloon asennettiin aurinkopaneelit.

Toimintaa työväentalolla

Talvisotaan asti työväentalo oli merkittävä näytelmäkilpailujen pitopaikka. Kesällä 1940 talo toimi alokkaiden koulutus- ja majoituspaikkana. Iltamia, urheilukilpailuja, tansseja ja kesäjuhlia järjestettiin 1950-luvulle asti. Talo oli vuokrattuna Vihdin Iskulle 1970—1980-luvuilla. Yhdistys olisi halunnut myydä talon vuokralaiselleen vuonna 1975, mutta kauppa ei toteutunut.

Oman toiminnan ohella taloa vuokrataan ulkopuolisille juhliin ja kokouksiin.

Lähteet

Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla. Vihti: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.