Victor Furuhjelm
| Victor Furuhjelm | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. huhtikuuta 1810 Tenhola |
| Kuollut | 1. tammikuuta 1872 (61 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | juristi, senaattori |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Uppsalan yliopisto |
Harald Victor (Viktor) Wilhelm Furuhjelm (12. huhtikuuta 1810 Tenhola – 1. tammikuuta 1872 Helsinki)[1] oli suomalainen juristi, senaattori ja valtiopäivämies.
Furuhjelm valmistui filosofian maisteriksi Uppsalan yliopistosta vuonna 1830, toimi hovioikeudenneuvoksena Turussa vuodesta 1851. Vt. prokuraattori hän oli vuodesta 1854, senaatin talousosaston jäsen vuodesta 1855 ja kirkollisasiaintoimituskunnan päällikkö vuodesta 1858. Hän sai valtioneuvoksen arvon vuonna 1855.[1]
Furuhjelm kuului siihen senaatin vähemmistöön, jonka mielestä Tammikuun valiokunta ei saisi korvata valtiopäiviä. Hän tuki Uno Cygnaeusta kansakoululaitoksen luomisessa ja vaikutti myös oppikoulujen kehittämiseen ja vuoden 1869 kirkkolain syntyyn. Hän sai 1868 nimityksen Viipurin hovioikeuden presidentiksi, ja samana vuonna hänestä tuli senaatin oikeusosaston jäsen. Hän kuului Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajiin ja kannatti suomen kielen käytön laajentamista.[2] Furuhjelm oli aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä 1863–1864.[1]
Furuhjelmin ensimmäinen puoliso vuodesta 1837 oli Johanna Fredrika Augusta o.s. von Schantz (kuoli 1844) ja toinen puoliso vuodesta 1849 Eva Matilda Aglaë o.s. von Kothen (kuoli 1914). Taidemaalari Dagmar Furuhjelm, protokollasihteeri Elis Furuhjelm ja oikeusneuvos Knut Gustaf Victor Furuhjelm olivat Victor Furuhjelmin lapsia toisesta avioliitosta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kotivuori, Yrjö: Harald Viktor Vilhelm Furuhjelm. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 1572. Otava 1968.
- ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 76. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
