Vesikansan työväentalo
| Vesikansan työväentalo | |
|---|---|
| Kalliolan työväentalo | |
| Sijainti | Vesikansa, Hollola |
| Valmistumisvuosi |
1947 (ensimmäinen talo) 1948 (toinen talo) |
| Tuhoutui | 1947 (ensimmäinen talo) |
| Rakennuttaja | Vesikansan Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Vesikansan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | ranko |
| Julkisivumateriaali | mineriittilevy |
| Kerrosluku | 1 |
| Kerrosala | 235 m² |
 |
|
Vesikansan työväentalo eli Kalliolan työväentalo on Hollolan Vesikansassa sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesikansan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1902 Hollolan ensimmäisenä työväenyhdistyksenä.[1] Mukaan liittyi perustavassa kokouksessa 22 henkeä. Yhdistyksen toiminta oli etenkin sisällissodan aikaan, sen jälkeen sekä 1930-luvun alun Lapuan liikkeen aikaan vaikeaa. Sotien jälkeen yhdistys liittyi SKDL:n organisaatioon.[2]
Talo rakennettiin talkootyönä vuonna 1946. Sodan jälkeisissä oloissa tarvikkeista, kuten nauloista, oli pulaa, mutta talo saatiin kuitenkin valmiiksi. Keväällä 1947 yhdistys pääsi muuttamaan omaa taloon, mutta saman vuoden juhannusaattona se tuhoutui tulipalossa. Palo oli ilmeisesti tuhopoltto. Talo kuitenkin rakennettiin uudelleen, ja se valmistui tammikuussa 1948.[3][4] 1950-luvun alkupuolella yhdistyksen jäsenmäärä oli noin 150.[2]
Talo on ilmeisesti ainakin vielä vuonna 2018 ollut olemassa ja Vesikansan työväenyhdistyksen käytössä.[5]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo on yksikerroksinen, rankorakenteinen ja pinta-alaltaan 235 m². Se oli alun perin vuorattu laudalla, mutta vuonna 1964 sen ulkoseiniin laitettiin mineriittilevyt. Väriltään talo on harmaa. Pärekatto vaihdettiin peltikattoon vuonna 1960.[6] Kattotyö tehtiin talkoilla.[3]
Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen sekä kahden huoneen ja keittiön asunto. Alkuperäinen lämmitys oli puulla, vuodesta 1977 lähtien sähköllä. Vesijohto tuli taloon vuonna 1974 ja viemäröinti 1977.[6]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oma talo vilkastutti yhdistyksen toimintaa, ja siellä päästiin järjestämään muun muassa opintokerhoja.[2] Vuonna 1982 talo oli Vesikansan työväenyhdistys ry:n käytössä, ja sitä myös vuokrattiin ulkopuolisille. Siellä järjestettiin kokouksia ja urheiluharjoituksia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑ a b c Vapaa Sana digi.kansalliskirjasto.fi. 29.12.1952, no 351. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ a b Kansan Uutiset digi.kansalliskirjasto.fi. 13.7.1960, no 186. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ Työkansan Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 13.7.1947, no 157. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ SKP: Suomi 100 vuotta työväenliikettä – tulevaisuus skp.fi. 21.4.2018. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.