Videokaappaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
EasyCAP DC60+ "software encoder" videokaappari.
Videokaappaus meneillään VHS-kasetilta.

Videokaappaus tai digitointi on analogisen videosignaalin muuntamista digitaaliseen muotoon. Kuvaa voidaan kaapata mistä tahansa analogisesta lähteestä.

Kaappaamista varten tietokoneessa tulee olla videokaappauslaite, joka on yleensä erillinen laajennuskortti, osa näytönohjainta tai USB-liitännäinen laite. Melkein aina kaappauslaitteet kaappaavat kuvan lisäksi myös äänen. Lisäksi tarvitaan tarvittavat liitännät (komposiittivideo, s-video, audioliitännät) tietokoneen ja kuvaa tai äänisignaalia antavan laitteen välille.

Kaappauslaite valitaan muun laitteiston, eli tietokoneen ja sen liitäntöjen, lähdemateriaalin ja käytettävissä olevan budjetin mukaan. Jos aikoo kaapata pakkaamatonta videota tai haluaa valita pakkauskoodeekin itse, on paras käyttää niin sanottua "software encoder" kaapparia. Tällöin laite syöttää tietokoneelle videon tyypillisesti YUV-pakattuna värinäytteistyksellä 4:2:2, ja tietokone hoitaa mahdollisen pakkauksen. Jos käytössä on heikompitehoinen tietokone, ja haluaa pakata videon kaappauksessa, kannattaa käyttää "hardware encoderia". Siinä laite sen sijaan pakkaa itse videon ja se tallennetaan kovalevylle sellaisenaan.

Tietokoneen kovalevyllä täytyy olla tarpeeksi tilaa, sillä esimerkiksi kevyesti pakattu minuutin pituinen video vie tilaa noin yhden gigatavun verran. Sen lisäksi kovalevyn ja sen väylän täytyy olla tarpeeksi nopea pystyäkseen kaappaamaan reaaliajassa hyvälaatuista videota. Kovalevylle on syytä ennen kaappausta luoda uusi, tarpeeksi iso osio kaappausta varten. Tämä parantaa kovalevyn suorituskykyä kaappauksessa suuresti.

Yleensä analogisten nauhaformaattien sekä Laserdisc-videon kaappaukseen riittää erottelukyky 720x576 (PAL) tai 720x480 (NTSC). Kaappauksessa kannattaa käyttää kaapparin käyttämää pakkausta, ja kaapata video siinä muodossa kovalevylle. DV-pakkausta kaappauksessa ei kannata käyttää, sillä siinä käytetty 4:2:0 (PAL) ja varsinkin NTSC-järjestelmän 4:1:1 värinäytteistys sotkee kuvan yksityiskohdat, ja esimerkiksi VHS-videon jo valmiiksi heikko krominanssi huononee entisestään. Pakkaus tekee myös muita virheitä kuvaan, niin sanottua "moskiittokohinaa", värien vuotamista, sekä ääriviivojen vääristymistä. Nämä siksi, koska DV:n diskreetti kosinimuunnos on suhteellinen voimakas.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]