Vesimaailma Louhi

Vesimaailma Louhi on kiinteistöosakeyhtiö Lempäälän Uimahallin omistama uimahalli Lempäälässä kauppakeskus Ideaparkissa. Kiinteistöosakeyhtiöstä Lempäälän kunta omistaa 55 prosenttia ja Ideapark 45 prosenttia. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen uimahalli, joka on tehty yksityisen yrityksen ja kunnan yhteistyöllä.

Uimahalli on rakennettu maan alle kauppakeskuksen pohjoispäätyyn 30 metrin syvyyteen. Paikalle oli jo aiemmin louhittu väestönsuojaksi tarkoitettu luolasto, jota laajennettiin uimahallia varten.

Uimahalli valmistui syksyllä 2024 ja avautui yleisölle syyslomaviikon alkaessa maanantaina 14. lokakuuta 2024. Uimahallin nimestä järjestettiin nimikilpailu, jonka voittaja julkaistiin kesäkuussa 2024. Tällöin uimahallin nimeksi lanseerattiin Vesimaailma Louhi, joka ammentaa nimensä Pohjolan emännän mytologiasta.

Uimahallissa on 25 metriä pitkä kuusiratainen kuntouintiallas, 23 metriä pitkä vesijuoksuallas, monitoimiallas, opetusallas, lasten allas, kylmäallas ja liukumäki. Käytettävissä on myös hieronta-allas poresuihkuineen, elämyssuihku ja höyrysauna.

Uimahalliyhtiö markkinoi Louhea nykyään myös summayhdyssanalla uimahalli-kylpylä, sillä uimahalliyhtiön toimitusjohtajan Lari Laakson mukaan uimahalli pyrkii palvelemaan kuntouimareita, minkä lisäksi se sisältää kylpylämäisiä elementtejä.

Uimahallin viereen on rakenteilla hiihtoputki, jota varten on jo louhittu 1,2 kilometrin reitti. Hanketta edistää Ideapark. Viimeisimpien mediatietojen mukaan projekti kulkee nimellä Lumimaailma.

Kohu pääsymaksujen hinnoittelusta

Kun Lempäälän uimahallin hinnasto julkaistiin lokakuun alussa 2024, herätti se laajaa tyrmistystä kuntalaisissa. Esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookin Lempääläläiset-ryhmään, kirjoitettiin satoja tuohtuneita kommentteja.

Sesonkiajoille, kuten lomakausille, avajaisviikolle ja sitä seuraavalle viikolle, kertalipun hinnaksi ilmoitettiin 29 euroa. Viikonloppuisin aikuisen kertalipusta pyydetään 27 euroa, ja normaalisti arki-iltaisin lippu maksaa 24 euroa.

Naapurikunnissa, kuten Valkeakoskella, Tampereella ja Kangasalla kertalipun hinta asettuu kuuden ja yhdeksän euron välille. Vuosilippu Tampereen uimahalleihin maksoi vuonna 2024 aikuiselta 130 euroa, kun taas Lempäälän uimahalliin vuosilippu kustantaa 499 euroa. Nokian Edenin hinnat ovat melko lähellä Lempäälän uimahallin hintoja, joskin Nokialla on myös uimahalli, jonne aikuinen pääsee seitsemän euron kertamaksulla.

Myös monet perinteiset mediat tarttuivat aiheeseen ja kertoivat, kuinka hinnoittelu oli lempääläisille "valtava pettymys" ja hintoja kuvattiin "ryöstöhinnoiksi". Aamulehden uutispäällikkö Jussi Saarinen kirjoitti mielipidetekstin otsikolla "Kohuttu uimahalli on Lempäälässä valtava pettymys, ja siihen on erittäin hyvä syy". Jutussa hän viittasi korkeisiin pääsymaksuihin ja siihen, että kunnan omaa uimahallia on odotettu vuosikymmeniä. Hän kirjoitti myös, että useat lempääläiset olivat huolestuneita siitä, ettei uimahallista vain tulisi liian kylpylämäistä.

