Vestan neitsyet
Vestan neitsyet eli vestaalit tai vestaalittaret (lat. virgines Vestales) olivat kotilieden jumalattaren Vestan papittaria antiikin Roomassa. Alun perin Rooman kuningas valitsi tehtävään kaksi vestaalia, sitten luku kohotettiin neljään ja lopulta kuuteen. Valinta myös siirtyi pontifex maximukselle, Rooman ylipapille.
Ehdolle asetettavan tytön tuli olla iältään kuuden ja kymmenen välillä, eikä hänellä saanut olla ruumiillisia tai henkisiä vammoja. Tytön tuli lisäksi olla vapaiden Rooman kansalaisten tytär. Vestan neitsyeksi valittu antoi siveyslupauksen ja palveli tehtävässään 30 vuotta. Kymmenen ensimmäistä vuotta kuluivat vestaalin tehtävien opiskeluun, seuraavat kymmenen tehtävien hoitoon Vestan temppelissä ja viimeiset kymmenen tehtävien opettamiseen seuraajille.[1] Yksi Vestan neitsyistä toimi papitarten johtajana nimikkeenään virgo Vestalis maxima.[2]
Vestaalien tärkein tehtävä oli vartioida ja pitää yllä Vestan temppelissä palavaa pyhää tulta. Tämän lisäksi he osallistuivat uhrimenojen valmisteluihin ja esiintyivät juhlissa pontifex maximuksen seurassa. Vestaalit asuivat temppelin vieressä sijainneessa talossa, Atrium Vestaessa. Vestan neitsyet saivat useita etuoikeuksia, ja heitä kunnioitettiin suuresti. Heiltä kuitenkin edellytettiin tehtäviensä moitteetonta hoitoa. Jos tuli pääsi sammumaan, vestaali ruoskittiin, ja siveyslupauksensa rikkonut vestaali haudattiin elävältä. Palveluksensa jälkeen Vestan neitsyellä oli lupa mennä naimisiin ja hankkia lapsia. Useimmat pysyivät kuitenkin naimattomina.[1][2]
Vestaalit olivat erittäin arvostettuja ja rikkaita kansalaisia, joiden mielipiteitä kuunneltiin ja joilta kysyttiin tärkeitä asioita. Kun he liikkuivat Rooman kaduilla, heitä kuljetettiin kantotuolissa, ja liktori kulki heidän edellään.
Viimeinen tunnettu Vestan neitsyt oli Coelia Concordia. Papitarten toiminta lakkautettiin lopullisesti vuonna 394.[2]
Myyttien mukaan Romuluksen ja Remuksen äiti Rhea Silvia olisi ollut Vestan neitsyt, jonka Mars-jumala saattoi raskaaksi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vestan neitsyet Wikimedia Commonsissa
- Parhi-Riikola, Päivi: Rooman naispapit omistautuivat uralleen. Tiede 3/2005.