Victor Bruce Elgin
Victor Alexander Bruce, Elginin 9. jaarli (16. toukokuuta 1849 lähellä Montrealia, Kanada – 18. tammikuuta 1917 Dunfermline, Skotlanti)[1] oli brittiläinen poliitikko, joka toimi Intian varakuninkaana vuosina 1894–1899.
Victor Elginin isä oli Kanadan kenraalikuvernöörinä ja lyhyen aikaa Intian varakuninkaanakin toiminut James Bruce, Elginin 8. jaarli. Hänen isoisänsä oli diplomaatti Thomas Bruce, Elginin 7. jaarli. Elgin kävi Etonin poikakoulua sekä Oxfordin Balliol Collegea ja peri 1863 isänsä jaarlin arvon. Sukunsa tavoin hän tuki liberaaleja ja toimi hovin varainhoitajana sekä yleisten töiden ministerinä William Gladstonen lyhytikäisen hallituksen aikana 1886. Vuonna 1894 Elgin nimitettiin Intian varakuninkaaksi. Hänen kautenaan Intiaa koettelivat taloudellisesti niukat ajat, ruttoepidemiat, nälänhädät, rajaselkkaukset ja sisäiset levottomuudet. Elgin jätti virkansa vuonna 1899 ja hänet nimitettiin sukkanauharitarikunnan jäseneksi.[1][2]
Elgin johti vuosina 1902–1903 buurisodan käyntiä tutkinutta arvovaltaista komiteaa. Hän toimi vielä siirtomaaministerinä Henry Campbell-Bannermanin hallituksessa 1905–1908. Tuolloin saavutettu sovinto buurien kanssa oli kuitenkin lähinnä pääministerin toiminnan ansiota. Elgin myös vastusti suunnitelmia siirtomaiden kuten Intian sisäisen hallinnon uudistamisesta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Victor Alexander Bruce, 9th earl of Elgin (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.9.2013.
- ↑ Nordisk familjebok (1905), s. 321 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.9.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Victor Bruce Elgin Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