Ideaparkin perustaja Toivo Sukari antoi uimahallin avajaisten alla Seiska-lehdelle haastattelun, jossa hän kuvaili Lempäälän uimahallia "luksusuimahalliksi". Seiskan toimittaja luonnehti Louhea "ökyuimahalliksi". Jutussa Sukari korosti, että "kansa ei saanut mitään rupuhallia, vaan luksusuimahallin". Paradoksaalisesti lempääläiset halusivat nimenomaan tavallisen uimahallin kohtuullisilla pääsymaksuilla. Esimerkiksi Ilta-Sanomat toi esiin, kuinka moni veronmaksaja kuvitteli saavansa edullisen kunnallisen uimahallin. Nyt yhä useammat katsovat, että Lempäälä sai vain turistirysän.

Uimahalli määriteltiin osaksi julkisia palveluita

Vaikka Louhi toimii kauppakeskuksen yhteydessä, Lempäälän kunnan julkilausuttuna tavoitteena on ollut alusta alkaen tarjota nimenomaan julkinen uimapalvelu kuntalaisille. Yleisesti ottaen Suomessa on hyvin tavallista, että julkiset palvelut eivät tavoittele voittoa kuten kaupalliset palvelut, vaan ne kustannetaan verovaroista. Kaikki julkiset palvelut eivät kuitenkaan ole niiden käyttäjille täysin ilmaisia, vaan joistakin palvelusta, kuten uimahallikäynneistä, täytyy maksaa tietty osuus itse. Usein maksu on vain pieni osa palvelun oikeasta hinnasta.

Aamulehden haastattelussa valtion liikuntaneuvoston jäsen ja kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) sanoi, etteivät Lempäälän uimahallin lippujen hinnat ole linjassa sen kanssa, mitä avustushakemuksessa puhuttiin kohtuuhintaisista lipuista ja julkisesta palvelusta. Lempäälän uimahalli sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) vuonna 2022 miljoona euroa valtionavustusta hallin rakentamiskustannuksiin. Hakemuksessa uimahallihanketta perusteltiin muun muassa sillä, että "jokaisella ihmisellä on oikeus liikkua" ja että "liikuntapalvelut ovat kunnallisia peruspalveluita".

Valtionavustushakemuksessa todettiin myös, että uimahalli tulee tarjoamaan "kohtuuhintaisia ja alueellisten muiden julkisten uimapalvelujen hintatasoa noudattelevia lippupaketteja". Käytännössä hinnat ovat muita julkisia uimapalveluja selvästi kalliimpia. Esimerkiksi aikuisen kymmenen kerran sarjalippu eli ns. kymppikortti maksaa Louhessa 150 euroa, kun taas Kangasalan Kuohussa vastaava paketti on 79 euroa ja Valkeakosken uimahallissa 56 euroa.

Kansanedustaja Kiuru on sanonut pitävänsä kuitenkin hyvänä asiana, että Lempäälä sai kauan toivotun uimahallin.

Lempäälän paikallislehden Lempäälän-Vesilahden Sanomien pääkirjoituksessa todettiin pettymyksen nousevan erityisesti siitä, että päättäjien juhlapuheissa lempääläisille luvattiin edullisia lipun hintoja. Erityisryhmien hinnanalennuksia, kuten eläkeläis-, opiskelija- tai työttömyysalennuksia ei ole ollenkaan.

Kirjoituksessa viitattiin myös kansanedustaja Kiurun aiempaan haastatteluun, jossa hän kyseenalaisti uimahalliyhtiön toiminnan sanoen mm., että "uimahallia ollaan oltu perustamassa, mutta hinnoittelu onkin sitten haettu kylpylästä". Pääkirjoitus päättyi kritiikkiin siitä, ettei kylpylä vastaa Lempäälän kunnan pitkäaikaiseen uimahallitarpeeseen, sillä liikunta- ja virkistyskäyttö eivät ole sama asia.

