Vietnamin esihistoria

Pääartikkeli: Vietnamin historia

Alkuperä

Vietnamilaisten tarujen mukaan ensimmäiset vietnamilaiset periytyvät lohikäärmekuninkaan Lạc Long Quânin ja taivaallisen hengen Âu Cơ'n liitosta. Heillä oli 100 poikaa, joista vanhimmasta tuli Vietnamin ensimmäinen Hùng Vương-kuningas 2879 eaa. Hùng-kuninkaiden aikana maata kutsuttiin nimellä Văn Lang ja kansaa nimellä Lạc Việt. 200-luvulla eaa. Âu Việt-kansa muutti nykyisen Kiinan alueelta Punaisen joen suistoalueelle ja sekoittui alkuperäisväestöön. Vuonna 258 eaa. Thục Phán perusti Âu Lạcin kuningaskunnan Pohjois-Vietnamiin ja julisti nimekseen An Dương Vương.

1900-luvulla tehdyt ranskalaisten ja vietnamilaisten arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet alueen asutuksi pitkään, mutta vahvistuksia monien tarujen todentamiseksi ei ole saatu.

Ensimmäinen dynastia

Sodittuaan pitkään kiinalaisen Qin-dynastian kanssa, An Dương Vương lopulta hävisi kenraali Zhao Tuolle 208 eaa. Kenraali tunnetaan vietnamilaisittain nimellä Triệu Đà, ja Qin-dynastian hävitessä Han-dynastialle, Triệu Đà julisti itsensä kuninkaaksi ja yhdisti Âu Lạcin Kiinan eteläisiin maakuntiin antaen kuningaskunnalle nimen Nam Việt. Nam tarkoittaa etelää ja Việt on johdannainen sanasta Yue, maakuntien Guangdong, Guangxi ja Vietnam kiinalaisesta nimestä.

Vaikka Triệu-dynastian kuninkaat olivat kiinalaisia, ei se kuitenkaan ollut kiinalaisen Han-dynastian alaisuudessa. Liki sadan vuoden aikana dynastiassa oli viisi kuningasta:

• Triệu Đà 196 eaa. – 137 eaa.
• Triệu Văn Vương 137 eaa. – 125 eaa.
• Triệu Minh Vương 125 eaa. – 113 eaa.
• Triệu Ai Vương 113 eaa. – 111 eaa.
• Thuật Dương Vương 111 eaa.

Kiinan hallinnassa

Vuonna 111 eaa. Han-dynastia lopulta valtasi Nam Việtin ja Vietnam liitettiin yli tuhannen vuoden ajaksi Kiinan keisarin alaisuuteen. Tänä aikana Vietnamiin lainautui kiinan kirjoitusjärjestelmä, vietnamin kieleen lukematon määrä sanoja kiinan kielestä ja vieläkin syvällä tuntuva kiinalainen vaikutus.

Huolimatta kiinalaistamisohjelmasta, Vietnamin kansa vastusti sulautumista ja alueella esiintyi jatkuvaa kapinointia, joista menestyksellisimmät olivat:

• Vuonna 39 jaa, vietnamilainen Trưng Trắc johti siskonsa Trưng Nhịn kanssa kansannousua, joka johti kiinalaisten väliaikaiseen vetäytymiseen Vietnamin alueelta. Trưng-sisaret perustivat pääkaupungin Mê Linh'iin Phú Thọ-provinsiinnin Hanoin pohjoispuolelle. Vuonna 41 Han-keisari lähetti joukkonsa kukistamaan kapinan, joka päättyi kaksi vuotta myöhemmin. Trưng-sisaret eivät jääneet vangeiksi, vaan hukuttautuivat Hát-jokeen. Vietnamin kansanhistoriallisissa kuvauksissa Trưng-sisaret nähdään usein ratsastamassa elefanteilla taisteluun ja Vietnamin jokaisessa kaupungissa on heille omistettu katu Hai Bà Trưng.

• Vuonna 245 toinen vietnamilainen nainen Triệu Trinh yhdessä veljensä Triệu Quốc Đạtn kanssa kapinoi kiinalaisvaltaa vastaan. He onnistuivat myös saamaan haltuunsa muutamaksi vuodeksi osan alueesta, mutta tämänkin kapinan kiinalaiset onnistuivat lopulta päättämään. Kansanhistoriassa häntä kuvataan nimellä Bà Triệu ('Arvostettu Triệu-rouva') ja myös hänelle on kaupungeissa varattu kadunnimi.

• 539 Lý Bô karkotti kiinalaiset maasta ja perusti lyhytaikaisen Lý-dynastian, mutta 545 kiinalaiset päättivät tämänkin yrityksen.

Lopulta vuonna 938 Ngô Quyềnin johdolla kiinalaiset lyötiin Bạch Đằng-joella ja vietnamilaiset saivat maansa omaan hallintoon vuonna 939.

Lähteet

• Insight Guides Vietnam, Apa Publications, Englanti, 1996

Aiheesta muualla

• Viet Nam's Early History & Legends by C.N. Le (Asian Nation – The Landscape of Asian America)
• Pre-Colonial Vietnam by Ernest Bolt (University of Richmond)
• Early Vietnam (Arkistoitu – Internet Archive) Guide to Vietnam