Via Salaria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Via Salaria
Via Salarian sijainti Italiassa.
Via Salarian sijainti Italiassa.
Maa Rooman valtakunta
Pituus n. 191 km
Alkupiste Rooma
Reitti FidenaeReateAsculum
Päätepiste Castrum Truentinum (n. 191 km)

Via Salaria (lat.; m.kreik. ἡ Σαλαρία ὁδός, hē Salaria hodos) oli roomalainen tie, joka kulki keskisessä Italiassa ja johti Roomasta Tiber-joen laaksoa ylöspäin ja tämän jälkeen sabiinien alueiden poikki Reateen ja pikeenien alueen poikki Asculumiin ja lopulta Adrianmeren rannalle Castrum Truentinumiin. Tie oli yksi muinaisen Euroopan tärkeistä suolakaupan reiteistä, ja sai myös nimensä latinan sanasta sal, suola.[1][2]

Via Salaria oli hyvin vanha tie, jonka nimi viittaa sen toimimiseen sabiinien suolakaupan reittinä. Ne sabiinit, jotka asuivat lähempänä Tyrrhenanmerta kuin Adrianmerta, kulkivat sitä pitkin noutamaan suolaa Tiberin suulta paikasta, joka tunnettiin nimellä Campus salinarum Romanarum eli ”roomalaisten suola-allastasanko”. Kauempana Tyrrhenanmerestä asuneet sabiinit kulkivat puolestaan sama tietä pitkin Adrianmeren rannikolle samassa tarkoituksessa.[2][3][4][5] Näin tie voi olla kulkureittinä jopa Rooman kaupunkia vanhempi.[2] Tien nimi eroaa historiansa vuoksi Italian kaikista muista suurista roomalaisista teistä, sillä kaikki muut oli nimetty rakennuttajansa mukaan.[1]

Via Salariaan kuuluneen roomalaisen sillan jäänteet nykyisessä Rietissä.

Via Salaria oli myös kulkureitti Roomasta Antemnaehen ja Fidenaehen[2][6] ja myöhemmin myös Reateen, Amiternumiin ja Asculumiin.[2] Ajankohtaa, jolloin tie rakennettiin roomalaiseksi valtatieksi, ei tunneta. On arveltu, että Via Salaria olisi rakennettu alun perin Reateen saakka, ja Apenniinien yli Adrianmerelle vasta paljon myöhemmin. Edes vielä Strabonin aikaan ei ole todistusaineistoa siitä, että tie olisi ulottunut Adrianmerelle, sillä hän sanoo vain sen kulkeneen sabiinien alueen läpi. Tien koko reitti esiintyy kuitenkin itinerariumeissa.[1]

Roomassa oli myös tie, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Via Salaria vetus eli ”vanha Via Salaria”. Sen reitti meni umpeen Aurelianuksen muurien valmistuttua, ja on mahdollista, että tien nimi liittyy ennemmin siihen, että ihmiset muistivat sen vanhana sittemmin umpeen menneenä tienä, kuin siihen, että se olisi koskaan ollut Via Salarian pääreitti.[2]

Italialainen valtatie Strada statale 4 (SS4) ”Via Salaria” kantaa antiikin aikaisen tien nimeä ja noudattaa suunnilleen samaa reittiä. Alkuperäisestä Via Salariasta on jäljellä vain vähän, lähinnä vuoristossa, mutta useita tietä varten rakennettuja roomalaisia siltoja on jäljellä.

Via Salaria suuntasi Roomasta pohjoiseen ja sitten koilliseen kulkien Latiumin, Samniumin ja Picenumin alueilla. Se kulki Serviuksen muurien läpi Porta Collinasta yhdessä Via Nomentanan kanssa. Heti tämän jälkeen Via Nomentana erkaantui oikealle, niin että Aurelianuksen muurien läpi Via Salaria kulki Porta Salariasta ja Via Nomentana Porta Nomentanasta.[1][2] Noin 2–3 roomalaisen mailin päässä Roomasta Via Salaria ylitti Anio (nyk. Aniene) -joen Pons Salarius -siltaa pitkin. Sen paikalla on nykyinen Ponte Salario. Tämän jälkeen tie ohitti Antemnaen ja noin 5–6 mailin kohdalla Fidenaen.[1]

Tämän jälkeen Via Salaria seurasi Tiberin laaksoa kulkien oikealle jääneiden Crustumeriumin kukkuloiden juurelta. Kukkuloilta sai alkunsa useita virtoja, jotka laskivat Tiberiin. Yksi niistä oli Rooman historiasta tunnettu Allia. 18 mailin päässä Roomasta tie saapui Eretumiin, jossa Via Nomentana yhtyi siihen takaisin. Tämän jälkeen Via Salaria kulki kukkulaisessa maastossa Reateen.[1]

Via Salarian reitti.

