Suomen urheiluopisto
| Suomen urheiluopisto | |
|---|---|
 Urheiluopiston päärakennus Kaskela, pääsisäänkäynti korkeassa keskiosassa. Erik Bryggman (1936). |
|
| Sijainti | Heinola |
| Tyyppi | urheiluopisto |
| Perustettu | 1927 |
| Perustaja | SVUL |
| Omistaja |
Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö Keele Oy Jääkiekkosäätiö |
| Toimitusjohtaja | Peter Gabrielsson |
| Rehtori | Jukka Leivo |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Urheiluopisto on Heinolan Vierumäellä sijaitseva vapaa-ajan-, liikunta-, koulutus- ja valmennuskeskus. Opiston rehtorina toimii Jukka Leivo. Keskuksen toimintaa ylläpitää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö, jonka pääomistajat ovat Mika Anttosen omistama Keele Oy ja Jääkiekkosäätiö sr.[1].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen urheiluopisto Vierumäki perustettiin silloiseen Heinolan maalaiskuntaan vuonna 1927 Lauri ”Tahko” Pihkalan aloitteesta. Idean urheiluopistosta Pihkala oli esittänyt jo 1909. Ennen Vierumäkeä Suomen urheiluopisto toimi Pälkäneellä 1927–1928 ja Sakkolan Kiviniemessä Karjalankannaksella 1929–1932[2].
Urheiluopiston päärakennus rakennettiin 1933–1936 Erik Bryggmanin (1891–1955) suunnitelman mukaan. Rakennus edustaa funktionalistista arkkitehtuuria. Päärakennusta on useita kertoja laajennettu ja muutettu. Suomen urheiluopisto vihittiin käyttöön 13. kesäkuuta 1937. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio piti tilaisuudessa puheen.[2]
Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi Akseli Kaskela. Opiston rehtorina toimi pitkään Tapani Ilkka, joka oli tehtävässä 1975–2006. Hänen aikanaan Vierumäki-yhtiöistä tuli suuri kokonaisuus.
Urheiluopistolla toimi sotien aikana (1939–1945) 8. sotasairaalan osasto 5, missä oli 500 A-kirurgian potilaspaikkaa.[3] Sotien jälkeen opisto laajeni ja 1950- ja 1960-luvuilla rakennettiin uusi hyppyrimäki ja uimahalli. Samoihin aikoihin opisto aloitti liikunnanohjaajakoulutuksen. Vuonna 1974 Suomen urheiluopistolle valmistui Suomen ensimmäinen monitoimihalli ja vuosikymmenen vaihteessa seurasi jäähalli. Tätä ennen tiloja oli laajennettu palloilu- ja urheiluhallilla sekä ja vuonna 1967 uimahallilla[2]. Urheiluopistolta Vierumäeltä kulkee Ilvespolku-niminen urheilureitti Heinolaan[2][4]
Urheiluopistoyhtiön omisti 1990-luvulle asti Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL), mutta liitto joutui talousvaikeuksiin ja lopetti toimintansa 1993.
Golfkenttä ja Vierumäkihalli valmistuivat 1988 ja toinen jäähalli rakennettiin 1997. Vuodesta 2000 alkaen Vierumäkeä on rakennettu siitä entistä nopeampaan tahtiin. Alueella on kaksi täyspitkää golfkenttää ja yksi yhdeksänreikäinen harjoituskenttä.lähde?
Vierumäen alueella käy vuosittain yli 400 000 asiakasta, joihin kuuluvat nuoret, perheet, huippu-urheilijat, eri lajien joukkueet, yritykset ja yhteisöt, urheilujohtajat sekä eri liikuntatutkintoja suorittavat urheilualan opiskelijat. Jukolan viesti kilpailtiin Vierumäellä vuonna 1984.lähde?
Vierumäki Country Club, joka hoiti urheiluopiston hotelli- ja ravintolatoimintaa ja toista golfkenttää, ajautui konkurssiin huhtikuussa 2020. Vuonna 2019 VCC teki tappiota noin 600 000 euroa.[5]
Urheiluopiston rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1927–1939 Akseli Kaskela
- 1939–1949 Kustaa Levälahti
- 1949–1955 Esko Palmio[6]
- 1955–1976 Tauno Juurtola
- 1976–2006 Tapani Ilkka
- 2006–2014 Erkka Westerlund[7][8]
- 2014– Jukka Leivo [9]
Kulttuuriympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheiluopiston vuonna 1936 valmistuneen, tiukasti funktionalistisen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman keskelle valoisaa mäntymetsää, ja ennen sotia rakennettuun, Bryggmanin hahmottelemaan kokonaisuuteen kuuluu lisäksi joukko muita rakennuksia. Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Suomen urheiluopiston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja se kuuluu myös kansainvälisen DoCoMoMo-järjestön määrittelemiin modernin suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksiin.[10]
Päijät-Hämeen liiton maakuntavaltuuston 2016 hyväksymässä Päijät-Hämeen liiton 2014 maakuntakaavassa Urheiluopiston alue on merkitty vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä kohdemerkinnällä km3. Maakuntakaavassa Urheiluopiston alueelle suunnitellaan erikoistavarakauppaa, joka voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha ja maatalouskauppa enintään 4000 kerrosneliömetrin verran ja muuta erikoistavarakauppaa 2000 kerrosneliömetrin verran.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vierumäki-yhtiöt vierumaki.fi. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ a b c d Maailman ja Suomen suuratlas, s. 339. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Arno Forsius: Keskussotilassairaala 2 ja Hämeen Sotilassairaala vuosina 1941–1994, (Arkistoitu – Internet Archive) Kuvauksia lääketieteen historiasta, lokakuu 2009
- ↑ Vierumäki.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Karmea takaisku Suomen urheilupyhättöön – miljardööri Mika Anttonen jätti itkien Vierumäen konkurssihakemuksen, 150 työttömäksi Ilta Sanomat. 24.4.2020. Viitattu 25.4.2020.
- ↑ Kuka kukin on 1978, s. 692 Viitattu 13.4.2019
- ↑ Westerlund valittiin Suomen urheiluopiston rehtoriksi Kaleva
- ↑ Westerlund jättää toimensa Vierumäellä, Yle 4.12.2013
- ↑ Jukka Leivosta Suomen Urheiluopiston rehtori, Yle 24.4.2014
- ↑ Suomen urheiluopisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Maakuntakaava, (Arkistoitu – Internet Archive) Päijät-Häme
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vierumäki-yhtiöiden verkkosivu
- Vierumäen vihkiäiset kesällä 1937
- Yhtiö- ja omistushistoriaa Pörssitiedossa
- Vierumäki tuleva urheiluopistomme, Suomen Kuvalehti, 06.12.1930, nro 49, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomen Urheiluopisto, Vierumäki. Arkkitehti Erik Bryggman, Arkkitehti, 01.06.1937, nro 6, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomen uljas urheiluopisto vihitään tänään tarkoitukseensa Vierumäellä, Helsingin Sanomat, 13.06.1937, nro 156, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot