Vesivaraani
| Vesivaraani | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Liskot Lacertilia |
| Heimo: | Varaanit Varanidae |
| Suku: | Varaanit Varanus |
| Laji: | mitchelli |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Varanus mitchelli |
|
| Katso myös | |
Vesivaraani (Varanus mitchelli) on varaaneihin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Australiasta.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesivaraani voi kasvaa suurimmillaan noin 70 cm pitkäksi. Väriltään se on tumman ruskea, sinimusta tai musta. Ruumiissa on kauttaaltaan pieniä kellertäviä tai keltaisia täpliä, joissa voi olla musta keskus. Lajin kurkku on keltainen ja vatsa kellertävä. Vesivaraanin häntä on pituudeltaan kaksinkertainen verrattuna muuhun ruumiiseen ja kapenee voimakkaasti päätä kohden.[2][3]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesivaraania tavataan Australiasta Länsi-Australian ja Pohjoisterritorion pohjoisrannikolta. Sen levinneisyys saattaa myös ulottua Queenslandin luoteiskärkeen. Se elää virtaavien vesien äärellä sekä myös soilla ja rannikon mangrovemetsissä. Sille on tyypillistä lepäillä veden yllä olevilla puiden oksilla. Vesivaraani on hyvä uimari ja se pyydystää ravinnokseen kaloja, vesihyönteisiä, sammakoita ja liskoja. Laji voi elää noin 10 vuotta vanhaksi.[1][2]
Vesivaraani luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Kannan koosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se on vähenemässä voimakkaasti. Suurin uhka vesivaraanikannalle on invasiivinen vieraslaji agakonna. Vesivaraanit voivat syödä agakonnia, joiden myrkky on niille tappavaa. Agakonnakannan kasvu voi myös syrjäyttää vesivaraanin saaliseläinten kantoja.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Shea, G., Woinarski, J. & Cogger, H.: Varanus mitchelli IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Mitchell's Water Monitor Northern Territory Government. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Harold Cogger: Reptiles and Amphibians of Australia, s. 777. Csiro Publishing, 2018. ISBN 9781486309702 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.2.2021). (englanniksi)