Päättäjien vastaus kritiikkiin

Uimahalliyhtiön hallituksen sekä Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck vastasi kritiikkiin sanomalla, että "kertahinnat ovat kieltämättä vähän tavallista korkeampia, ja se on ehkä meiltä viestitty vähän huonosti, että kunta nimenomaan ei tue toimintaa kuten muissa kaupungeissa".

Träskbäckin mukaan Lempäälän hinnat ovat korkeampia muihin uimahalleihin verrattuna siksi, että muissa kunnissa veronmaksajat maksavat uimahalleista. Lippujen hinnat eivät siis kata uimahallien kunnalle tuottamia kustannuksia. Lempäälässä taas kustannukset pyritään kattamaan lipputuloilla.

Kiinteistöosakeyhtiö Lempäälän Uimahallin toimitusjohtaja Lari Laakso puolestaan vastasi, että Lempäälän kunta on liiketoimintaa tekevän kiinteistöyhtiön osakas. Silloin hinnoittelu lähtee siitä, että kulut pitää kattaa. Hänen mukaansa liiketoiminnallinen tavoite on selvä: halliyhtiön pitäisi pysyä pystyssä ja mielellään tuottaa jopa voittoa ilman kunnan tukea.

Rakentamiskustannukset

Lempäälän uimahallihankkeen rakentamiskustannukset kasvoivat projektin loppusuoralla merkittävästi. Tammikuun 2022 valtionavustushakemuksen mukaan hankkeen kokonaiskustannukset olivat 17,8 miljoonaa euroa. Kun Lempäälän kunnanhallitus tammikuussa 2024 päätti uusista lainantakauksista uimahalliyhtiölle, päivitetty budjetti oli 24,75 miljoonaa euroa.

Omaa rahaa Lempäälän kunta on laittanut uimahallihankkeeseen neljä miljoonaa euroa vapaan oman pääoman rahaston sijoituksina. Tammikuussa 2024 kunta myönsi 13,8 miljoonan lainatakauksen lisäksi täysimääräiset omavelkaiset takaukset 5,5 miljoonan euron investointilainalle ja 370 000 euron kertaluonteiselle rahoitusleasingsopimukselle.

Vastaanotto ja tulevat odotukset

Avajaispäivänä 14. lokakuuta Lempäälän uimahallissa vieraili noin 400 kävijää. Aamulehti kertoi, että "kohuttu uusi uimahalli avautui rauhallisissa tunnelmissa". Myöhemmin uutisoitiin, että ensimmäisen viikon osalta "kävijävirta on ollut tosi tasaista eikä hirveitä ruuhkia ole ollut". Avajaisviikon kokonaiskävijämäärä oli noin 3 000 asiakasta.

Ilta-Sanomat kävi haastattelemassa uimahallin asiakkaita perjantaina 25. lokakuuta. Kävijöiden kokemukset olivat ristiriitaisia. Hallia pidettiin hienona, mutta hintataso hirvitti. Osalle asiakkaista vaikutelma oli myönteinen, jotkut olivat pettyneitä. Esimerkiksi lempääläinen perheenisä piti pääsymaksuja nelihenkiselle perheelleen "todella suolaisina" ja pettymystä lisäsi se, ettei hän kokenut saavansa rahoilleen vastinetta. Tampereelta uimaan tullut vierailija kertoi, että jos hinnat olisivat kohtuullisemmat, hän saattaisi käydä useamminkin.

Aamulehden käsiinsä saaman uimahalliyhtiön valtionavustushakemuksen mukaan vuosittainen kävijätavoite on 200 000–250 000 asiakasta. Jos kävijämäärä pysyisi samana jatkossakin, tavoitteesta jäätäisiin jälkeen reippaasti, sillä 3 000 kävijää viikossa toisi uimahalliin vuoden aikana yhteensä noin 156 000 kävijää.