Tien asemapaikat ja niiden väliset etäisyydet Roomasta Reateen olivat:[1][7][8]

Kaupunki tai muu asema Nykyinen paikka Etäisyys edellisestä
mailia km (n.)[1][9]
Rooma Rooma
Fidenae 5 7,4
Eretum Grotta Marozza 13 26,6
Vicus novus Osteria Nuova 14 20,7
Reate Rieti 16 23,7

Osuuden pituus Roomasta Reateen oli 48 mailia eli noin 71 kilometriä.[7] Reatesta Via Salaria (tai sen itinerariumeissa kuvattu jatko) suuntautui lähes suoraan itään Aquae Cutiliaeen ja sieltä Interocriumiin, joka sijaitsi kahden keskisten Apenniinien läpi kulkevan, luonnollisen kulkutien muodostavan solan risteyksessä. Toinen niistä johti Interocriumista kaakkoon saapuen Amiternumiin Aternus (nyk. Aterno) -joen ylempään laaksoon. Toinen puolestaan oli Velinus (nyk. Velino) -joen laakso, joka suuntautui Interocriumista pohjoiseen. Via Salaria jatkoi viimeksi mainittuun saapuen Falacrinaeen, joka sijaitsi lähellä Velinuksen lähteitä. Sen jälkeen tie ylitti Apenniinien harjanteen ja laskeutui Asculumin ohi Truentus (nyk. Tronto) -joen laaksoon, seuraten jokea sen suussa sijainneeseen Castrum Truentinumiin saakka. Osuuden asemapaikat olivat:[1][7][8]

Kaupunki tai muu asema Nykyinen paikka Etäisyys edellisestä
mailia km (n.)[1][9]
Reate Rieti
Aquae Cutiliae 8 (9) 11,8 (13,3)
Interocrium Antrodoco 6 (7) 8,9 (10,4)
Falacrinae 16 23,7
Badies 9 13,3
Ad centesimum[10] 10 14,8
Asculum Ascoli Piceno 12 17,7
Castrum Truentinum Porto d'Ascoli 20 29,6

Tien kokonaispituus Roomasta Castrum Truentinumiin oli 129 mailia eli noin 191 kilometriä.[7]

Castrum Truentinumissa tietä jatkui kahtaalle. Toinen tie kulki Adrianmeren rannikkoa pohjoiseen Anconaan saakka. Toinen jatkoi samaa rannikkoa etelään Castrum novumiin ja edelleen Adriaan. Näistä viimeksi mainittu tie esiintyy Itinerarium Antonini Augustissa osana Via Salariaa, mutta on selvää, ettei kumpikaan haaroista kuulunut varsinaiseen Via Salariaan, vaan ne olivat lähinnä osia Adrianmeren rannikkoa pitkin Anconasta Brundisiumiin kulkeneesta tiestä.[1]

  1. a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Via Salaria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Via Salaria”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Salaria, Via Enciclopedia Italiana. Viitattu 20.7.2021. (italiaksi)
  4. Morelli, Cinzia ja Forte, Viviana: Il Campus Salinarum Romanarum e l'epigrafe dei conductores. Mélanges de l'École française de Rome. Antiquité, 2014. doi:10.4000/mefra.2059 ISSN 0223-5102 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.7.2021. (italiaksi)
  5. Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione 326, ”Salaria”; Cicero: Jumalten luonteesta (De natura deorum) 3.5.2; Strabon: Geografika 5.3.1; Plinius vanhempi: Naturalis historia 31.89.
  6. Livius: Rooman synty 7.9.6.
  7. a b c d Antonine Itinerary (Itinerarium Antonini Augusti) ToposText. Viitattu 16.1.2023.
  8. a b Peutinger Table (Tabula Peutingeriana) ToposText. Viitattu 16.1.2023.
  9. a b Etäisyystaulukot on muodostettu sovittamalla yhteen tietoja eri itinerariumeista. Kilometrilukemat on laskettu niiden ilmoittamista roomalaisista maileista. Sekä maili- että kilometrilukemat ovat summittaisia.
  10. Asemapaikan nimestä voidaan päätellä, että se sijaitsi 100. mailipylvään kohdalla Roomasta laskettuna. Edellä annettu yhteenlaskettu matka Roomasta Ad centesimumiin on Itinerarium Antonini Augustin mukaan 97 mailia ja Tabula Peutingerianan mukaan 99 mailia, mikä osoittaa, että itinerariumeissa annetut välimatkat täsmäävät pienistä heitoista huolimatta ainakin tällä reitillä melko hyvin (Smith 1854).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]