Vesikosken ruukki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vesikosken ruukki toimi 1840–1875 Oulun läänin Pyhäjärvellä Jokikylässä. Ruukki valmisti rautaa lähiseudun järvistä kerätystä järvimalmista ja se oli aluksi toiminnassa vain kesäisin viiden työntekijän voimin. Ruukin perustivat raahelaiset laivanvarustaja Zachris Durchman ja Z. Lacke. Lacke luopui osakkuudestaan jo perustamisvuonna ja hänen tilalleen tulivat osakkaiksi kauppaneuvos Zachris Franzén ja merikapteeni Isaac Gellman. Frantzenin kuoltua 1852 uusina osakkaina tulivat mukaan hänen vävynsä Fredrik Sovelius sekä Johan Gustaf Rein ja Henrik Montin.

Ruukki siirtyi 1856 raahelaisilta omistajilta merikapteeni Henrik Sjöbergille. Sjöberg rakennutti ruukin lähes kokonaan uudestaan ja samalla ruukin raudantuotanto kolminkertaistui. Sjöbergin aikana ruukin yhteydessä toimi myös mylly, raamisaha, pärehöylä, tärpätti- ja oluttehdas sekä luujauhotehdas. Sjöberg teki vararikon 1873 ja vuonna 1875 ruukin osti vaasalainen kauppias ja konsuli Alfred Hedman. Hedman lopetti raudantuotannon kannattamattomana 1875 mutta muu yritystoiminta muun muassa oluen valmistus jatkui edelleen.

Entinen ruukin maatila jatkaa nykyisin Vesikosken tilan nimellä maanviljelyä. Vanhoista ruukin rakennuksista on jäljellä ainakin 1857 rakennettu päärakennus.